Perheen byrokratia ja etuudet

Huom 1: Äitiyslaki astuu voimaan 1.4.2019
• koskee vain naisparin lapsia, jotka saavat alkunsa virallisista hedelmöityshoidoista, jotka on annettu lain voimaantulon jälkeen
• katso äitiyden tunnustamisesta alta

Huom 2: Lapsenhuoltolain kokonaisuudistus astuu voimaan 1.12.2019
• mahdollistaa lapselle tapaamisoikeuden sosiaaliseen vanhempaan ja laajentaa vanhempien sopimusmahdollisuuksia lapsen huollosta, asumisesta, tiedonsaantioikeudesta ja tehtävänjaosta
• Tiedotamme asiasta lisää tällä sivulla

Tältä sivulta löydät tietoa seuraavista:

LUE ENSIN: Vanhemmuuden ja huoltajuuden ero
Vanhemmuuden vahvistaminen
Isyyden tunnustaminen
Äitiyden tunnustaminen
Perheen sisäinen adoptio
Huoltajuuden hakeminen ja huoltajuudesta sopiminen
Lapsen kotipaikan vaikutus
Lapsen sukunimi
Avioliiton merkitys
Muuttaminen toisiin maihin
Perintöasiat
Henkivakuutus

Avioliittolain uudistuksen vaikutus etuuksiin
Elatustuki, elatusapu
Perhevapaat ja -etuudet
Hoitovapaan tuet
Yksityisen hoidon tuki
Lapsilisä
Päivähoitomaksu

Tehtävälista lasta suunnitteleville
Miten lapsia tehdään

 

LUE ENSIN: Juridisen vanhemmuuden ja huoltajuuden ero

Juridisessa mielessä vanhemmuus ja huoltajuus ovat kaksi erillistä asiaa. Tämän eron hahmottaminen on sateenkaariperheen byrokratian keskeisin lähtökohta. Karkeasti sanoen juridinen vanhemmuus takaa lapsen oikeudet (tapaaminen, elatus, perintö) ja huoltajuus määrittelee, ketkä tekevät lasta koskevat päätökset. Huoltajuudesta vanhemmat voivat sopia keskenään, tai siitä voidaan päättää tuomioistuimessa. Juridinen vanhemmuus voidaan vahvistaa eri tavoin, mutta vain kahdelle henkilölle. Ydinperheissä samat henkilöt ovat yleensä sekä vanhempia että huoltajia. Sateenkaariperheissä ratkaisut ovat usein moninaisempia.

JURIDINEN HUOLTAJUUS  JURIDINEN VANHEMMUUS
huoltajana voi toimia vanhempi tai muu aikuinen, jonka huoltajuuden tuomioistuin vahvistaa vanhempana voi toimia vain lapsen synnyttäjä, synnyttäjän aviomies, lapsen isyyden/äitiyden tunnustanut henkilö tai adoptiovanhempi
voi olla useampia kuin kaksi voi olla enintään kaksi
huoltaja päättää lapsen asioista muiden huoltajien kanssa ei välttämättä ole lapsen huoltaja
huoltaja saa tietoa lapsen asioista vanhemmuus yksistään ilman huoltajuutta ei anna oikeutta hoitaa lapsen virallisia asioita tai edustaa lasta
huoltajalla ei ole lapsen elatusvelvollisuutta vanhemmalla on velvollisuus elättää lasta
lapselle ei voi vahvistaa
tapaamisoikeutta huoltajaan
lapsella oikeus tavata vanhempaa (lapsella oikeus tavata myös vanhemmuudesta luopunutta henkilöä adoption vahvistamisen jälkeen, jos tästä sovitaan adoption yhteydessä)
lapsi ei peri huoltajaa lapsella oikeus perintöön vanhemmalta
päättyy lapsen täyttäessä 18-vuotta vanhemmuus ei pääty lapsen täysi-ikäisyyteen

Huoltaja

  • Oletus, että huolehtii lapsesta, lapsen kehityksestä ja kasvusta
  • Huoltajalla on oikeus saada tietoa lapsen asioista, päättää hänen asioistaan (esim. terveydenhuollostaan), allekirjoittaa häntä koskevat lomakkeet, esim. poissaolotodistukset
  • Huoltajat yhdessä päättävät lapsen asuinpaikasta, uskontokunnasta, nimestä, koulusta ja päivähoidosta, terveydenhuollosta ja passista. Tämä tarkoittaa, että esim. nimen tai uskontokunnan muuttamiseen ja pankkitilin käyttöön tarvitaan hyväksyntä kaikilta huoltajilta.
  • On lapsen edustaja
  • Yleensä huoltaja on myös lapsen holhooja eli alaikäisen lapsen omaisuuden ja raha-asioiden hoitaja
  • Saa huolehtia lapsesta, mutta ei ole ”oikeuksia lapseen”
  • Katso huoltajuuden hakemisesta alempaa tältä sivulta

Juridinen vanhempi

  • On yleensä myös lapsen huoltaja, mutta ei välttämättä.
  • Elatusvelvollinen
  • Juridisten vanhempien kesken voidaan tehdä lastenvalvojan luona tai käräjäoikeudessa vahvistettuja sopimuksia lapsen tapaamisesta ja elatuksesta
  • Jos juridisia vanhempia (joka myös huoltaja) on vain yksi, voi hän esim. eron jälkeen päättää missä lapsi asuu ja ketä tapaa, vaikka huoltajat olisivat toista mieltä.
  • Juridinen vanhemmuus päättyy vain luovuttamalla lapsi adoptioon (määrätylle ihmiselle). Varsinaista adoption purkua ei ole olemassa

Juridisen vanhemmuuden vahvistaminen

  • Lapsen synnyttänyt henkilö vahvistetaan lapsen äidiksi synnyttäjän juridisesta sukupuolesta riippumatta. (Tämä aiemminkin käytössä ollut käytäntö on nyt kirjattu äitiyslakiin)
  • Lapsen isäksi vahvistetaan automaattisesti synnyttäjän aviomies lapsen geneettisestä alkuperästä huolimatta. Tätä kutsutaan isyysolettamaksi. (Aviovaimoa ei vahvisteta automaattisesti äidiksi)
  • Avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen isyys voidaan vahvistaa isyyden tunnustamisella. Tunnustamisen edellytyksenä on geneettinen isyys tai hedelmöityshoidoille annettu yhteinen suostumus.
  • Naisparin avio- tai avoliitossa syntyneen lapsen toinen äitiys voidaan vahvistaa äitiyden tunnustamisella hedelmöityshoidoille annetun yhteisen suostumuksen perusteella.
  • Perheen sisäisen adoption kautta lapsen vanhemmaksi voidaan hakemuksesta vahvistaa vanhemman aviopuoliso (tai rekisteröity puoliso)

Isyyden tunnustaminen sateenkaariperheessä / apilaperheessä

  • Jos lapsen synnyttänyt on naimisissa miehen kanssa, tulee miehestä automaattisesti lapsen toinen juridinen vanhempi riippumatta lapsen geneettisestä perimästä. Jos lapsen synnyttänyt ei ole avioliitossa tai on avioliitossa naisen kanssa, lapsen isyys voidaan tunnustaa.
  • Isyyden voi tunnustaa lastenvalvojan luona tai raskausaikana neuvolassa. Ehtona neuvolassa tunnustamiselle on, että isyyden tunnustaja on neuvolakäynnillä mukana yhtä aikaa synnyttäjän kanssa, eikä neuvolan työntekijällä ole syytä epäillä isyyttä. Saattaa olla, että mutkikkaammissa sateenkaariperhetilanteissa neuvolan työntekijä arkailee ottaa tunnustamista vastaan, ja tällöin tunnustaminen siirtyy tapahtuvaksi normaalisti lastenvalvojan luona.
  • Vaikka isyyden tunnustaisi neuvolassa, maistraatti vahvistaa isyyden vasta aikaisintaan kuukausi lapsen syntymän jälkeen.
  • Isyyden voi tunnustaa myös juridinen nainen, jonka siittiöistä lapsi on saanut alkunsa. Tällöinkin vanhemmuus kirjataan nimenomaan isyytenä.
  • Jos lapsen elämään kuuluu mies, joka haluaa, ja jonka halutaan tunnustavan lapsen isyyden, tulee hänet ottaa tilaisuuteen mukaan (joko neuvolassa ennen lapsen syntymää tai lastenvalvojan luona syntymän jälkeen). Molemmille henkilöllisyyspaperit mukaan.
  • Jos lapsen synnyttänyt ei ole miehen kanssa naimisissa eikä isyyttä ole tunnustettu neuvolassa, tulee synnyttäjälle jossakin kohtaa lapsen synnyttyä kutsu isyyden tunnustamiseen lastenvalvojan luokse. Ajan voi myös varata itse
  • Lastenvalvojalla on oikeus vaatia dna-testi isyyden selvittämisen vakuudeksi. Isyys voidaan lain mukaan vahvistaa tunnustamisen kautta vain geneettiselle isälle. Aina geneettistä periytyvyyttä ei selvitetä.
  • Jos isyyttä ei tahdota tunnustaa eikä selvittää, eikä lastenvalvojalle selviä, kuka isä/lahjoittaja on, keskeyttää hän isyyden selvittämisen. Hän voi jatkaa selvitystyötä taas, jos saa lisätietoja.
  • Lastenvalvoja voi nostaa isyyskanteen isyyden vahvistamiseksi, jos hänellä on tiedossa kuka isä saattaa olla, vaikka sekä äiti että isä vastustaisivat isyyden vahvistamista. Tällöin tuomioistuin voi velvoittaa dna-testiin ja isyys vahvistetaan tuomioistuimen päätöksellä.
  • Lastenvalvoja/neuvolan työntekijä käy läpi tietyn protokollan, johon kuuluu selittää mm. että lapsella on oikeus vanhempiinsa ja lapsi perii vain isyyden tunnustaneen isänsä.
  • Jos isyys tunnustetaan, samalla päätetään, tuleeko huoltajuus molemmille vai vain toiselle vanhemmalle (biol. isälle tai äidille). Tässä kohtaa äiti voi luopua huoltajuudesta, jos esim. lapsen tarkoitus elää etupäässä isiensä kanssa.
  • Jos kolmi- tai neliapilaperheessä halutaan (yhden) isän tunnustavan isyyden, voidaan siitä huolimatta (tunnustamisen jälkeen) hakea synnyttäneen äidin puolisolle adoptiota. Tällöin tunnustanutta isää kuullaan. Jos osapuolet niin sopivat, vanhemmuudesta luopuvalle isällä voidaan vahvistaa tapaamisoikeus (= ns. avoin adoptio). Kun adoptio vahvistettu, ei isyyttä voi enää tunnustaa.
  • Henkilö, joka epäilee lapsen saaneen alkunsa hänen siittiöistään, voi vaatia isyyden selvittämistä lapsen synnyttäneen tahdon vastaisesti, ja lapsen synnyttänyt voi vaatia isyyden vahvistamista isän tahdon vastaisesti. Näissä tilanteissa tutkitaan geneettinen periytyvyys ja vahvistetaan isyys sen mukaisesti osapuolten tahdosta riippumatta.

Äitiyden tunnustaminen

  • Äitiys voidaan tunnustaa vain, jos isyyttä ei ole tunnustettu (ks. isyyden tunnustaminen yllä) eikä sitä voida tunnustaa.
  • Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lapsi on syntynyt virallisissa hedelmöityshoidoissa, joissa on käytetty sellaisia luovutettuja siittiöitä, joiden luovuttajaa ei voida vahvistaa lapsen isäksi
  • Äitiyslain myötä uudistuneen hedelmöityshoitolain mukaan siittiöitä, joiden luovuttaja voidaan vahvistaa lapsen isäksi, voidaan käyttää vain silloin kun hoitoja annetaan naiselle, joka ei ole avio- tai avoliitossa. (Tämä hankaloittaa apilaperheiden mahdollisuutta käyttää hedelmöityshoitoklinikoiden palveluita. Jos apilaperhe haluaa käyttää klinikkaa inseminaatioissa, naispari ei saa olla avioliitossa eikä oikeastaan edes asua yhdessä. Kysy lisää neuvontapalvelustamme.)
  • Äitiyden tunnustamisen ehtona on, että puolisoita on hoidettu parina virallisella hedelmöityshoitoklinikalla ja hoidoille on annettu hedelmöityshoitolain edellytysten mukainen yhteinen suostumus.
  • Äitiyden tunnustamisen ehtona ei ole avioliitto (tai rekisteröity parisuhde) kuten perheen sisäisen adoption kohdalla edellytetään
  • Äitiyden voi tunnustaa lastenvalvojan luona tai raskausaikana neuvolassa.
  • Ehtona neuvolassa tunnustamiselle on, että äitiyden tunnustaja on neuvolakäynnillä mukana yhtä aikaa synnyttäjän kanssa, eikä neuvolan työntekijällä ole syytä epäillä äitiyttä. Molemmilla osapuolilla tulee olla virallinen henkilötodistus mukanaan.
  • Vaikka äitiyden tunnustaisi neuvolassa, maistraatti vahvistaa äitiyden vasta aikaisintaan kuukausi lapsen syntymän jälkeen.
  • Jos hedelmöityshoidoille on annettu yhteinen suostumus, suostumuksen antanut voi vaatia äitiyden vahvistamista synnyttäneen henkilön tahdon vastaisesti, ja synnyttänyt voi vaatia äitiyden vahvistamista suostumuksen antaneen tahdon vastaisesti. Näissä tilanteissa tuomioistuin vahvistaa äitiyden hoidoille annetun suostumuksen mukaisesti.
  • Huomaathan, että koti-inseminaatiolla syntyneen lapsen äitiyttä ei voida koskaan vahvistaa tunnustamisen kautta. Koti-inseminaatiolla alkunsa saanut lapsen toinen äitiys voidaan vahvistaa vain perheen sisäisen adoption kautta (ks alla).

Perheen sisäinen adoptio

  • Mahdollista vain (juridisen vanhemman) rekisteröidylle tai aviopuolisolle.
  • Jos rekkari/avioliitto solmittu ennen lapsen alulle saattamista JA lapsi on tehty klinikalla ei-isäksi haluavan lahjoittamilla siittiöillä, vapautuu 8 viikon harkinta-ajasta. Muussa tapauksissa adoptio voidaan laittaa alulle vasta lapsen ollessa 8 viikon ikäinen.
  • Adoptioneuvontaan voidaan soittaa jo odotusaikana ja ilmoitetaan lasketusta ajasta
  • Varsinainen aika adoptioneuvontaan voidaan varata vasta lapsen synnyttyä
  • Adoptioneuvonta kestää 1-2 tapaamiskertaa paikkakunnasta ja neuvojasta riippuen
  • Adoptioneuvontaan mukaan synnyttäjä, adoptoija ja mahdollinen isä / tuttu lahjoittaja
  • Tuttua lahjoittajaa voidaan kuulla myös puhelimitse tai hänen tahdostaan olla kuulematta lainkaan
  • Hakemus, adoptioneuvonnasta saatu lausunto, mahdollinen klinikan todistus lahjoittajasta sekä adoptoijan ja lapsen väestörekisteriotteet toimitetaan käräjäoikeuteen
  • Päätös tulee postitse yleensä 1-4 viikossa.
  • Postitse tulee myös 250e lasku päätöksestä, neuvonta itsessään on ilmaista

Huoltajuuden hakeminen ja huoltajuudesta sopiminen

  • Lapsen synnyttänyt on automaattisesti lapsen huoltaja
  • Synnyttäjän kanssa naimisissa olevasta miehestä tulee automaattisesti juridinen vanhempi ja huoltaja
  • Isyyden/äitiyden tunnustamisen kautta tulee yleensä huoltajuus (tunnustamisen yhteydessä sovitaan huoltajuudesta: yksin toisella vai yhdessä molemmilla)
  • Huoltajuutta muulle kuin juridiselle vanhemmalle haetaan tuomioistuimelta (1.12.2019 tulee mahdolliseksi myös sopia tietyin edellytyksin).
  • Muun kuin vanhemman kohdalla puhutaan yleensä oheishuoltajuudesta. Juridesti kaikki huoltajat ovat samassa asemassa.
  • Lapsella voi olla useampia kuin kaksi huoltajaa, jos tuomioistuin katsoo sen olevan lapsen edun mukaista. Lapsen etu pitää pystyä perustelemaan konkreettisesti.
  • Apilaperheessä (kumppanuusvanhemmuusperheessä), jossa halutaan juridisiksi vanhemmiksi yksi isä ja yksi äiti, voidaan hakea sosiaaliselle äidille huoltajuutta ennen isyydentunnustusta. Isyyden tunnustamisen yhteydessä vanhemmat voivat sopia, että isästäkin tulee huoltaja. Tällä tavalla toimimalla huoltajuus saadaan varmasti kolmelle. Muissakin tilanteissa tuomioistuin saattaa myöntää huoltajuuden kolmannelle henkilölle, jos näkee sen olevan lapsen arjen tasolla perustellen lapsen etu.
  • Huoltajuutta (oheishuoltajuus) hakee lapsen nykyinen huoltaja(t) käräjäoikeudelta.
  • Kirjallisessa vapaamuotoisessa hakemuksessa tulee perustella, miksi kyseisen henkilön määrääminen lapsen huoltajaksi olisi lapsen edun mukaista. Hakemukseen selvitetään huoltajaksi haettavan suhdetta lapseen.
  • Oheishuoltajaksi haettavalta on oltava suostumus siihen, että hänelle määrätään huoltajuus
  • Neliapilaperheessä huoltajuutta voidaan hakea vaikka kaikille vanhemmille, mutta välttämättä käräjäoikeus ei vahvista sitä kaikille neljälle. Neliapilaperheen hakemuksen kanssa kannattaa olla erityisen tarkkana. Kysy lisää neuvontapalvelustamme.

Lapsen kotipaikan vaikutus

  • Lapsen on asuttava jonkun huoltajansa kanssa samassa osoitteessa
  • Jos lapsella on useampi kuin yksi koti, voi hän olla kirjoilla missä tahansa kodissa, jossa asuu myös hänen huoltajansa.
  • Lapsi otetaan huomioon vain sen asunnon asumistuessa, jossa lapsi on kirjoilla
  • Kela maksaa lapsilisän ja elatustuen sille huoltajalle, jonka kanssa lapsi virallisesti asuu.
  • lapsen terveysasema, koulu, perheneuvola, lastensuojelu määräytyvät kotiosoitteen mukaan.
  • Kouluun voi kuitenkin hakea muualle kuin omaan lähikouluun.
  • Joillakin paikkakunnilla voi saada luvan käyttää jonkin toisen terveysaseman palveluita
  • Toimeentulotukea myöntäessä lapsi huomioidaan toimeentulotuen perusosassa vain, jos lapsi on kirjoilla tuen hakijan luona
  • Jos vanhemmat asuvat eri kunnissa, on liikkumavara palveluiden suhteen pienempi ja joidenkin yhteiskunnan tukien suhteen saattaa olla paikkakuntakohtaisia eroja.

Lapsen sukunimi

  • Lapsi voi saada vain juridisen vanhempansa sukunimen. Jos isyys/äitiys on tunnustettu, voidaan lapselle antaa kumman tahansa vanhemman sukunimi. Uuden nimilain mukaan (voimaan 1.1.2019) lapselle voidaan antaa myös vanhempien nimen yhdistelmä.
  • Perheensisäisen adoption jälkeen lapsen sukunimeksi voidaan ottaa hänet adoptoineen vanhemman sukunimi.
  • Jos lapsen vanhempi menee naimisiin ja ottaa puolisonsa sukunimen, voidaan tämän jälkeen lapsen nimeksi muuttaa myös tuo nimi.

Avioliiton merkitys

  • Avioliiton solmiva voi ottaa avioituessaan puolisonsa sukunimen tai yhdistelmänimen
  • Vain parisuhteensa virallistaneet (avioliitto tai rekisteröity parisuhde) voivat adoptoida perheen sisäisellä adoptiolla
  • Avioliiton solmivat voivat yhdessä hakeutua adoptioneuvontaan ja hakea perheen ulkoista adoptiota
  • Perhehoitajana voi toimia ilman avioitumista
  • Jos avioliitto on solmittu ennen kuin raskaus on alkanut ja lapsi ilmoitettu klinikalla tehdyksi, ei perheen siäisessä adoptiossa ole 8 viikon harkinta-aikaa. Jos avioituminen on tapahtunut vasta raskauden aikana tai lapsen synnyttyä, joudutaan adoption vahvistamista odottamaan normaali 8 viikon harkinta-aika.
  • Oikeus leskeneläkkeeseen
  • Virallisen puolison lapselle voi jättää perintöä alemmalla perintöveroprosentilla
  • Virallisen puolison lapset otetaan huomioon lapsikorotuksina työttömyystuessa
  • Joidenkin tukien kohdalla vain avio-/rekisteröidyn puolison tulot lasketaan perheen yhteisiksi tuloiksi, avopuolison ei

Muuttaminen toisiin maihin

  • Kaikki maat eivät tunnusta rekisteröityjä parisuhteita tai samaa sukupuolta olevien huoltajuutta / perheen sisäistä adoptiota
  • Joissakin maissa eläminen samaa sukupuolta olevana parina tai sateenkaariperheenä on jopa hengenvaarallista
  • Selvitä maan käytännöt ja ilmapiiri perusteellisesti ennen muuttopäätöstä

Perintöasiat

  • Lapsi perii juridiset vanhempansa
  • Juridisen vanhemman aviopuoliso tai rekisteröity puoliso voi jättää puolisonsa juridiselle lapselle omaisuuttaan testamentilla samalla perintöveroprosentilla kuin juridinen vanhempi. Tällöin lapsi kuuluu veroluokkaan 1.
  • Rekisteröidyn parisuhteen tai avioliiton tulee olla voimassa kuolinhetkellä, jotta perintö saa kevyemmän verokohtelun
  • Lapsen voi merkitä edunsaajaksi testamenttiinsa myös, vaikka rekisteröityä parisuhdetta tai avioliittoa ei lapsen juridiseen vanhempaan olisikaan. Tällöin lapsi maksaa perinnöstä suurimman mahdollisen perintöveron, eli kuuluu veroluokkaan 2.
  • Perinnöstä ei tarvitse maksaa veroa, jos perinnön arvo on alle 20 000 euroa. Tavallinen koti-irtaimisto on verovapaata 4000 euroon saakka.
  • Perintösuunnittelu
    • Vanhempi (tai kuka tahansa) voi lahjoittaa lapselle (tai kenelle tahansa) omaisuutta/rahaa enintään 4999,90 euroa kolmen vuoden sisällä ilman että tarvitsee maksaa lahjaveroa.
    • Monenlaista omaisuutta voi siis helpohkosti ja ilmaiseksi siirtää lapsen omaisuudeksi kolmen vuoden välein alle 5000 euron summalla.
    • Kiinteistöjen ja asunto-osakkeiden siirtäminen toisen omaisuudeksi ei ole mahdollista osa kerrallaan.
    • 5000 ylimenevistä lahjasummista pitää maksaa lahjavero, josta voi lukea lisää esim. täältä, https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/omaisuus/lahja/
  • Perinnönjättäjän puoliso saa tehdä perintöverotuksessa 90 000 euron puolisovähennyksen. Suoraan alenevassa polvessa oleva alle 18-vuotias perillinen saa tehdä 60 000 euron alaikäisyysvähennyksen, jos hän on perimysjärjestyksessä lähinnä perittävää.

Henkivakuutus

  • Jos henkilö ottaa henkivakuutuksen (henkilövakuutus), voi hän merkitä edunsaajakseen kenet tahansa haluamansa ihmisen tai tahon. Jos edunsaaja on virallinen puoliso, yhteisen lapsen vanhempi, juridisen puolison lapsi tai juridinen lapsi, henkivakuutuskorvaus on verovapaata 20 000 saakka. Vakuutuskorvaus lisätään muun omaisuuden päälle ja verotetaan perintöveroa 1. veroluokkataulukon mukaisesti. Jos edunsaaja on joku muu, esim. lapsi, joka ei juridisesti ole henkivakuutuksen ottajan tai tämän avio/rekkaripuolison lapsi, lisätään ylimenevä osuus edunsaajan tuloverotuksen alaiseksi tuloksi (vrt. palkka, äitiyspäiväraha, työttömyyskorvaus, kodinhoidontuki).
  • Jos henkilö ottaa vapaaehtoisen eläkevakuutukseen liittyvän kuolemanvaravakuutuksen, on koko summa perintöveronalaista.

Avioliittolain uudistuksen myötä 1.3.2017 tulleet muutokset etuuksiin

  • Avioliittolain uudistuksen myötä yhdessä asuvat samaa sukupuolta olevat parit ryhdyttiin tulkitsemaan avopareiksi sosiaalietuuksien määrittämisessä. Tämä vaikutti monin tavoin samaa sukupuolta olevien avoparien etuuksiin.
  • Lapsilisän yksinhuoltajakorotukseen ei enää ole oikeutta, jos vanhemmalla on samaa sukupuolta oleva avopuoliso
  • Lasten kotihoidontuen tai yksityisen hoidon tuen määrä saattaa laskea kun samaa sukupuolta olevan avopuolison tulot aletaan huomioida
  • Erityishoitorahaan tulee aiemmasta poiketen oikeus myös samaa sukupuolta olevan avopuolison lapsen hoitamiseksi
  • Työttömyysetuuteen voi saada lapsikorotuksen myös samaa sukupuolta olevan avopuolison lapsesta. Muut työttömyysturvalain muutokset voivat vaikuttaa vaikuttaa etuutta pienentävästi. Lisäksi avoliittokäsitteen muutoksella voi olla vaikutuksia myös työttömyysturvan työvoimapoliittisiin edellytyksiin esim. sen osalta, kuka katsotaan yrittäjäksi.
  • Kansaneläkkeen määrä pienentyy samaa sukupuolta olevilla avopareilla, toisaalta avopuolison alaikäisen lapsen osalta tulee oikeus lapsikorotukseen
  • Yleisessä asumistuessa ei enää ole mahdollista katsoa samaa sukupuolta olevia avopuolisoita eri ruokakuntiin kuuluviksi, mikä saattaa alentaa asumistukea tai estää sen saamisen
  • Toimeentulotuen määrään saattaa vaikuttaa samaa sukupuolta olevan avopuolison tulkinta puolisona
  • Lisäksi muutokset vaikuttavat ainakin eläkkeensaajan asumistukeen, asumiseen perustuvaan sosiaaliturvaan, maatalousyrittäjien eläkkeeseen ja lomituspalveluun, turkistuottajien lomituspalveluun ja poronhoitajien sijaisavustukseen.

Elatustuki, elatusapu

  • Kahden vanhemman sateenkaariperheissä elatustuki ja -apu toimivat samoin periaattein kuin muissakin perheissä. Lainsäädäntö ei kuitenkaan huomioi useamman kuin kahden vanhemman perheitä. Heidän pitää pystyä sopimaan lapsen elatuksesta keskenään. Lisätietoa apilaperheille >>
  • Kela maksaa elatustukea lapselle, jolla on vain yksi juridinen vanhempi
  • Jos lapsella on kaksi juridista vanhempaa, maksaa se vanhempi, jonka luona lapsi ei ole kirjoilla (eli etävanhempi) lapsesta elatusapua. Elatusavun määrä voidaan sopia yhdessä tai se määräytyy vanhempien tulojen ja menojen perusteella.
  • Jos vanhemman tulojen perusteella hänen tulee maksaa elatusapua vähemmän kuin elatustuen minimisumma on, maksaa Kela erotuksen elatustukena
  • Vanhemmat voivat myös yhteistuumin sopia, ettei elatusapua makseta, jolloin myöskään elatustukeen ei ole oikeutta.

Perhevapaat ja -etuudet

  • Sateenkaariperheiden etuudet toimivat jo osittain samoin periaattein kuin muiden perheiden. Ongelmia liittyy edelleen ennen kaikkea useamman kuin kahden vanhemman perheisiin. Lainsäädäntö ei myöskään huomioi sukupuolen moninaisuutta, mutta Kela on kuitenkin tulkinnut esimerkiksi, että lapsen synnyttänyt mies on oikeutettu äitiysrahaan. Lainsäädännön ongelma on myös etuuksien (täysin turhaan) sukupuolitetut nimet.
  • Isyysrahaa voi saada lapsen juridinen vanhempi tai synnyttäjän avo- tai aviopuoliso.
  • Isyysrahaa voi saada henkilö, joka elää lapsen synnyttäneen äidin kanssa yhteistaloudessa, eikä käy isyysrahakautena töissä, TAI lapsen juridinen vanhempi, joka asuu muualla, mutta vastaa pääasiassa lapsen hoidosta isyysrahakauden aikana
  • Työehtosopimus määrää maksaako työnantaja isyys- tai äitiysrahakaudelta palkan vai maksaako Kela isyys- tai äitiysrahan suoraan vanhemmalle
  • Äitiys,- isyys- ja vanhempainraha ovat veronalaista tuloa
  • Äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan suuruus määräytyy hakijan/etuuden saajan tulojen mukaan. Se on 70-90% palkkatuloista.
  • Isyysvapaa on enintään 54 arkipäivää (ma-la), eli noin yhdeksän viikkoa
  • Isyysvapaa alkaa lapsen synnytyksestä tai halutusta ajankohdasta lapsen syntymän jälkeen
  • Isyysvapaasta voi pitää enintään 18 arkipäivää eli noin 3 viikkoa lapsen syntymän jälkeen samaan aikaan kuin äiti saa äitiys- tai vanhempainrahaa. Nuo 1-18 päivää voi pitää 1-4 osassa. Loput isyysrahapäivät (36 pvää) voi pitää vanhempainrahakauden jälkeen. Nuo päivät voi pitää yhdessä tai kahdessa osassa
  • Jos isä ottaa lapsen hoitoonsa jo äitiysrahakaudella, isällä on oikeus vanhempainrahaan jo silloin, eli hän saa vanhempainrahakauden pidennettynä (vaikka synnyttäjä on äitiyslomalla)
  • Isyysvapaita ei voi siirtää äitiyslomalaiselle
  • Isyysvapaata voi pitää, kunnes lapsi täyttää 2 vuotta tai ennen kuin adoptiolapsen hoitoon ottamisesta on kulunut 2 vuotta.
  • Äitiysrahakausi kestää 105 arkipäivää (ma-la) eli 17-18 vkoa, jonka jälkeen kumpi vaan juridinen vanhempi voi jäädä vanhempainvapaalle. Äitiysloman lopussa lapsi n. 3kk.
  • Vanhempainvapaalla voi myös olla juridinen isä, vaikka ei asuisi lapsen synnyttäjän kanssa, jos hän vastaa ensisijaisesti lapsen hoidosta ja huollosta
  • Vanhempainvapaa on siis mahdollinen synnyttäneille, synnyttäjän ja lapsen kanssa asuville, juridisille lähi-isille ja lapsen adoptoineille
  • Vanhemmat voivat olla vanhempainvapaalla vuorotellen, mutta eivät yhtä aikaa (poikkeuksena monikkoperheet). Jos vapaa jaetaan, erillisiä jaksoja saa olla kummallakin enintään 2 ja niiden tulee kestää vähintään 12 arkipäivää.
  • Vanhempainvapaa/vanhempainrahakausi kestää 158 arkipäivää.
  • Äitiysloman voi aloittaa 30-50 arkipäivää ennen laskettua aikaa.
  • Vanhempainvapaakausi päättyy lapsen ollessa noin 9kk ikäinen. Tämän jälkeen on mahdollista jäädä hoitovapaalle hoitamaan lasta kotiin, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta
  • Kaikkien vanhempainvapaiden pitämisestä pitää ilmoittaa työnantajalle 2 kuukautta ennen aloitusajankohtaa
  • Lisätietoja vanhempainvapaista kela.fi

Hoitovapaan tuet

  • Hoitovapaata voi pitää kumpikin vanhemmista max kaksi vähintään yhden kuukauden pituista jaksoa kerrallaan siihen asti, kun lapsi täyttää kolme vuotta.
  • Kodinhoidontukeen kuuluu hoitoraha sekä perheen tulojen perusteella maksettava hoitolisä.
  • Kelan sivuilla laskuri, joilla voi laskea etuuden suuruutta. Hoitolisän suuruuteen vaikuttavat perheen koko ja bruttotulot
  • Lähes kaikki kunnat ja kaupungit maksavat hoitorahan ja hoitolisän lisäksi kuntalisää, jonka suuruus vaihtelee kunnittain. Myös kuntalisän saamisen ehdot vaihtelevat kunnittain.
  • Kuntalisää maksetaan perheen nuorimmasta kotona hoidettavasta lapsesta.
  • Kodinhoidontukea voi hakea:
    • juridinen vanhempi tai muu huoltaja
    • vanhemman tai huoltajan kanssa asuva avo- tai aviopuoliso
    • lapsesta huolehtiva muu henkilö tai palkattu hoitaja.
  • Kotihoidontuen hakijan ei ole pakko olla se, joka lasta konkreettisesti päivällä hoitaa.
  • Kodinhoidontukea ei makseta lapsista, jotka ovat koulussa tai päivähoidossa
  • Adoptiovanhemmilla on oikeus hakea lasten kotihoidon tukea siihen saakka, kun vanhempainrahakauden alkamisesta on kulunut kaksi vuotta. Hoitoraha maksetaan aina kuten alle kolmevuotiaalle. Oikeus hoitorahaan päättyy viimeistään, kun lapsi aloittaa perusopetuksen.

Yksityisen hoidon tuki

  • Yksityisen hoidon tukea voi hakea perhe, jonka lasta ei hoideta kotona eikä kunnallisessa päivähoidossa tai koulussa vaan käy esim. yksityistä päiväkotia ja kotiin on palkattu hoitaja.
  • Yksityisen hoidon tuki koostuu hoitorahasta ja hoitolisästä
  • Perheen tulotasoa laskettaessa huomioidaan myös avo- ja aviopuolison tuet, vaikka hän ei olisi lapsen juridinen vanhempi.

Lapsilisä

  • Lapsilisä maksetaan Suomessa asuvista alle 17-vuotiaista lapsista syntymää seuraavasta kuukaudesta alkaen
  • Lapsilisä ensimmäisestä lapsesta on 94,88e. Lapsilisä kasvaa lapsiluvun mukaan
  • Lapsilisän sisaruskorotukset saa vain, jos lasten lapsilisät maksetaan samalle tilille
  • Jos lapsen lähivanhempi ei asu avo- tai avioliitossa, maksetaan kustakin lapsesta yksinhuoltajakorotusta 53,30
  • Myös samaa sukupuolta olevien avoliitto poistaa oikeuden yksinhuoltajakorotukseen

Päivähoitomaksu

  • Kunnallisen päivähoidon hoitomaksut ovat tulosidonnaisia. Jos päivähoidossa on samasta perheestä useampia lapsia, saa sisarusalennusta. Vähätuloisimmat saavat kokonaan vapautuksen maksuista.
  • Päivähoitomaksuihin vaikuttavat perheen koko (lapsen kanssa samassa osoitteessa asuvat) ja perheen aikuisten tulot. Tuloiksi lasketaan tulot koko perhekunnalta, eli myös avopuolisoiden tulot, olipa mitä vain sukupuolta.
  • Jos asuu kommuunissa tai vastaavassa, pitää tehdä erillinen selvitys siitä, että samassa osoitteessa asuvilla on keskenään eri taloudet
  • Kunnallista päivähoitopaikkaa on haettava vähintään 4kk ennen toivottua aloituspäivää

TEHTÄVÄLISTA

Ennen lapsen alullepanoa

  • Päätä perhemuoto ja sovi mahdollisimman tarkkaan kuka vanhemmista tulee olemaan missäkin juridisessa asemassa suhteessa lapseen. Katso neuvoja vanhemmuuden jakamiseen täältä >>
  • Jos olette naispari ja lapsella on tunnettu luovuttaja, jota ei ole tarkoitus vahvistaa lapsen vanhemmaksi, solmimalla avioliiton vältätte perheen sisäisen adoption 8 viikon harkinta-ajan
  • Aikatauluja suunnitellessa kannattaa varautua siihen, että klinikalla saattaa vierähtää muutama kuukausi ennen kuin raskautta päästään yrittämään.

Ennen syntymää

  • Lapsivakuutus pitää ottaa n. 3kk ennen lapsen syntymää, jos haluaa varmistaa, että lapsi varmasti saa vakuutuksen ja että vakuutus kattaa myös synnynnäiset ja syntyessä saadut sairaudet
  • Hakeudu neuvolaan ennen neljännen raskauskuukauden päättymistä
  • Isyyden / äitiyden voi tunnustaa neuvolakäynnillä noin raskausviikon 25 jälkeen.
  • Adoptioneuvontaan voi olla yhteydessä jo ennen lapsen syntymää.
  • Kun 154 raskauspäivä on takana saa neuvolasta raskaustodistuksen, jota tarvitsee hakiessaan mm. Kelalta äitiyspäivärahaa, äitiysavustusta (= äitiyspakkaus tai  sen arvo rahana) ja lapsilisää
  • 2kk ennen haluttua äitiys-/isyysvapaan ajankohtaa pitää ilmoittaa perhevapaasta työnantajalle. Tarkista työehtosopimus!

Lapsen synnyttyä

  • Synnytyssairaalasta lähtee väestörekisteriin tieto uudesta ihmisestä. Itse ei tarvitse ilmoittaa
  • Syntymän jälkeen tulee kutsu isyyden tunnustukseen, jos isyyttä/äitiyttä ei ole tunnustettu neuvolassa eikä synnyttäjä ole miehen kanssa naimisissa. Voi itsekin soittaa lastenvalvojalle ja varata ajan. Isyyden tunnustuksen jälkeen hoidetaan mahd. elatusapu/tukiasiat
  • Oheishuoltajuutta voi hakea heti kun lapsi on syntynyt
  • Adoptioneuvontaan voi myös varata ajan heti syntymän jälkeen
  • Lapselle tulee antaa nimi 2kk sisällä syntymästä