Sateenkaariperheet ry lea searvi buot arvedávgebearrašiidda ja buohkaide geat plánejit arvedávgebearraša. Mii ovddastit ja doarjut buot bearrašiid, main okta dahje eanet váhnemiin gullá sohkabeal- dahje seksuálavehádahkii. Arvedávgebearrašiid speaktra lea viiddis ja dat sisttisdoallá buot sohkabeliid, seksuála orientašuvnnaid ja bearašhámiid – ovdamearkka dihte ođđabearrašiid, sadjásašbearrašiid, adopšuvdnabearrašiid, ovtta, guovtti ja eanet váhnema bearrašiid ja polyamoralaš arvedávgebearrašiid.
Sateenkaariperheet ry davvisámegillii
Sateenkaariperheet ry doaimmat leat eanaš suomagillii. Mii šállošit go eat sáhte bálvalit du sámegillii. Mii sáhttit fállat persovnnalaš rávvema suomagiela lassin maiddái eaŋgalasgillii. Dán rádjái mis eai leat leamaš sámegielat joavkodoaimmat. Eaŋgalasgielat joavkodoaimmat leat duollet dálle. Min joavkodoaimmat leat vejolaččat, juos gávdnojit eaktodáhtolaš bargit – vuolgge mielde ásahit doaimmaid iežat gillii!
Eará bálvalusat arvedávgeolbmuide eaŋgalasgillii >>
Searvvi dieđihančálus eaŋgalasgillii >>
Searvvi dieđihančálus ruoŧagillii >>
Dán siiddus
- Rávven ja doarjja
- Joavkkut ja dáhpáhusat
- Arvedávgebearrašiid dilli Suomas
- Vuolgge mielde!
Rávven ja doarjja
Váldde oktavuođa ja muital, makkár dárbbut dus leat. Smiehttat ovttas, maid mii sáhttit fállat dutnje du gillii dahje eará gillii man don humat.
Juos háliidat dieđuid arvedávgebearrašiid rivttiin, vugiin šaddat bearašin dahje min doaimmain, sáhtát váldit oktavuođa min rávvenbálvalussii. Bálvalussii sáhttá váldit oktavuođa juogo e-poastta bokte dahje telfoniin. E-poastta sáhtát sáddet čujuhussii neuvonta@sateenkaariperheet.fi. Mii vástidit telfonii gaskavahkuid dii. 12-13 ja duorastagaid dii. 9-10. Min telfonnummir lea 0503210048. Luomuid áigge bálvalus lea gitta.
Mii fállat maiddái doarjaga oanehit áigái váttes bearašdilálašvuođaid oktavuođas.
Joavkkut ja dáhpáhusat
Mis leat eaktodáhtolaš bargit badjel logi báikegottis Suomas ja sii ordnejit iešguđetlágan joavkodoaimmaid. Eanaš báikegottiin olbmot čoahkkanit oktii aŋkke friijalágan bearašdeaivvademiid olis. Deaivvademiin beassá duhkoraddat, háleštallat ja juhkat gáfe ovttas eará bearrašiiguin. Dasa lassin stuorit báikegottiin leat rávesolbmuid ságastallanjoavkkut sierra temáid birra ja bearrašiid skuvlaahkásaš mánáide leat iežas doaimmat. Muhtin báikegottiin leat sierra joavkkut daidda, geat leat plánemin vuođđudit bearraša. Min báikkálaš eaktodáhtolaš bargit ordnejit maiddái iešguđetlágan dáhpáhusaid, dohkkáteáhtergalledemiid ja iešguđetlágan tuvrraid.
Dieđut min buot báikkálaš joavkkuid ja dáhpáhusaid birra almmuhuvvojit min ođasreivves >> mii lea dađi bahábut dušše suomagillii. Oaččot lassedieđuid dáhpáhusaid birra juos válddát oktavuođa iežat guovllu báikkálašjovkui >>. Min friddjahápmásaš bearašdeaivvademiin ja tuvrrain leat dávjá mielde maiddái dakkár lahtut, geat máhttet eaŋgalasgiela. Sáhtát jearrat joavkkuid, earenoamažit ságastallanjoavkku, ja joavkku jođiheaddji giellamáhtu birra iežat guovllu báikkálaš joavkkus >>
Buot min dáhpáhusat leat merkejuvvon min suomagielat dáhpáhuskaleandarii >>
Arvedávgebearrašiid dilli Suomas
Suopmelaš arvedávgebearrašat leat hui iešguđetláganat ja mánát bohtet bearrašiidda máŋgga iešguđege láhkai.
- Nissonpárat ja iehčanas nissonat sáhttet oažžut sahkanahttindikšuma skeaŋkaseallaiguin maiddái almmolaš dearvvasvuođadivššu klinihkain, main divššut leat olu hálbbibut muhto maid mearri lea eanet ráddjejuvvon. Trans- ja earásohkabealolbmot galggašedje oažžut bálvalusaid seamma eavttuiguin. Oassi bearrašiin dahká inseminašuvnna ruovttus.
- Guoibmeváhnenvuohta (co-parenting) lea Suomas dábálaš vuohki šaddat mánnábearašin. Dat lea dievdopáraid ja iehčanas dievdduid dábáleamos luodda váhnenvuhtii. Guoibmeváhnenvuođas máná váhnenvuohta diđolaččat juhkkojuvvo guovtti ruovttus máná riegádeami rájes, ovdamearkka dihte nie ahte dievdo- ja nissonpárra sohpet gaskaneaset váhnenvuođa juohkimis.
- Sadjásašváhnenvuohta lea vejolaš maiddái seamma sohkabeali páraide ja iehčanas olbmuide. Sadjásašfuolahusas áittardanvuolušin váldojuvvon mánná biddjojuvvo skuvlejuvvon sadjásašváhnemiid bearrašii. Sateenkaariperheet ry:s doaimmai jagiin 2018-2020 fidnu, mas ovddidedje mánáidsuodjalusa sadjásašfuolahusa geavadagaid ja bargoveaga máhtu vai sii máhttet váldit arvedávgebearrašiid buorebut vuhtii sadjásašfuolahusas.
- Adopšuvdna šattai vejolažžan seamma sohkabeali páraide jagis 2017 ja vuosttaš adopšuvnnat nannejuvvojedje 2019. Sihke ruovttueatnamis dahkkon ja riikkaidgaskasaš adopšuvdna leat dál prinsihpas vejolaččat, Suomas adopšuvnnaid mearri lea goit hui unni.
- Sadjásašriegádahttin lea Suomas gildojuvvon guovtti láhkái. Doavttir ii oaččo addit sahkanahttindikšuma, juos son eahpida, ahte jearaldagas lea sadjásašriegádahttin. Duopmostuollu fas ii oaččo nannet adopšuvnna, juos das lea máksojuvvon buhtadus. Eahpevirggálaš ordnestallamat ruovttueatnamis leat vejolaččat ovdamearkka dihte nie, ahte sahkanahttindikšun dahkkojuvvo olgoriikkain dahje inseminašuvdna čađahuvvo ruovttus. Máná riegádeami maŋŋá sáhttá čađahit bearraša siskkáldas adopšuvnna juos fal guoddái ii leat máksojuvvon buhtadus. Muhtin bearrašat fitnet maid olgoriikkain gávppálaš ordnestallamiin. Dálá juridihkalaš dilli dagaha dan, ahte buot geavadagat leat hui hearkkit.
Bearašin šaddama vugiid ja vejolašvuođaid birra sáhtát jearrat dárkileappot min rávvenbálvalusas >> Min ruovttusiidduin lea maid eaŋgalasgielat čielggadeapmi makkár lei arvedávgebearrašiid juridihkalaš sajádat geasset 2019 >> Dá čuožžovaš bearašláhkaásaheapmi oanehis hámis:
- Náittosdilli lea vejolaš sihke seamma ja eará sohkabeali páraide.
- Bearraša siskkáldas adopšuvdna lea vejolaš maiddái seamma sohkabeali váhnemiidda.
- Bearraša olggobealát adopšuvdna lea vejolaš maiddái seamma sohkabeali váhnemiidda ja iehčanas olbmuide.
- Nissonpára, mii lea ožžon sahkanahttindivššuid, sáhttá nannet váhnemin dan vuođul, ahte párra lea ovttas mieđihan dikšui. Dalle ii leat dárbu bearraša siskkáldas adopšuvdnii.
- Juridihkalaš váhnenvuohta ii dađi bahábut leat vejolaš bearrašiidda, main lea eanet go guokte váhnema, muhto máná fuolaheaddjivuođa lea vejolaš oažžut unnimusat golmma váhnemii.
- Mánná sáhttá oažžut juridihkalaččat nannejuvvon deaivvadanrievtti goalmmát duođalaš váhnemii duopmostuolu mearrádusa dahje rabas adopšuvnna maŋŋá.
- Máná váhnemat ja fuolaheaddjit sáhttet dahkat juridihkalaččat čadni soahpamušaid máná dikšuma, orruma, bargguid juohkima ja dieđu oažžuma ektui.
Suomas bearrašiin leat viehka viiddes vejolašvuođat oažžut iešguđetlágan bálvalusaid ja ovdduid. Stuorimus oassi bálvalusain ja ovdduin váldá bures dahje govttolaččat vuhtii maiddái arvedávgebearrašiid. Dađi bahábut gávdnojit maid váivves spiehkastagat, maid dagahit juogo ovttaskas bargit dahje váilevaš láhkaásaheapmi. Sateenkaariperheet ry lea dahkan sierra surggiid ámmátolbmuide oaivvilduvvon suomagielat materiálaid >> dan birra, mo duostut bearrašiid máŋggaláganvuođa. Máŋggat mánnábearrašiid váhnemat leat háliidan doalvut daid materialaid ovdamearkka dihte mánáset beaivedikšosadjái.
Váhnemiidluomut leat ođasmahttojuvvon máŋgii ja čuovvovaš ođasmahttin lea vuordimis boahtimen fas jagis 2021. Váhnemiidluomuid sáhttet geavahit sierra ja seamma sohkabeali párat seamma eavttuiguin. Systema ii vel (dilli 2020) daga vejolažžan juohkit váhnemiidluomuid eanet go guovtti váhnema bearrašiin. Ovdduid namat leat ain sohkabeali mielde, mii muhtumin vádduda trans- ja earásohkabeali váhnemiid diliid.
Min rávvenbálvalus >> muitala eanet vejolašvuođain šaddat bearašin, láhkaásaheamis bálvalusain ja ovdduin.
Vuolgge mielde!
Mii háliidit sávvat buohkaid bures boahtin searvat min jovkui!