Miten lapsia tehdään

Huom: Lahjasoluhoitoja ollaan aloittamassa julkisilla klinikoilla myös sateenkaariperheille syksyn 2019 aikana. Tähän mennessä (3.7.2019) tiedossa olevista suunnitelmista tarkemmin uutisessa >>

Sateenkaareville ihmisille lasten saamisen taustalla on usein pitkällistä pohdintaa ja erilaisten mahdollisuuksien läpikäymistä. Onkin tärkeää, että punnitaan erilaisia vaihtoehtoja ja etsitään se itselle sopivin. Sateenkaariperheet ry järjestää Miten lapsia tehdään -tilaisuuksia eri puolilla maata. Kysy toimistolta seuraavista kerroista! Lisäksi teemaa käsitellään jokaisella perhevalmennuskurssilla >>. Voit myös kysyä lisätietoja neuvontapalvelustamme >>

Erilaisia sateenkaariperheitä

  • Ydinperheitä (samassa taloudessa asuvat vanhemmat ja yhteiset lapset)
  • Apilaperheitä ja kumppanuusvanhempia (esim. 2 miestä + nainen, 2 naista + mies, miespari + naispari, kaksi aikuista ilman parisuhdetta)
  • Trans-, muun- ja intersukupuolisten perheitä (monenlaisia erilaisia kuvioita)
  • Polyperheitä (vanhempia, joilla useampia rakkaussuhteita)
  • Uusperheitä, (joissa vähintään toisella on lapsi(a) ajalta ennen nykyistä suhdetta. Lapsi on voinut saada alkunsa vanhempiensa heteromuotoisesta suhteesta tai syntyä sateenkaariperheen lapseksi)

Naisparien ja itsellisten naisten tapoja hankkia lapsia
Naisparit ja itselliset naiset voivat Suomessa hankkia lapsia useilla eri tavoilla. Kaikista tavoista tarkemmin alempana tällä sivulla.

Monilla naisparin osapuolilla tai itsellisillä naisilla on lapsia myös aiemmista heterosuhteista.

Miesparien ja itsellisten miesten tapoja hankkia lapsia
Miesparien ja itsellisten miesten mahdollisuudet ovat merkittävästi rajatummat. Eri perheellistymisen tapoja on kuitenkin useita. Kaikista tavoista tarkemmin alempana tällä sivulla.

Myös monilla miesparien osapuolilla tai itsellisillä miehillä on lapsia aiemmista heterosuhteista.

Trans- ja muunsukupuolisten sekä binäärisen sukupuolijaon ulkopuolella olevien henkilöiden tapoja hankkia lapsia

  • Pari, jonka toinen osapuoli on transsukupuolinen, saa useimmilla klinikoilla hedelmöityshoitoja samalla tavalla kuin mikä tahansa muukin pari
    • Edellyttää, että jompikumpi osapuoli on fysiologisesti kykenevä synnyttämään
  • Apilaperhe / kumppanuusvanhemmuus
    • lapsi saa alkunsa joko omilla ennen hoitoja talteen otetuilla sukusoluilla tai lahjoitetuilla sukusoluilla
  • Omien sukusolujen pakastaminen ennen transprosessiin ryhtymistä on mahdollista useilla klinikoilla
    • siittiöitä pakastetaan myös julkisella puolella, ja niitä on helpompi pakastaa kuin munasoluja
    • munasolujen pakastaminen onnistuu yksityisillä klinikoilla – ei vielä kovin laajasti tutkittu menetelmä, tulokset jossain määrin epävarmoja. Julkisista klinikoista Tampere aloitti munasolujen tallettamisen vuonna 2019, muiden julkisten klinikoiden toivotaan seuraavan perässä ajan myötä)
    • Alkioita voidaan pakastaa, mutta niiden käyttämiseen on oltava molempien sukusolujen lahjoittajien lupa
  • Juridinen tilanne vanhemmuuden osalta monissa tapauksissa epäselvä tai hankalasti järjestettävä
    • sukupuolensa korjannut mies voi tunnustaa isyyden siinä tapauksessa, että on antanut yhteisen suostumuksen hedelmöityshoitohin lapsen synnyttävän kumppaninsa kanssa
    • sukupuolensa korjannut mies kirjataan automaattisesti isäksi aviopuolisonsa synnyttämille lapsille
    • sukupuolensa korjannut mies kirjataan automaattisesti synnyttämänsä lapsen äidiksi
    • sukupuolensa korjannut nainen, voi tunnustaa isyytensä, oli hänen juridinen sukupuolensa mikä tahansa, jos lapsi on saanut alkunsa hänen siittiöstään, jolloin hänet kirjataan lapsen isäksi

Hedelmöityshoidoista

Huom: Lahjasoluhoitoja ollaan aloittamassa julkisilla klinikoilla myös sateenkaariperheille syksyn 2019 aikana. Tähän mennessä (3.7.2019) tiedossa olevista suunnitelmista tarkemmin uutisessa >>

  • Eri klinikoilla hieman eri palvelut ja hintatasot
  • Parhaiten saat selville oman alueesi tilanteen soittamalla lähimmille klinikoille ja kysymällä
  • Erilaisia hoitoja ovat:
    • IUI eli inseminaatiohoito
      • yleisin ja helpoin – lahjoitetut siittiöt viedään suoraan kohtuonteloon
      • tehdään usein aluksi luonnolliseen kieroon – ei lääkehoitoja
      • voidaan käyttää joko ennestään tuntemattoman lahjoittajan siittiöitä, jolloin lapsi saa tietää lahjoittajan henkilöllisyyden 18 vuotta täytettyään, tai tutun lahjoittajan siittiöitä, jolloin kaikkien osapuolten henkilöllisyys on kaikkien tiedossa alusta asti
      • tutun lahjoittajan osalta kannattaa huomioida, että vain osan sperma kestää pakastamista
    • IVF eli koeputkihedelmöitys
      • jos inseminaatio ei toimi
      • munasoluja kerätään synnyttäjältä, hänen kumppaniltaan tai lahjoittajalta, hedelmöitetään kohdun ulkopuolella ja tuloksena syntynyt alkio siirretään (takaisin) kohtuun
      • ylijääneet alkiot pakastetaan myöhempiä hoitoja varten
      • edellyttää munasolujen keräystä ja raskaita hormonihoitoja
    • PAS eli pakastetun alkion siirto
      • IVF:stä ylijääneiden alkioiden osalta tehdään sulatetun alkion siirto. Viedään kohtuun kuten IVF:ssä.
    • Mikroinjektio
      • Koeputkihedelmöitys, jossa yksi siittiö injektoidaan suoraan munasoluun.
      • Vaihtoehto, jos spermassa on vain hyvin vähän eläviä siittiöitä
    • Siittiöiden tilaaminen ulkomaisesta spermapankista suoraan kotiin EI OLE Suomessa mahdollista
      • Esimerkiksi tanskalainen Cryos mainostaa tätä mahdollisuutta yksityishenkilöille www-sivuillaan. Suomessa on kuitenkin voimassa kudoslaki, jonka mukaan lahjoitettuja sukusoluja eivät saa käsitellä muut kuin viralliset kudoslaitokset eli tässä tapauksessa hedelmöityshoitoklinikat.
    • Monet spermapankit myyvät siittiöitä kotikäyttöön. Esim. Tanskassa voi käydä noutamassa putkellisen (olki) ja suorittaa inseminaation vaikkapa hotellihuoneessa.

Lahjoittajan ja apilaperheiden asemasta klinikalla

  • Siittiöiden lahjoittaja voi olla parille joko ennestään tuttu tai tuntematon
  • Siittiöiden lahjoittaja voi päättää antaako mahdollisuuden sille, että hänet voidaan vahvistaa lapsen isäksi vai lahjoittaako niin, ettei isyyttä voida vahvistaa
  • Niitä soluja, joiden luovuttaja on antanut suostumuksensa isyyden vahvistamiselle, voidaan käyttää ainoastaan itsellisten naisten hoitamisessa
  • Luovuttaja voi korvamerkitä siittiöt tietylle henkilölle tai pariskunnalle – ei tarvitse luovuttaa yleiseen käyttöön
  • Isyyden vahvistaminen voidaan sitovasti estää vain klinikalla suoritettavissa hedelmöityshoidoissa. Koti-inseminaation jälkeen on aina mahdollista, että isyys vahvistetaankin (biologisen isän TAI äidin aloitteesta) vastoin alkuperäisiä suunnitelmia.
  • Apilaperheiden mahdollisuudet käyttää hedelmöityshoitoklinikoiden palveluita heikkenivät äitiyslain voimaantulon 1.4.2019 myötä (taistelimme tätä huononnusta vastaan viisi vuotta, mutta ikävä kyllä emme onnistuneet estämään sen voimaantuloa)
    • Osa apilaperheistä voi ja haluaa saattaa lapsen alulle koti-inseminaatiolla.
    • Osa apilaperheistä toivoo, että inseminaatio hoidetaan klinikalla. Tämä saattaa johtua esimerkiksi aiottujen biologisten vanhempien hedelmällisyysongelmista, tai toiveesta testata siemenneste ennen inseminaatiota.
    • Apilaperheet, joissa on vain yksi äiti, tai joissa isyyttä ei haluta vahvistaa, voivat edelleen hyödyntää klinikoiden palveluita.
    • Apilaperheet, joissa on kaksi parisuhteessa olevaa äitiä, ja joissa lisäksi suunnitelmana on vahvistaa isyys, eivät periaatteessa voi enää käyttää klinikoiden palveluita lainkaan.
    • Kahta parisuhteessa olevaa naista voidaan jatkossa hoitaa vain parina, mikä edellyttää molempien puolisoiden suostumusta hoidoille, minkä perusteella äitiys voidaan myöhemmin vahvistaa ei-synnyttävälle äidille (katso tarkemmin äitiyden tunnustamisesta täältä >>). Tästä syystä naisparia ei voida enää hoitaa sellaisilla soluilla, joiden luovuttaja voitaisiin vahvistaa isäksi.
    • Jos naispari on avioliitossa, klinikka saa varmasti tiedon avioliitosta, eikä missään tilanteessa suostu hoitamaan apilaperheenä niin, että isyys voitaisiin vahvistaa.
    • Jos naispari on avoliitossa, klinikka ei voi tietää avoliitosta, jos perhe ei itse kerro. Tällöinkään hoitaminen niin, että isyys voidaan vahvistaa, ei ole lain tarkoituksen mukaista.
    • Periaatteessa on mahdollista, että naispari eroaa ja muuttaa virallisesti erilleen siksi ajaksi, kun hoitoja tehdään.

Koti-inseminaatiosta

  • Siittiöt viedään emättimeen ruiskun tai muun vastaavan välineen avulla
  • Onnistumisen mahdollisuus sama kuin yhdynnässä (n. 10-15% / kerta)
  • Oikea ajankohta varmistetaan ovulaatiotestien avulla
  • Koti-inseminaatiota voidaan tehdä useampana päivänä samassa kierrossa
  • Oikeusvaikutukset samat kuin yhdynnän kautta alkuun saatetun lapsen osalta, eli siittäjä voidaan vahvistaa isäksi kenen tahansa osapuolen (isä, äiti, lapsi, lastenvalvoja) vaatimuksesta.
  • Koti-inseminaation yhteydessä ei ole millään tavalla mahdollista ennakolta estää isyyden vahvistamista. Perheen sisäisen adoption jälkeen isyyttä ei enää voida vahvistaa.
  • Myös seksiteitse tarttuvien tautien tartuntavaara on olemassa – sukupuolitautitestit kannattaa tehdä hyvissä ajoin

Sijaissynnytyksestä

  • Suomessa sijaissynnytysjärjestelyt on kielletty kahdella tavalla:
    • Lääkäri ei saa antaa hedelmöityshoitoja tilanteessa, jossa on epäilys, että lapsi annetaan synnytyksen jälkeen adoptoitavaksi
    • Tuomioistuin ei saa vahvistaa adoptiota, jos siitä on maksettu korvausta
  • Muilta osin sijaissynnytystä ei ole kriminalisoitu, mikä mahdollistaa:
    • ulkomaisissa sijaissynnytysjärjestelyissä käynnin (tosin lapsen tuomiseen kotimaahan ja vanhemmuuksien vahvistamiseen täällä liittyy usein suuriakin haasteita)
    • kotimaiset epäviralliset järjestelyt silloin, kun ei käytetä virallisia hedelmöityshoitoja, eikä kantajalla makseta palkkiota
    • kotimaiset järjestelyt on mahdollisia myös niin, että käydään hedelmöityshoidoissa ulkomailla, minkä jälkeen lapsi syntyy normaalisti Suomessa ja aiottujen vanhempien vanhemmuus vahvistetaan esim perheen sisäisen adoption kautta
  • Apilaperheen ja sijaissynnytyksen raja on joskus häilyvä
  • Miesparin sijaissynnytysjärjestely voisi toimia Suomessa esimerkiksi näin:
    • miespari sopii, että heidän naispuolinen ystävänsä toimii lapsen kantajana
    • aiottu biologinen isä ja kantaja hakeutuvat pietarilaisen klinikan asiakkaiksi
    • klinikka järjestää lahjoitetun munasolun (usein suositellaan, että sijaissynnytyksessä ei käytetä kantajan munasoluja), munasolun hedelmöittämisen ja istuttamisen kantajan kohtuun
    • perhe palaa Suomeen, raskauden seuranta ja synnytys toimivat normaaliin tapaan
    • lapsen syntymän jälkeen biologinen isä tunnustaa lapsen
    • toiselle isälle haetaan isyytta perheen sisäisen adoption kautta, lapsen ollessa 8 viikon ikäinen kantaja voi antaa suostumuksensa adoptioon
    • tuomioistuin vahvistaa adoption, koska kantajalle ei ole maksettu palkkiota
  • Nämä epäviralliset järjestelyt ovat kuitenkin epävarmoja
    • ei mahdollisuutta sitoviin sopimuksiin ennen lapsen syntymää
    • ei lainsäädännön eikä palvelujärjestelmän tukea
  • Jotkut perheet turvautuvat erilaisiin kaupallisiin sijaissynnytysjärjestelyihin ulkomailla
    • kalliita, riskialttiita ja epävarmoja
    • lapselle matkustusluvan Suomeen saaminen voi olla vaikeaa
    • juridisen vanhemmuuden ja huoltajuuden vahvistamisessa Suomessa usein ollut haasteita
    • ulkomailla tehtyjä adoptioita tai ulkomaisia syntymätodistuksia ei välttämättä hyväksytä Suomessa
    • biologisen isän pitäisi kuitenkin aina saada lopulta isyytensä tunnustettua, ennen kaikkea äitiyden vahvistamisessa on ollut haasteita
    • äitiyslaki selkiyttää tilannetta hiukan äitiyden osalta
  • Mitä ulkomaisista järjestelyistä voi sanoa:
    • Yhdysvalloissa toimijoiden itsesäätely aika hyvä, mutta mahdollistaa riistävät toiminnot, koska toiminta ei ole valtion valvomaa
    • Yhdysvalloissa maksaa min 100 000 dollaria. Suuri bisnes ja palveluntarjoajat markkinoivat aggressiivisesti Euroopan homoyhteisöille.
    • Esimerkiksi Intian, Ukrainan ja Venäjän käytännöistä paljon huonoja kokemuksia, vaikka joukkoon mahtuu varmaan hyviäkin. Ei voida suositella.
    • Euroopassa orastavaa lainsäädäntöä, esim. Belgiassa ja Iso-Britanniassa, ei tarkempaa tietoa käytännöistä.

Sijaisvanhemmuus, perhehoito

  • Mahdollista mies- ja naispareille, transihmisille ja sinkuille
  • Voi toimia myös loma- tai tukiperheenä
  • Sateenkaariperheet ry:ssä toimii vuosina 2018-2020 perhehoidon kehittämishanke Väriä perhehoitoon >> Hankkeen sivuilta lisätietoa perhehoidosta.
  • Uuden adoptiolain myötä sijoitukset johtavat ehkä hiukan useammin adoptioon, mutta perhehoito on aina luonteeltaan väliaikaista
  • Kaikki käyvät PRIDE-valmennuksen: Mikäli olet kiinnostunut PRIDE-valmennuksesta, ota yhteyttä oman kuntasi sosiaalitoimistoon tai lähimpään Pelastakaa Lapset ry:n aluetoimistoon Helsingissä, Tampereella, Jyväskylässä, Oulussa tai Joensuussa.
  • On mahdollista toimia sijaisvanhempana, vaikka perheessä olisi biologisia lapsia.
  • Lue artikkeli miesparista sijaisvanhempina

Perheen ulkopuolinen adoptio

  • Mahdollista periaatteessa kaikille aviopareille, myös samaa sukupuolta oleville
  • Mahdollista kaikille muille yksittäisille ihmisille paitsi aviopuolisoille, ts. sinkuille, avopuolisoille ja rek. puolisoille
  • Perheen ulkoinen adoptio tuli mahdolliseksi 1.3.2017 avioliittolain uudistumisen myötä – tilanne kesällä 2019 oli tämä:
    • yhtään lasta ei ole vielä sijoitettu samaa sukupuolta olevien parien perheisiin
    • adoptioprosessi on kuitenkin niin pitkä, että nyt vasta ensimmäiset parit ovat siinä vaiheessa, että lapsi todellisuudessa voitaisiin sijoittaa
    • samaa sukupuolta olevia pareja on adoptioprosessin jossain vaiheessa tällä hetkellä joitakin kymmeniä
    • nähtäväksi jää miten rohkeasti sijoituksia aletaan tekemään
    • todennäköisesti kovin moni ei päädy vanhemmaksi adoption kautta, mutta hakea aina kannattaa – se luo myös painetta viranomaisiin ja palveluntarjoajiin
  • Kompastuskivenä ulkomaiset yhteistyökumppanit ja -maat, tällä hetkellä ainoat mahdolliset yhteistyökumppanimaat, joista lapsia saatettaisiin sijoittaa samaa sukupuolta olevien parien perheisiin ovat Kolumbia ja Etelä-Afrikka. Kansainvälisessä adoptiossa lähtömaan viranomaiset tekevät aina sijoituspäätökset.
  • Kotimaisessa adoptiossa ei pitäisi olla esteitä samaa sukupuolta oleville pareille, mutta ainakin osa sijoituspäätöksistä tullaan tekemään syrjivin perustein. Kotimaisessa adoptiossa on vuosittain vain joitakin kymmeniä lapsia.
  • Itsenäinen adoptio, eli adoptointi Suomen ulkopuolella lähtömaan lainsäädännön mukaan on myös yksi mahdollisuus
    • Itsenäisen adoption vaarana lapsikauppa, jonka vuoksi Suomen lainsäädäntöä on tiukennettu
    • Jos asuu ulkomailla vähintään vuoden, ulkomainen adoptio voidaan hyväksyä Suomessa
  • Adoptio ei käytännössä mahdollinen itsellisille miehille
    • Itselliset mieshakijat eivät luovuttajamaiden priorisointien vuoksi tällä hetkellä käytännössä voi adoptoida lasta ulkomailta. Adoptiolupaa voi toki hakea.
    • Suomessa vahvistettu yksi itsellisen miehen adoptio, vuosikymmeniä sitten
  • Lisätietoa adoptiopolusta yhteistyökumppanimme nettisivuilta Adoptioperheet ry >>

 

Juridinen vanhemmuus ja huoltajuus sateenkaariperheissä

Sateenkaariperhettä suunnitellessa on äärimmäisen tärkeää selvittää vanhemmuuteen ja huoltajuuteen liittyvät mahdollisuudet ja seuraukset. Perheellistymisen tavan valinta vaikuttaa suoraan siihen, millainen lapsen juridinen asema tulee olemaan suhteessa kuhunkin aikuiseen. Ennen lapsen alulle panoa on välttämätöntä tutustua sateenkaariperheen byrokratiaan ja etuuksiin >>