Perheen byrokratia

Tältä sivulta löydät tietoa seuraavista:

Isyyden tunnustaminen
Huoltajuuden hakeminen ja huoltajuudesta sopiminen
Juridisen vanhemmuuden ja huoltajuuden ero
Huoltaja
Juridinen vanhempi
Perheen sisäinen adoptio
Lapsen kotipaikan vaikutus
Lapsen sukunimi
Elatustuki, elatusapu
Perintöasiat
Henkivakuutus
Perhevapaat ja -etuudet
Hoitovapaan tuet
Yksityisen hoidon tuki
Lapsilisä
Päivähoitomaksu
Parisuhteen virallistamisen merkitys
Avioliittolain myötä voimaan astuneet muutokset
Muuttaminen toisiin maihin
Tehtävälista lasta suunnitteleville

Isyyden tunnustaminen

  • Jos lapsen synnyttänyt on naimisissa miehen kanssa, tulee miehestä automaattisesti lapsen toinen juridinen vanhempi
  • Isyyden voi tunnustaa raskausaikana neuvolassa. Ehtona on, että isyyden tunnustaja on ollut joillakin neuvolakäynneillä mukana, ja näin ollen henkilökunnalle tuttu
  • Jos lapsen synnyttänyt ei ole miehen kanssa naimisissa eikä isyyttä ole tunnustettu neuvolassa, tulee synnyttäjälle jossakin kohtaa lapsen synnyttyä kutsu isyyden tunnustamiseen lastenvalvojan luokse. Ajan voi myös varata itse
  • Jos lapsen elämään kuuluu mies, joka haluaa, ja jonka halutaan tunnustavan lapsen isyyden, tulee hänet ottaa tilaisuuteen mukaan. Molemmille henkilöllisyyspaperit mukaan.
  • Lastenvalvojalla on oikeus vaatia verikokeet isyyden selvittämisen vakuudeksi
  • Jos isyyttä ei tahdota tunnustaa eikä selvittää, eikä lastenvalvojalle selviä, kuka isä/lahjoittaja on, keskeyttää hän isyyden selvittämisen. Hän voi jatkaa selvitystyötä taas, jos saa lisätietoja
  • Lastenvalvoja voi nostaa isyyskanteen, jos hänelle kertoo isän nimen, vaikka sekä äiti että isä vastustaisivat sitä.
  • Lastenvalvoja käy läpi tietyn protokollan, johon kuuluu selittää mm. että lapsella on oikeus vanhempiinsa ja lapsi perii vain isyyden tunnustaneen isänsä.
  • Jos isyys tunnustetaan, samalla päätetään, tuleeko huoltajuus molemmille vai vain toiselle vanhemmalle (biol. isälle tai äidille). Tässä kohtaa äiti voi luopua huoltajuudesta, jos esim. lapsen tarkoitus elää etupäässä isiensä kanssa.
  • Jos kolmi- tai neliapilaperheessä halutaan yhden isän tunnustavan isyyden, voidaan siitä huolimatta (tunnustamisen jälkeen) hakea synnyttäneen äidin puolisolle adoptiota. Tällöin tunnustanutta isää kuullaan. Kun adoptio vahvistettu, ei isyyttä voi enää tunnustaa.
  • Mies voi vaatia isyyden selvittämistä äidin tahdon vastaisesti, ja äiti voi vaatia isyyden vahvistamista isän tahdon vastaisesti
  • ”Oletko maannut tämän naisen”? Onko tunnustajan pakko olla biologinen isä?

Huoltajuuden hakeminen ja huoltajuudesta sopiminen

  • Lapsen synnyttänyt on automaattisesti lapsen huoltaja
  • Synnyttäjän kanssa naimisissa olevasta miehestä tulee automaattisesti juridinen vanhempi ja huoltaja
  • Isyyden tunnustamisen kautta tulee yleensä huoltajuus (tunnustamisen yhteydessä sovitaan huoltajuudesta: yksin jollakin vai yhdessä molemmilla)
  • Apilaperheessä (kumppanuusvanhemmuusperheessä), jossa halutaan juridiseksi vanhemmaksi yksi isä ja yksi äiti, voidaan hakea sosiaaliselle äidille/isälle huoltajuutta ennen isyydentunnustusta, jolloin lapsi saa kolme huoltajaa
  • Huoltajuutta (oheishuoltajuus) hakee lapsen nykyinen huoltaja käräjäoikeudelta.
  • Kirjallisessa vapaamuotoisessa hakemuksessa tulee perustella, miksi kyseisen henkilön määrääminen lapsen huoltajaksi olisi lapsen edun mukaista. Hakemukseen selvitetään huoltajaksi haettavan suhdetta lapseen
  • Oheishuoltajaksi haettavalta on oltava suostumus siihen, että hänelle määrätään huoltajuus
  • Neliapilaperheessä huoltajuutta voidaan hakea vaikka kaikille vanhemmille, mutta vältämättä käräjäoikeus ei vahvista sitä kaikille neljälle
  • Yleensä kaikki samaa sukupuolta olevien ydinperheiden hakemukset hyväksytään Esimerkiksi Turussa käräjäoikeuden kielteinen päätös on saatu muutetuksi myönteiseksi hovioikeudessa. Useamman kuin kahden huoltajan saaminen lapselle saattaa olla hankalampaa.

Juridisen vanhemmuuden ja huoltajuuden ero

JURIDINEN HUOLTAJUUS  JURIDINEN VANHEMMUUS
huoltajana voi toimia vanhempi tai muu aikuinen, jonka huoltajuuden tuomioistuin vahvistaa vanhempana voi toimia vain lapsen synnyttäjä, synnyttäjän aviomies, lapsen isyyden tunnustanut mies tai adoptiovanhempi
voi olla useampia kuin kaksi voi olla enintään kaksi
huoltaja päättää lapsen asioista muiden huoltajien kanssa ei välttämättä ole lapsen huoltaja
huoltaja saa tietoa lapsen asioista vanhemmuus yksistään ilman huoltajuutta ei anna oikeutta hoitaa lapsen virallisia asioita tai edustaa lasta
huoltajalla ei ole lapsen elatusvelvollisuutta vanhemmalla on velvollisuus elättää lasta
lapselle ei voi vahvistaa
tapaamisoikeutta huoltajaan
lapsella oikeus tavata vanhempaa
lapsi ei peri huoltajaa lapsella oikeus perintöön vanhemmalta
päättyy lapsen täyttäessä 18-vuotta vanhemmuus ei pääty lapsen täysi-ikäisyyteen

 

Huoltaja

  • Oletus, että huolehtii lapsesta, lapsen kehityksestä ja kasvusta
  • Huoltajalla on oikeus saada tietoa lapsen asioista, päättää hänen terveydenhuollostaan, allekirjoittaa häntä koskevat lomakkeet, esim. poissaolotodistukset
  • Huoltajat yhdessä päättävät lapsen asuinpaikasta, uskontokunnasta, nimestä, koulusta ja päivähoidosta, terveydenhuollosta ja passista. Tämä tarkoittaa, että esim. nimen tai uskontokunnan muuttamiseen ja pankkitilin käyttöön tarvitaan hyväksyntä kaikilta huoltajilta.
  • On lapsen edustaja
  • Yleensä huoltaja on myös lapsen holhooja eli alaikäisen lapsen omaisuuden ja raha-asioiden hoitaja
  • Saa huolehtia lapsesta, mutta ei ole ”oikeuksia lapseen”

Juridinen vanhempi

  • On yleensä myös lapsen huoltaja, mutta ei välttämättä.
  • Elatusvelvollinen
  • Juridisten vanhempien kesken voidaan tehdä lastenvalvojan luona tai käräjäoikeudessa vahvistettuja sopimuksia lapsen tapaamisesta ja elatuksesta
  • Jos juridisia vanhempia (joka myös huoltaja) on vain yksi, voi hän esim. eron jälkeen päättää missä lapsi asuu ja ketä tapaa, vaikka huoltajat olisivat toista mieltä.
  • Juridinen vanhemmuus päättyy vain luovuttamalla lapsi adoptioon (määrätylle ihmiselle). Varsinaista adoption purkua ei ole olemassa

Perheen sisäinen adoptio

  • Mahdollista vain (juridisen vanhemman) rekisteröidylle tai aviopuolisolle.
  • Jos rekkari/avioliitto solmittu ennen lapsen alulle saattamista JA lapsi on tehty klinikalla ei-isäksi haluavan lahjoittamilla siittiöillä, vapautuu 8 viikon harkinta-ajasta
  • Adoptioneuvontaan soitetaan odotusaikana ja ilmoitetaan lasketusta ajasta
  • Varsinainen aika adoptioneuvontaan voidaan varata vasta lapsen synnyttyä
  • Adoptioneuvonta 1-3 kertaa paikkakunnasta ja neuvojasta riippuen
  • Adoptioneuvontaan mukaan synnyttäjä, adoptoija ja mahdollinen isä tai tuttu lahjoittaja
  • Tuttua lahjoittajaa voidaan kuulla myös puhelimitse tai hänen tahdostaan olla kuulematta lainkaan
  • Hakemus, adoptioneuvonnasta saatu lausunto, mahdollinen klinikan todistus lahjoittajasta sekä adoptoijan ja lapsen väestörekisteriotteet toimitetaan käräjäoikeuteen
  • Päätös tulee postitse yleensä 1-4 viikossa.
  • Postitse tulee myös 250e lasku päätöksestä, neuvonta itsessään on ilmaista

Lapsen kotipaikan vaikutus

  • Lapsen on asuttava jonkun huoltajansa kanssa samassa osoitteessa
  • Jos lapsella on useampi kuin yksi koti, voi hän olla kirjoilla missä tahansa kodissa, jossa asuu myös hänen huoltajansa.
  • Lapsi otetaan huomioon vain sen asunnon asumistuessa, jossa lapsi on kirjoilla
  • Kela maksaa lapsilisän ja elatustuen sille huoltajalle, jonka kanssa lapsi virallisesti asuu.
  • lapsen terveysasema, koulu, perheneuvola, lastensuojelu määräytyvät kotiosoitteen mukaan.
  • Kouluun voi kuitenkin hakea muualle kuin omaan lähikouluun.
  • Joillakin paikkakunnilla voi saada luvan käyttää jonkin toisen terveysaseman palveluita
  • Toimeentulotukea myöntäessä lapsi huomioidaan toimeentulotuen perusosassa vain, jos lapsi on kirjoilla tuen hakijan luona
  • Jos vanhemmat asuvat eri kunnissa, on liikkumavara palveluiden suhteen pienempi ja joidenkin yhteiskunnan tukien suhteen saattaa olla paikkakuntakohtaisia eroja.

Lapsen sukunimi

  • Lapsi voi saada vain juridisen vanhempansa sukunimen. Jos isyys on tunnustettu, voidaan lapselle antaa joko isän tai äidin sukunimi.
  • Perheensisäisen adoption jälkeen lapsen sukunimeksi voidaan ottaa hänet adoptoineen vanhemman sukunimi.
  • Jos lapsen vanhempi menee naimisiin ja ottaa puolisonsa sukunimen, voidaan tämän jälkeen lapsen nimeksi muuttaa myös tuo nimi

Elatustuki, elatusapu

  • Kela maksaa elatustukea (156,39e) lapselle, jolla on vain yksi juridinen vanhempi
  • Jos lapsella on kaksi juridista vanhempaa, maksaa se vanhempi, jonka luona lapsi ei ole kirjoilla (eli etävanhempi) lapsesta elatusapua. Elatusavun määrä voidaan sopia yhdessä tai se määräytyy vanhempien tulojen ja menojen perusteella
  • Jos vanhemman tulojen perusteella hänen tulee maksaa elatusapua vähemmän kuin elatustuen minimisumma on, maksaa Kela erotuksen elatustukena
  • Vanhemmat voivat myös yhteistuumin sopia, ettei elatusapua makseta, jolloin myöskään elatustukeen ei ole oikeutta.
  • Jos lapsella on kaksi keskenään samaa sukupuolta olevaa vanhempaa tai huoltajaa, jotka asuvat eri osoitteissa, voidaan sopia etävanhemman maksavan elatusapua

Perintöasiat

  • Lapsi perii juridiset vanhempansa
  • Juridisen vanhemman aviopuoliso tai rekisteröity puoliso voi jättää puolisonsa juridiselle lapselle omaisuuttaan testamentilla samalla perintöveroprosentilla kuin juridinen vanhempi. Tällöin lapsi kuuluu veroluokkaan 1.
  • Rekisteröidyn parisuhteen tai avioliiton tulee olla voimassa kuolinhetkellä
  • Lapsen voi merkitä edunsaajaksi testamenttiinsa myös, vaikka rekisteröityä parisuhdetta tai avioliittoa ei lapsen juridiseen vanhempaan olisikaan. Tällöin lapsi maksaa perinnöstä suurimman mahdollisen perintöveron, eli kuuluu veroluokkaan 2.
  • Perinnöstä ei tarvitse maksaa veroa, jos perinnön arvo on alle 20 000 euroa. Tavallinen koti-irtaimisto on verovapaata 4000 euroon saakka.
  • Perintösuunnittelu
    • Vanhempi (tai kuka tahansa) voi lahjoittaa lapselle (tai kenelle tahansa) omaisuutta/rahaa enintään 4999,90 euroa kolmen vuoden sisällä ilman että tarvitsee maksaa lahjaveroa.
    • Monenlaista omaisuutta voi siis helpohkosti ja ilmaiseksi siirtää lapsen omaisuudeksi kolmen vuoden välein alle 5000 euron summalla.
    • Kiinteistöjen ja asunto-osakkeiden siirtäminen toisen omaisuudeksi ei ole mahdollista osa kerrallaan.
    • 5000 ylimenevistä lahjasummista pitää maksaa lahjavero, josta voi lukea lisää esim. täältä, https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/omaisuus/lahja/

Perintövero

I veroluokka

Verotettavan osuuden
arvo euroina
Vero euroina
alarajan kohdalla
Veroprosentti
20 000 – 40 000 100 7%
40 000 – 60 000 1500 10%
60 000 – 200 000 3500 13%
200 000 – 1 000 000 21 700 16%
1 000 000 – 149 700 19%

II veroluokka

Verotettavan osuuden arvo euroina Vero euroina alarajan kohdalla Veroprosentti
20 000 – 40 000 100 19%
40 000 – 60 000 3900 25%
60 000 – 200 000 8900 29%
200 000 – 1 000 000 49 500 31%
1 000 000 – 297 500 33%

 

  • Perinnönjättäjän puoliso saa tehdä perintöverotuksessa 90 000 euron puolisovähennyksen. Suoraan alenevassa polvessa oleva alle 18-vuotias perillinen saa tehdä 60 000 euron alaikäisyysvähennyksen, jos hän on perimysjärjestyksessä lähinnä perittävää.

Henkivakuutus

  • Jos henkilö ottaa henkivakuutuksen (henkilövakuutus), voi hän merkitä edunsaajakseen kenet tahansa haluamansa ihmisen tai tahon. Jos edunsaaja on virallinen puoliso, yhteisen lapsen vanhempi, juridisen puolison lapsi tai juridinen lapsi, henkivakuutuskorvaus on verovapaata 20 000 saakka. Vakuutuskorvaus lisätään muun omaisuuden päälle ja verotetaan perintöveroa 1. veroluokkataulukon mukaisesti. Jos edunsaaja on joku muu, esim. lapsi, joka ei juridisesti ole henkivakuutuksen ottajan tai tämän avio/rekkaripuolison lapsi, lisätään ylimenevä osuus edunsaajan tuloverotuksen alaiseksi tuloksi (vrt. palkka, äitiyspäiväraha, työttömyyskorvaus, kodinhoidontuki).
  • Jos henkilö ottaa vapaaehtoisen eläkevakuutukseen liittyvän kuolemanvaravakuutuksen, on koko summa perintöveronalaista.

Perhevapaat ja -etuudet

  • Isyysrahaa voi saada lapsen juridinen vanhempi tai synnyttäjän avo- tai aviopuoliso.
  • Isyysrahaa voi saada vain henkilö, joka elää lapsen synnyttäneen äidin kanssa yhteistaloudessa, eikä käy isyysrahakautena töissä TAI hän asuu muualla, mutta vastaa lapsen hoidosta
  • Työehtosopimus määrää maksaako työnantaja isyys- tai äitiysrahaa vai maksaako Kela
  • Äitiys,- isyys- ja vanhempainraha ovat veronalaista tuloa
  • Äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan suuruus määräytyy hakijan/etuuden saajan tulojen mukaan. Se on 70-90% palkkatuloista.
  • Isyysvapaa on enintään 54 arkipäivää (ma-la), eli noin yhdeksän viikkoa
  • Isyysvapaa alkaa lapsen synnytyksestä tai halutusta ajankohdasta lapsen syntymän jälkeen
  • Isyysvapaasta voi pitää enintään 18 arkipäivää eli noin 3 viikkoa lapsen syntymän jälkeen samaan aikaan kuin äiti saa äitiys- tai vanhempainrahaa. Nuo 1-18 päivää voi pitää 1-4 osassa. Loput isyysrahapäivät (36 pvää) voi pitää vanhempainrahakauden jälkeen. Nuo päivät voi pitää yhdessä tai kahdessa osassa
  • Jos isä ottaa lapsen hoitoonsa jo äitiysrahakaudella, isällä on oikeus vanhempainrahaan jo silloin, eli hän saa vanhempainrahakauden pidennettynä (vaikka synnyttäjä on äitiyslomalla)
  • Isyysvapaita ei voi siirtää äitiyslomalaiselle
  • Isyysvapaata voi pitää, kunnes lapsi täyttää 2 vuotta tai ennen kuin adoptiolapsen hoitoon ottamisesta on kulunut 2 vuotta.
  • Työnantajalla ei ole velvoitetta päästää isyysvapaalle, mutta käytännössä kaikki ovat päästäneet
  • Äitiysrahakausi kestää 105 arkipäivää (ma-la) eli 17-18 vkoa, jonka jälkeen kumpi vaan juridinen vanhempi voi jäädä vanhempainvapaalle. Äitiysloman lopussa lapsi n. 3kk.
  • Vanhempainvapaalla voi myös olla juridinen isä, vaikka ei asuisi lapsen synnyttäjän kanssa, jos hän vastaa ensisijaisesti lapsen hoidosta ja huollosta sekä asuu lapsen kanssa
  • Vanhempainvapaa on siis mahdollinen synnyttäneille, synnyttäjän ja lapsen kanssa asuville, juridisille lähi-isille ja lapsen adoptoineille
  • Vanhemmat voivat olla vanhempainvapaalla vuorotellen, mutta eivät yhtä aikaa (poikkeuksena monikkoperheet). Jos vapaa jaetaan, erillisiä jaksoja saa olla kummallakin enintään 2 ja niiden tulee kestää vähintään 12 arkipäivää.
  • Vanhempainvapaa/vanhempainrahakausi kestää 158 arkipäivää.
  • Äitiysloman voi aloittaa 30-50 arkipäivää ennen laskettua aikaa.
  • Vanhempainvapaakausi päättyy lapsen ollessa noin 9kk ikäinen. Tämän jälkeen on mahdollista jäädä hoitovapaalle hoitamaan lasta kotiin, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta
  • Kaikkien vanhempainvapaiden pitämisestä pitää ilmoittaa työnantajalle 2 kuukautta ennen aloitusajankohtaa
  • Lisätietoja vanhempainvapaista kela.fi

Hoitovapaan tuet

  • Hoitovapaata voi pitää kumpikin vanhemmista max kaksi vähintään yhden kuukauden pituista jaksoa kerrallaan siihen asti, kun lapsi täyttää kolme vuotta.
  • Kodinhoidontukeen kuuluu hoitoraha sekä perheen tulojen perusteella maksettava hoitolisä.
  • Hoitoraha 338,34e/kk (+ kustakin kotona hoidettavasta alle 3v lisäsisaruksesta 101,29e ja yli 3v., mutta alle kouluikäisestä sisaruksesta 65,09e)
  • Hoitolisä on enimmillään 181,07e/kk. Kelan sivuilla laskuri. Hoitolisän suuruuteen vaikuttavat perheen koko ja bruttotulot
  • Lähes kaikki kunnat ja kaupungit maksavat hoitorahan ja hoitolisän lisäksi kuntalisää, jonka suuruus vaihtelee kunnittain. Myös kuntalisän saamisen ehdot vaihtelevat kunnittain.
  • Kuntalisää maksetaan perheen nuorimmasta kotona hoidettavasta lapsesta.
  • Helsinki-lisä on
    • alle 1,5-vuotiaasta lapsesta 264e/kk
    • alle 2-vuotiaasta 218,64e/kk
    • alle 3-vuotiaasta 134,55e/kk
  • Espoo-lisää maksetaan, jos perheen kaikki alle kouluikäiset lapset ovat kotihoidossa ja hakijana on lapsen vanhempi
    • alle 3-vuotiaasta 200,00e/kk
    • Voidaan maksaa harkinnanvaraisena, vaikka joku sisaruksista olisikin päivähoidossa, jos syy päivähoidossa oloon on erityisen tuen tarve, tai isosisarus on esiopetuksessa.
  • Vantaa-lisä
    • alle 1,5-vuotiaasta 215e/kk
    • Samat ehdot kuin Espoossa
  • Kodinhoidontukea voi hakea
    • juridinen vanhempi tai muu huoltaja
    • vanhemman tai huoltajan kanssa asuva avo- tai aviopuoliso
    • lapsesta huolehtiva muu henkilö tai palkattu hoitaja.
  • Kotihoidontuen hakijan ei ole pakko olla se, joka lasta konkreettisesti päivällä hoitaa.
  • Kodinhoidontukea ei makseta lapsista, jotka ovat koulussa tai päivähoidossa
  • Adoptiovanhemmilla on oikeus hakea lasten kotihoidon tukea siihen saakka, kun vanhempainrahakauden alkamisesta on kulunut kaksi vuotta. Hoitoraha maksetaan aina kuten alle kolmevuotiaalle. Oikeus hoitorahaan päättyy viimeistään, kun lapsi aloittaa perusopetuksen.

Yksityisen hoidon tuki

  • Yksityisen hoidon tukea voi hakea perhe, jonka lasta ei hoideta kotona eikä kunnallisessa päivähoidossa tai koulussa vaan käy esim. yksityistä päiväkotia ja kotiin on palkattu hoitaja.
  • Yksityisen hoidon tuki koostuu hoitorahasta ja hoitolisästä
    • Hoitoraha 172,25e/kk
    • Hoitolisä, jonka suuruus lasketaan perheen bruttotulojen ja koon mukaan on enimmillään 144,85e
    • Hoitoraha- ja lisä maksetaan erikseen jokaisesta yksityisessä hoidossa olevasta lapsesta
  • Perheen tulotasoa laskettaessa huomioidaan myös avo- ja aviopuolison tuet, vaikka hän ei olisi lapsen juridinen vanhempi.

Lapsilisä

  • Lapsilisä maksetaan Suomessa asuvista alle 17-vuotiaista lapsista syntymää seuraavasta kuukaudesta alkaen
  • Lapsilisä ensimmäisestä lapsesta on 94,88e. Lapsilisä kasvaa lapsiluvun mukaan
  • Lapsilisän sisaruskorotukset saa vain, jos lasten lapsilisät maksetaan samalle tilille
  • Jos lapsen lähivanhempi ei asu avo- tai avioliitossa, maksetaan kustakin lapsesta yksinhuoltajakorotusta 53,30
  • Myös samaa sukupuolta olevien avoliitto poistaa oikeuden yksinhuoltajakorotukseen

Päivähoitomaksu

  • Kunnallisen päivähoidon hoitomaksut ovat tulosidonnaisia. Enimmillään ne voivat olla 290e/kk/lapsi. Jos päivähoidossa on samasta perheestä useampia lapsia, saa sisarusalennusta. Vähätuloisimmat saavat kokonaan vapautuksen maksuista.
  • Päivähoitomaksuihin vaikuttavat perheen koko (lapsen kanssa samassa osoitteessa asuvat) ja perheen aikuisten tulot. Tuloiksi lasketaan tulot koko perhekunnalta, eli myös avopuolisoiden tulot, olipa mitä vain sukupuolta.
  • Jos asuu kommuunissa tai vastaavassa, pitää tehdä erillinen selvitys siitä, että samassa osoitteessa asuvilla on keskenään eri taloudet
  • Kunnallista päivähoitopaikkaa on haettava vähintään 4kk ennen toivottua aloituspäivää

Parisuhteen virallistamisen merkitys

  • Parisuhteen rekisteröineet voivat ottaa perheelle yhteisen sukunimen (jommankumman puolison sukunimi, ei yhdistelmänimeä). Nimenmuutos haetaan erikseen maistraatista.
  • Avioliiton solmiva voi ottaa avioituessaan puolisonsa sukunimen tai yhdistelmänimen
  • Vain parisuhteensa virallistaneet voivat adoptoida perheen sisäisellä adoptiolla
  • Avioliiton solmivat voivat yhdessä hakeutua adoptioneuvontaan ja hakea adoptio-oikeutta
  • Jos parisuhde on virallistettu ennen kuin raskaus on alkanut ja lapsi ilmoitettu klinikalla tehdyksi ei adoptiossa ole 8 viikon harkinta-aikaa. Jos rekisteröinti on tapahtunut vasta raskauden aikana tai lapsen synnyttyä, joudutaan adoption vahvistamista odottamaan normaali 8 viikon harkinta-aika.
  • Oikeus leskeneläkkeeseen
  • Virallisen puolison lapselle voi jättää perintöä alemmalla perintöveroprosentilla
  • Virallisen puolison lapset otetaan huomioon lapsikorotuksina työttömyystuessa
  • Joidenkin tukien kohdalla vain rekisteröidyn puolison tulot lasketaan perheen yhteisiksi tuloiksi, avopuolison ei

Avioliittolain myötä voimaan astuneet muutokset

  • Lapsilisän yksinhuoltajakorotukseen ei enää ole oikeutta, jos vanhemmalla on samaa sukupuolta oleva avopuoliso
  • Lasten kotihoidontuen tai yksityisen hoidon tuen määrä saattaa laskea kun samaa sukupuolta olevan avopuolison tulot aletaan huomioida
  • Erityishoitorahaan tulee aiemmasta poiketen oikeus myös samaa sukupuolta olevan avopuolison lapsen hoitamiseksi
  • Työttömyysetuuteen voi saada lapsikorotuksen myös samaa sukupuolta olevan avopuolison lapsesta. Muut työttömyysturvalain muutokset voivat vaikuttaa vaikuttaa etuutta pienentävästi. Lisäksi avoliittokäsitteen muutoksella voi olla vaikutuksia myös työttömyysturvan työvoimapoliittisiin edellytyksiin esim. sen osalta, kuka katsotaan yrittäjäksi.
  • Kansaneläkkeen määrä pienentyy samaa sukupuolta olevilla avopareilla, toisaalta avopuolison alaikäisen lapsen osalta tulee oikeus lapsikorotukseen
  • Yleisessä asumistuessa ei enää ole mahdollista katsoa samaa sukupuolta olevia avopuolisoita eri ruokakuntiin kuuluviksi, mikä saattaa alentaa asumistukea tai estää sen saamisen
  • Toimeentulotuen määrään saattaa vaikuttaa samaa sukupuolta olevan avopuolison tulkinta puolisona
  • Lisäksi muutokset vaikuttavat ainakin eläkkeensaajan asumistukeen, asumiseen perustuvaan sosiaaliturvaan, maatalousyrittäjien eläkkeeseen ja lomituspalveluun, turkistuottajien lomituspalveluun ja poronhoitajien sijaisavustukseen.

Muuttaminen toisiin maihin

  • Kaikki maat eivät tunnusta rekisteröityjä parisuhteita tai samaa sukupuolta olevien huoltajuutta / perheen sisäistä adoptiota
  • Joissakin maissa eläminen samaa sukupuolta olevana parina tai sateenkaariperheenä on jopa hengenvaarallista
  • Selvitä maan käytännöt ja ilmapiiri perusteellisesti ennen muuttopäätöstä
  • Ulkomailla avioliiton solmineiden liitto huomioidaan Suomessa rekisteröitynä parisuhteena

TEHTÄVÄLISTA

Ennen lapsen alullepanoa

  • Päätä perhemuoto ja sovi mahdollisimman tarkkaan kuka vanhemmista tulee olemaan missäkin juridisessa asemassa suhteessa lapseen
  • Jos olette naispari eikä lapsella ole tunnettua isää, solmikaa avioliitto
  • välttää perheen sisäisen adoption 8 viikon harkinta-ajan
  • Aikatauluja suunnitellessa kannattaa varautua siihen, että klinikalla saattaa vierähtää muutama kuukausi ennen kuin raskautta päästään yrittämään.

Ennen syntymää

  • Lapsivakuutus pitää ottaa n. 3kk ennen lapsen syntymää, jos haluaa varmistaa, että lapsi varmasti saa vakuutuksen ja että vakuutus kattaa myös synnynnäiset ja syntyessä saadut sairaudet
  • Hakeudu neuvolaan ennen neljännen raskauskuukauden päättymistä
  • Adoptioneuvontaan voi olla yhteydessä jo ennen lapsen syntymää.
  • Kun 154 raskauspäivä on takana saa neuvolasta raskaustodistuksen, jota tarvitsee hakiessaan mm. Kelalta äitiyspäivärahaa, äitiysavustusta (= äitiyspakkaus tai 170e) ja lapsilisää
  • 2kk ennen haluttua äitiys-/isyysvapaan ajankohtaa pitää ilmoittaa vapaasta työnantajalle. Tarkista työehtosopimus!
  • Jos lapsen geneettinen isä haluaa tunnustaa isyyden, voi tunnustuksen tehdä etukäteen neuvolassa, jos isä on käynyt siellä (joitakin kertoja) raskaana olevan kanssa

Lapsen synnyttyä

  • Synnytyssairaalasta lähtee väestörekisteriin tieto uudesta ihmisestä. Itse ei tarvitse ilmoittaa
  • Syntymän jälkeen tulee kutsu isyyden tunnustukseen, jos isyyttä ei ole tunnustettu neuvolassa eikä synnyttäjä ole miehen kanssa naimisissa. Voi itsekin soittaa lastenvalvojalle ja varata ajan. Isyyden tunnustuksen jälkeen hoidetaan mahd. elatusapu/tukiasiat
  • Oheishuoltajuutta voi hakea heti kun lapsi on syntynyt
  • Adoptioneuvontaan voi myös varata ajan heti syntymän jälkeen
  • Lapselle tulee antaa nimi 2kk sisällä syntymästä, mutta ajan annetaan hiukan venyä