Miten lapsia tehdään

Sateenkaareville ihmisille lastensaamisen taustalla on usein pitkällistä pohdintaa ja erilaisten mahdollisuuksien läpikäymistä. Onkin tärkeää, että punnitaan erilaisia vaihtoehtoja ja etsitään se itselle sopivin. Sateenkaariperheet ry järjestää Miten lapsia tehdään -tilaisuuksia eri puolilla maata. Kysy toimistolla seuraavista kerroista! Lisäksi teemaa käsitellään jokaisella perhevalmennuskurssilla.

Erilaisia sateenkaariperheitä

  • Ydinperheitä (samassa taloudessa asuvat vanhemmat ja yhteiset lapset)
  • Apilaperheitä ja kumppanusvanhempia (esim. 2 miestä + nainen, 2 naista + mies, miespari + naispari, kaksi aikuista ilman parisuhdetta)
  • Trans- ja muunsukupuolisten perheitä (monenlaisia erilaisia kuvioita)
  • Polyperheitä (useampi vanhempi, joiden välillä rakkaussuhteita)
  • Uusperheitä, (joissa vähintään toisella on lapsi(a) ajalta ennen nykyistä suhdetta. Lapsi on voinut saada alkunsa vanhempiensa heteromuotoisesta suhteesta tai syntyä sateenkaariperheen lapseksi)

Naisparien ja itsellisten naisten tapoja hankkia lapsia
Naisparit ja itselliset naiset voivat Suomessa hankkia lapsia useilla eri tavoilla. Valittavana on esimerkiksi:

  • Hedelmöityshoidot
    • Sukusolujen luovuttajan henkilöllisyys voidaan kertoa lapselle kun tämä täyttää 18 vuotta
  • Tunnettu lahjoittaja
    • Lahjoittajan rooli voidaan sopia, millaiseksi perhe sen haluaa
  • Lapsella voi olla isä
  • Adoptio avioparina tai itsellisesti
    • huomioitava, että yksin hakijoiden jonot ovat pitkät ja nykyään adoptiotilanteissa lapsilla on usein jonkinlaisia erityistarpeita. Itsellisille ihmisille tarjotaan lapsia äärimmäisen harvoin.

Monilla naisparin osapuolilla tai itsellisillä naisilla on lapsia myös aiemmista heterosuhteista.

Miesparien ja itsellisten miesten tapoja hankkia lapsia

  • Lapsi tutun naisen kanssa
    • Synnyttäjällä voi olla aktiivinen rooli lapsen elämässä, jos näin sovitaan
  • Apilaperhe tai muu kumppanuusvanhemmuuskuvio
  • Samaa sukupuolta olevalla avioparilla myös laillinen oikeus perheen ulkopuoliseen adoptioon
    • kuitenkin syytä olettaa, että käytännössä adoptiolapsia tullaan sijoittamaan samaa sukupuolta olevien avioparien perheisiin harvoin
  • Adoptio ulkomailta ei käytännössä mahdollinen itsellisille miehille
    • Itselliset mieshakijat eivät luovuttajamaiden priorisointien vuoksi tällä hetkellä käytännössä voi adoptoida lasta ulkomailta. Adoptiolupaa voi toki hakea.
  • Sijaisvanhemmuus (lue artikkeli miesparista sijaisvanhempina)
  • Sijaissynnytys ulkomailla

Myös monilla miesparien osapuolilla tai itsellisillä miehillä on lapsia aiemmista heterosuhteista.

Trans- ja muunsukupuolisten sekä binäärisen sukupuolijaon ulkopuolella olevien henkilöiden tapoja hankkia lapsia

  • Pari, jonka toinen osapuoli on transsukupuolinen, saa useimmilla klinikoilla hedelmöityshoitoja samalla tavalla kuin mikä tahansa muukin pari
    • Edellyttää, että jompikumpi osapuoli on fysiologisesti kykenevä synnyttämään
  • Apilaperhe / kumppanuusvanhemmuus
    • lapsi saa alkunsa joko omilla ennen hoitoja talteen otetuilla sukusoluilla tai lahjoitetuilla sukusoluilla
    • kaikkien vanhempien roolit perheen neuvoteltavissa
  • Omien sukusolujen pakastaminen ennen transprosessiin ryhtymistä on mahdollista useilla klinikoilla
    • siittiöitä pakastetaan julkisella puolella, ja niitä on helpompi pakastaa kuin munasoluja
    • munasolujen pakastaminen onnistuu vain yksityisillä klinikoilla – ei vielä kovin laajasti tutkittu menetelmä, tulokset jossain määrin epävarmoja
    • Alkioita voidaan pakastaa, mutta niiden käyttämiseen on oltava molempien sukusolujen lahjoittajien lupa
  • Juridinen tilanne vanhemmuuden osalta monissa tapauksissa epäselvä tai hankalasti järjestettävä
    • sukupuolensa korjannut mies ei voi tunnustaa isyyttään, oli hänen juridinen sukupuolensa sitten mikä tahansa – vanhemmaksi tuleminen sisäisen adoption (rekisteröity parisuhde) tai avioliitto-olettaman (avioliitto) kautta
    • sukupuolensa korjannut nainen, voi tunnustaa isyytensä, oli hänen juridinen sukupuolensa mikä tahansa, jos lapsi on saanut alkunsa hänen siittiöstään.

Hedelmöityshoidoista

  • Eri klinikoilla hieman eri palvelut ja hintatasot
  • Parhaiten saat selville oman alueesi tilanteen soittamalla lähimmille klinikoille ja kysymällä
  • Erilaisia hoitoja ovat:
    • IUI eli inseminaatiohoito
      • yleisin ja helpoin – lahjoitetut siittiöt viedään suoraan kohtuonteloon
      • tehdään usein aluksi luonnolliseen kieroon – ei lääkehoitoja
      • voidaan käyttää joko ennestään tuntemattoman lahjoittajan siittiöitä, jolloin lapsi saa tietää lahjoittajan henkilöllisyyden 18 vuotta täytettyään, tai tutun lahjoittajan siittiöitä, jolloin kaikkien osapuolten henkilöllisyys on kaikkien tiedossa alusta asti
      • tutun lahjoittajan osalta kannattaa huomioida, että vain osan sperma kestää pakastamista
    • IVF eli koeputkihedelmöitys
      • jos inseminaatio ei toimi
      • munasoluja kerätään synnyttäjältä, hänen kumppaniltaan tai lahjoittajalta, hedelmöitetään kohdun ulkopuolella ja tuloksena syntynyt alkio siirretään (takaisin) kohtuun
      • ylijääneet alkiot pakastetaan myöhempiä hoitoja varten
      • edellyttää munasolujen keräystä ja raskaita hormonihoitoja
    • PAS eli pakastetun alkion siirto
      • IVF:stä ylijääneiden alkioiden osalta tehdään sulatetun alkion siirto. Viedään kohtuun kuten IVF:ssä.
    • Mikroinjektio
      • Koeputkihedelmöitys, jossa yksi siittiö injektoidaan suoraan munasoluun.
      • Vaihtoehto, jos spermassa on vain hyvin vähän eläviä siittiöitä
    • Siittiöiden tilaaminen ulkomaisesta spermapankista suoraan kotiin EI OLE Suomessa mahdollista
      • Esimerkiksi tanskalainen Cryos mainostaa tätä mahdollisuutta yksityishenkilöille www-sivuillaan. Suomessa on kuitenkin voimassa kudoslaki, jonka mukaan lahjoitettuja sukusoluja eivät saa käsitellä muut kuin viralliset kudoslaitokset eli tässä tapauksessa hedelmöityshoitoklinikat.
    • Monet spermapankit myyvät siittiöitä kotikäyttöön. Esim. Tanskassa voi käydä noutamassa putkellisen (olki) ja suorittaa inseminaation vaikkapa hotellihuoneessa.

Lahjoittajan asemasta klinikalla

  • Siittiöiden lahjoittaja voi olla parille joko ennestään tuttu tai tuntematon
  • Lahjoittaja voi päättää antaako mahdollisuuden sille, että hänet voidaan vahvistaa lapsen isäksi vai lahjoittaako niin, ettei isyyttä voida vahvistaa.
  • Tutun lahjoittajan kanssa isyyden vahvistaminen voidaan sitovasti estää vain klinikalla suoritettavissa hedelmöityshoidoissa
  • Naispari voi klinikalle tullessaan valita, haluaako siittiöitä “isyysoptiolla” vai ilman eli voidaanko siittiöiden luovuttaja myöhemmin vahvistaa lapsen isäksi
    • hedelmällisyysongelmista kärsivän apilaperheen kohdalla tämä mahdollistaa isän isyyden vahvistamisen vaikka oltaisiin klinikalla hoidoissa
  • Luovuttaja voi korvamerkitä siittiöt tietylle henkilölle tai pariskunnalle – ei tarvitse luovuttaa yleiseen käyttöön

Koti-inseminaatiosta

  • Siittiöt viedään emättimeen ruiskun tai muun vastaavan välineen avulla
  • Onnistumisen mahdollisuus sama kuin yhdynnässä (n. 10-15% / kerta)
  • Oikea ajankohta varmistetaan ovulaatiotestien avulla
  • Koti-inseminaatiota voidaan tehdä useampana päivänä samassa kierrossa
  • Oikeusvaikutukset samat kuin yhdynnän kautta alkuun saatetun lapsen osalta, eli siittäjä voidaan vahvistaa isäksi kenen tahansa osapuolen vaatimuksesta
  • Myös seksiteitse tarttuvien tautien tartuntavaara on olemassa – sukupuolitautitestit kannattaa tehdä hyvissä ajoin

Sijaissynnytyksestä

  • Suomen hedelmöityshoitolain mukaan sijaissynnytysjärjestelyt eivät ole sallittuja. Hedelmöityshoitoja ei saa antaa tilanteessa, jossa on epäilys, että lapsi annetaan synnytyksen jälkeen adoptoitavaksi.
  • Apilaperheen ja sijaissynnytyksen raja on joskus häilyvä.
  • Erilaiset yksityiset järjestelyt ovat kuitenkin mahdollisia ja lain mukaisia, esim. siten, että sovitaan, että synnyttäjä antaa syntyvän lapsen isyyden tunnustaneen vanhemman huoltoon ja tämän kumppani adoptoi perheensisäisesti
  • Nämä järjestelyt ovat kuitenkin juridisesti epävarmoja
    • Ei mahdollisuutta sitoviin sopimuksiin ennen lapsen syntymää ilman lainsäädännön ja palveluiden tukea
  • Jotkut perheet esimerkiksi Ruotsissa ja muualla Euroopassa ovat turvautuneet sijaissynnytysjärjestelyihin ulkomailla
    • kalliita, riskialttiita ja epävarmoja
  • Yhdysvalloissa toimijoiden itsesäätely aika hyvä, mutta mahdollistaa riistävät toiminnot, koska toiminta ei ole valtion valvomaa
  • Yhdysvalloissa maksaa min 100 000 dollaria. Suuri bisnes ja palveluntarjoajat markkinoivat aggressiivisesti Euroopan homoyhteisöille.
  • Intian, Ukrainan ja Venäjän käytännöistä paljon huonoja kokemuksia, vaikka joukkoon mahtuu varmaan hyviäkin. Ei voida suositella.
  • Euroopassa orastavaa lainsäädäntöä, esim. Belgiassa ja Iso-Britanniassa, ei tarkempaa tietoa käytännöistä.

Sijaisvanhemmuus, perhehoito

  • Mahdollista mies- ja naispareille, transihmisille ja sinkuille
  • Voi toimia myös loma- tai tukiperheenä
  • Uuden adoptiolain myötä sijoitukset johtavat ehkä hiukan useammin adoptioon, mutta perhehoito on aina luonteeltaan väliaikaista
  • Kaikki käyvät PRIDE-valmennuksen, sijaisvanhemmat ja adoptoivat: Mikäli olet kiinnostunut PRIDE-valmennuksesta, ota yhteyttä oman kuntasi sosiaalitoimistoon tai lähimpään Pelastakaa Lapset ry:n aluetoimistoon Helsingissä, Tampereella, Jyväskylässä, Oulussa tai Joensuussa.
  • On mahdollista toimia sijaisvanhempana, vaikka perheessä olisi biologisia lapsia.

Perheen ulkopuolinen adoptio

  • Mahdollista kaikille aviopareille, myös samaa sukupuolta oleville
  • Mahdollista kaikille muille yksittäisille ihmisille paitsi aviopuolisoille, ts. sinkuille, avopuolisoille ja rek. puolisoille
  • Käytännössä adoptiolapsen saaminen samaa sukupuolta olevana partiskuntana voi olla hankalaa, mutta periaatteessa hakemuksia kannattaisi yrittää tehdä, se luo painetta viranomaisten suuntaan
  • Kompastuskivenä ulkomaiset yhteistyökumppanit ja -maat, tällä hetkellä ainoat mahdolliset yhteistyökumppanimaat saattaisivat olla Kolumbia ja Etelä-Afrikka
  • Itsenäinen adoptio on myös yksi mahdollisuus
  • Itsenäisen adoption vaarana lapsikauppa, jonka vuoksi lainsäädäntöä on juuri tiukennettu
  • Jos asuu ulkomailla vähintään vuoden, ulkomainen adoptio voidaan hyväksyä Suomessa
  • Yhdysvalloissa toimistoja, jotka adoptoivat lapsia Eurooppaan, ei tarkempaa tietoa

Juridinen vanhemmuus sateenkaariperheissä

  • Yhdellä lapsella voi olla korkeintaan kaksi juridista vanhempaa kerrallaan
  • Synnyttänyt henkilö on joka tapauksessa lapsen syntymästä asti tämän juridinen äiti ja huoltaja
  • Jos synnyttäjä haluaa tästä asemasta eroon, jonkun on adoptoitava lapsi
  • Lapsen isäksi voidaan vahvistaa lapsen biologinen isä tai siittäjä joko lastenvalvojan luona tai viime kädessä oikeusteitse
  • Lapsen ei-synnyttänyt äiti, ei-biologinen isä tai muu ei-biologinen vanhempi voidaan vahvistaa lapsen vanhemmaksi sisäisen adoption kautta
  • Jos lapsi syntyy parisuhteensa virallistaneelle naisparille (myös jos transmiehellä on naisen sotu), adoptioprosessi voidaan laittaa alulle jo raskauden aikana ja adoptio toteuttaa välittömästi, kun lapsi on syntynyt
    • Edellytyksenä, että parisuhde on virallistettu 10 kuukautta ennen lapsen syntymää
  • Muissa tilanteissa adoptio voidaan vahvistaa, kun kahdeksan viikon harkinta-aika on kulunut
  • Ei-biologisen isän tai isyyden tunnustaneen henkilön muun aviopuolison adoptio voidaan vahvistaa, kun kahdeksan viikon harkinta-aika on kulunut sillä edellytyksellä, että (biologisen isän) isyys on vahvistettu

Huoltajuudesta

Katso tarkemmin kohdasta sateenkaariperheen byrokratia.

  • Lapsen huoltajia voivat olla joko yksi vanhempi, vanhemmat yhdessä tai vanhempien ohella joku lapselle tärkeä henkilö
  • Huoltaja päättää lapsen asumisesta, koulusta, uskonnosta, nimestä jne.
  • Huoltajalla on puhevalta lapsen asioissa ja oikeus päättää lapsen hoidosta sekä esimerkiksi oikeus hallita tämän omaisuutta
  • Huoltajalla ei kuitenkaan ole tapaamisoikeutta, elatusvelvollisuutta eikä lapsella ole perintöoikeutta suhteessa huoltajaan
  • Sisäisessä adoptiossa vanhemmuuden vahvistamisesta seuraa automaattisesti myös huoltajuus
  • Isyyden tunnustamisen yhteydessä huoltajuudesta pitää erikseen sopia
  • Jos huoltajaksi halutaan joku muu kuin lapsen juridinen vanhempi, huoltajuus pitää hakea vapaamuotoisella hakemuksella käräjäoikeudesta.
    • Hakijana on tällöin lapsen juridinen vanhempi, lisäksi tarvitaan huoltajaksi aiotun henkilön suostumus
  • Oheishuoltajuuden hakeminen on yleistä apilaperheissä
  • Suomessa ei ole tiedossa tapauksia, joissa lapselle olisi voitu määrätä neljä huoltajaa, kolme lienee maksimi
  • Huoltajalla on oikeus saada tietoja lapsesta koulusta, sairaalasta jne.
  • Tämä tiedonsaantioikeus voidaan myös hakea ei-huoltajalle erikseen käräjäoikeudelta vapaamuotoisella hakemuksella

Sisäisestä adoptiosta

Katso tarkemmin kohdasta sateenkaariperheen byrokratia.

  • Ennen sisäistä adoptiota on käytävä adoptioneuvonta:
    • Sisältää 1-2 käyntiä adoptioneuvojan luona ja joissakin tapauksissa kotikäynnin, käytännöt vaihtelevat hieman
    • Paikkakunnasta riippuen neuvontaan voi olla muutaman kuukauden jono, kannattaa varata aika ajoissa
    • Adoptioneuvonnassa toimijoina ovat sekä kunnat että Pelastakaa Lapset ry (ota yhteyttä oman kuntasi sosiaalitoimeen)
    • Jos biologinen isä/äiti on mukana kuvioissa eli jos lasta ei ole aikaansaatu hedelmöityshoitoklinikalla, biologisen vanhemman suostumus varmistetaan tässä vaiheessa
  • Yleensä sateenkaariperheissä sisäinen adoptio on helppo prosessi
    • Edellyttää biologisten vanhempien suostumuksen tai että sitä on yritetty saada, tuloksetta tai hedelmöityshoitoklinikan todistuksen, että on käytetty (isäksi haluamattoman) lahjoittajan siittiöitä
    • Edellyttää rekisteröidyn parisuhteen tai avioliiton
    • Adoptiota haetaan käräjäoikeudelta
    • Hinta 200 euroa (oikeuden päätös)
    • Lapsen sukunimi voidaan samalla vaihtaa adoptiovanhemman sukunimeksi

Vanhempainvapaista

Katso tarkemmin kohdasta sateenkaariperheen byrokratia.

Vanhempainvapaita ovat:

  • Äitiysvapaa 4kk, joista yleensä 1kk ennen lapsen syntymää → synnyttäjä
  • Vanhempainvapaa 158 arkipäivää, joka voidaan jakaa vanhempien kesken
  • Isyysvapaa 54 päivää, joista 18 voidaan pitää yhtä aikaa äitiys- tai vanhempainvapaan kanssa, loput päivät pitää ennen kuin lapsi täyttää 2 vuotta

Vanhempainvapaat sateenkaariperheessä:

  • Voidaan jakaa virallistetun parisuhteen osapuolten kesken tai synnyttäjän ja juridisen isän välillä
  • Isyysrahaa voi saada myös muualla kuin synnyttäjän kanssa asuva henkilö, jos hän vastaa lapsen hoidosta
  • Myös synnyttäjän kanssa asuvalla, esim. sosiaalisella äidillä oikeus isyysvapaisiin, niin virallistetussa parisuhteessa kuin avoliitossakin, edellyttäen, että juridinen isä ei pidä isyysvapaita
  • Etä-isällä ei ole oikeutta isyysvapaaseen eikä vanhempainvapaisiin, ellei osoiteta, että hän vastaa ensisijaisesti lapsen hoidosta ja hoivasta.

Hoitovapaasta:

  • Hoitovapaaseen on oikeus, kunnes lapsi täyttää 3 vuotta
  • Hoitovapaata voi pitää kuka tahansa, joka asuu lapsen kanssa samassa taloudessa
  • Kotihoidontukea voi hakea juridinen isä, äiti tai muu huoltaja, heidän avo- tai aviopuolisonsa, tai lapsesta huolehtiva muu henkilö tai palkattu hoitaja