Miten lapsia tehdään

Viimeksi muokattu 29.2.2024

Sateenkaarevilla ihmisillä lasten saamisen taustalla on usein pitkällistä pohdintaa ja erilaisten mahdollisuuksien läpikäymistä. Onkin tärkeää, että punnitaan erilaisia vaihtoehtoja ja etsitään se itselle sopivin. Sateenkaariperheet ry järjestää Miten lapsia tehdään -tilaisuuksia eri puolilla maata. Kysy toimistolta seuraavista kerroista! Lisäksi teemaa käsitellään jokaisella perhevalmennuskurssilla >>. Voit myös kysyä lisätietoja neuvontapalvelustamme >>

Huom: uusi laki sukupuolen vahvistamisesta astui voimaan 3.4.2023. Tämän sivun tiedot on päivitetty vastaamaan uutta lainsäädäntöä. Lain vaikutuksista vanhemmuuteen ja lapsiperheellisyyteen voit lukea tiivistetyssä muodossa asiaa koskevasta uutisestamme >>

Pikalinkit:

Hedelmöityshoidot >>
Koti-inseminaatio >>
Kumppanuusvanhemmuus >>
Sijaissynnytys >>
Sijaisvanhemmuus >>
Adoptio >>

Erilaisia sateenkaariperheitä, monenlaisia lapsiperheellistymisen tapoja

Sateenkaariperheitä on hyvin monenlaisia. Vanhemmat kuuluvat erilaisiin seksuaali- ja/tai sukupuolivähemmistöihin. Perheissä vanhempia on vaihteleva lukumäärä. Ja lapset tulevat perheisiin lukuisin eri tavoin. Lue perheiden monimuotoisuudesta lisää täältä >>

Mitä mahdollisia lapsiperheellistymisen tapoja yksittäisellä perheellä/henkilöllä on, riippuu monesta asiasta:

  • Biologisen lapsen saamiseen vaikuttaa esimerkiksi se, onko perheessä jollain toimiva kohtu ja mahdollisuus raskautua.
  • Vai onko mahdollisesti tiedossa joku, joka voisi lapsen kantaa perheen puolesta?
  • Entä löytyykö tarvittavat sukusolut omasta takaa, vai tarvitaanko lahjoitettuja soluja? Onko omia soluja talletettu myöhempää käyttöä varten?
  • Jos lahjoitettuja soluja tai muuta apua raskautumiseen tarvitaan, täyttyykö julkisten hedelmöityshoitojen saamisen kriteerit? Vai onko perheellä varaa yksityisiin hedelmöityshoitoihin? Tuleeko kyseeseen tunnettu lahjoittaja ja/tai koti-inseminaatio?
  • Entä kuinka monta vanhempaa perheessä on tarkoitus olla? Harkitaanko kumppanuusvanhemmuutta kahden kodin kesken?
  • Onko perheellä edellytyksiä erityisiin vanhemmuuksiin, kuten adoptioon tai sijaisvanhemmuuteen? Täyttyvätkö näiden kriteerit?
  • Lapsia voi ihmisen perheeseen tulla myös uusperheellistymisen kautta, kun kumppanilla on jo ennestään lapsia

Lapsiperheellistymiseen on erilaisia reittejä, mutta joidenkin kohdalla lapsitoiveet eivät yrittämisestä huolimatta toteudu. Tahaton lapsettomuus on kriisi, johon saattaa tarvita tukea. Kumppanimme Lapsettomien tukiyhdistys Simpukka tarjoaa tukea tahattoman lapsettomuuden kriisiin.

Hedelmällisyys ja sukupuolen korjaushoidot

  • Omien sukusolujen tallettaminen omaa myöhempää käyttöä varten on mahdollista useilla klinikoilla ennen sukupuolenkorjausprosessiin ryhtymistä.
    • Siittiöitä talletetaan sekä julkisella että yksityisellä puolella, ja niitä on helpompi tallettaa kuin munasoluja. Kaikkien solut eivät kestä pakastamista.
    • Munasolujen tallettaminen onnistuu ainakin yksityisillä klinikoilla – ei vielä kovin laajasti tutkittu menetelmä, tulokset jossain määrin epävarmoja. Julkisista klinikoista Tampere aloitti munasolujen tallettamisen vuonna 2019, muiden julkisten klinikoiden toivotaan seuraavan perässä ajan myötä. Yksityisillä munasolujen tallettamisen kustannukset ovat merkittäviä.
    • Alkioita voidaan myös pakastaa, mutta niiden käyttämiseen on oltava molempien sukusolujen lahjoittajien lupa. Julkiset eivät ainakaan tällä hetkellä pakasta alkioita myöhempää omaa käyttöä varten. Yksityisellä puolella on joillain klinikoilla mahdollista.
  • Omien talletettujen sukusolujen pitäisi olla myöhemmin käytettävissä joko omiin hoitoihin (kohdulliset henkilöt) tai kohdullisen puolison hoitoihin. Kohdullista puolisoa voidaan hoitaa joko talletetuilla siittiöillä tai talletetuilla munasoluilla (jossa tapauksessa saatetaan tarvia lahjoitettuja siittiöitä). Julkisten klinikoiden pitäisi hoitaa transtaustaisten ihmisten hoidot, mukaan lukien hoidot omilla aiemmin talletetuilla soluilla. Sateenkaariperheet ry:llä ei ole vielä täyttä käsitystä, miten hoidot eri tilanteissa käytännössä järjestyvät. Arvostamme kokemustietoa, jota saamme perheiltä!
  • Sukupuolenkorjausprosessin aikana hormonihoidot voidaan keskeyttää, jotta sukusolujen tuotanto käynnistyisi uudelleen. Tauon pituudeksi tulee yleisemmin 1-2 vuotta. Takuuta sukusolujen hedelmällisyydestä ei kuitenkaan ole. Hormonihoitojen tauottaminen saattaa aiheuttaa huomattavia kehollisia muutoksia, jotka voivat mahdollisesti laukaista voimakkaammin ilmenevän sukupuoliristiriidan kuin ennen hormonihoitojen aloitusta.
  • Intersukupuolisten ihmisten mahdollisuudet tulla biologisiksi vanhemmiksi vaihtelevat yksilöllisesti anatomiasta ja sukusolujen hedelmällisyydestä riippuen. Toimivia siittiöitä ja munasoluja voidaan usein kerätä ja käyttää kumppanin raskaaksi saattamiseen. Usein intersukupuolinen henkilö ei voi lisääntyä omilla sukusoluillaan eikä synnyttää raskausajan riskien ja epävarmuuden vuoksi, vaikka anatomia raskauden periaatteessa mahdollistaisi.
  • Lue lisää oppaastamme sukupuolivähemmistöihin kuuluville vanhemmille ja vanhemmuudesta haaveileville (2023) tästä.

Hedelmöityshoidoista

Huom: Lahjasoluhoidot aloitettiin julkisilla klinikoilla 2019. Käytännöt hioutuvat hiljalleen. Sateenkaariperheet ry on aktiivisesti mukana vaikuttamassa. Vuosien 2022-2024 aikana luodaan uudet kansalliset kriteerit hedelmöityshoidoille. Myös hedelmöityshoitolaki vaatisi uusimista. (Löydät yhdistyksen tavoitteet hedelmöityshoitolain ja -suosituksen uudistamiseksi täältä >>) Tällä hetkellä julkiset klinikat eivät useimmissa tilanteissa palvele esimerkiksi kumppanuusvanhempien perheitä. Lain sukupuolen vahvistamisesta voimaantulon 4.3.2023 myötä hedelmöityshoitoja voidaan antaa kohdullisille henkilöille oikeudellisesta sukupuolesta riippumatta. Uusi laki turvaa myös raskauteen, synnyttämiseen ja imettämiseen liittyvät palvelut ja etuudet kaikille oikeudellisesta sukupuolesta riippumatta.

Yhteistyökumppanimme Simpukan Helminauha-hanke >> tarjoaa tietoa ja tukea kaikille lahjasoluperheille.

  • Lain mukaan hedelmöityshoitoja voidaan antaa parille (joko eri sukupuolta olevalle parille tai parille, jonka kumpikin puoliso on oikeudellinen nainen), itselliselle naiselle tai itselliselle miehelle, jonka sukupuoli on vahvistettu. Transtausta itsessään ei ole este hoitojen saamiselle.
  • Naisparien (kaksi oikeudellista naista), itsellisten naisten ja itsellisten miesten, joiden sukupuoli on vahvistettu, on mahdollista asioida joko yksityisillä lapsettomuusklinikoilla tai julkisen terveydenhuollon lapsettomuusklinikoilla.
  • Apilaperheiden mahdollisuudet käyttää yksityisten lapsettomuusklinikoiden palveluita palasivat ennalleen 1.1.2023 vanhemmuuslain uudistuksen myötä. Julkiset klinikat eivät edelleenkään useimmissa tilanteissa palvele apila- ja muitakaan kumppanuusperheitä.
  • Hedelmöityshoitoja voidaan tehdä:
    • Parin/perheen omilla soluilla
    • Osin tai täysin lahjoitetuilla soluilla
    • Lahjoittaja voi olla tuttu tai tuntematon (ks tarkemmin alla)
    • Inseminaatioita omilla soluilla on mahdollista tehdä myös kotikonstein. Lue alta tarkemmin.
  • Julkisten lapsettomuusklinikoiden palvelut ovat edullisempia, mutta tarkkaan rajattuja. Yksityisillä klinikoilla saa laajemman palveluvalikoiman ja useampia yrityksiä. Eri yksityisklinikoilla on hieman eri palvelut ja hintatasot. Parhaiten saat selville oman alueesi tilanteen soittamalla lähimmille klinikoille ja kysymällä.
  • Julkisia lapsettomuushoitoja annetaan viidessä lapsettomuushoitoja tarjoavassa yliopistosairaalassa (HUS, TAYS, TYKS, KYS, OYS)
  • Julkiset klinikat käyttävät lahjasoluhoitoihin ainoastaan omien sukusolupankkiensa soluja – katso alta miten voit luovuttaa sukusolujasi! HUOM: julkiset klinikat eivät käytä yksityisten lahjasolupankkien soluja edes täyssisarusten saamiseksi olemassa oleville lapsille.
  • Julkisten klinikoiden hoitokriteerit:
    • Julkiset klinikat myöntävät tällä hetkellä hoitoja sairaanhoitopiirien keskenään tekemien hoitokriteerien perusteella. Sairaanhoitopiirit ovat säännöllisesti keskustelleet hoitokriteereistä Sateenkaariperheet ry:n ja Simpukka ry:n kanssa. Meidän mielestämme kriteerit ovat monin tavoin ongelmallisia ja rajaavat ihmisryhmiä ulkopuolelle syrjivin perustein. Sosiaali- ja terveysministeriön terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto (PALKO) on parhaillaan luomassa hoidoille valtakunnalliset kriteerit. Tämä työ valmistunee vuonna 2024. Siihen saakka hoidot kuitenkin myönnetään sairaanhoitopiirien omien kriteerien perusteella. Sairaanhoitopiirit eivät ole julkaisseet kriteereitä, ja alla olevat tiedot perustuvat sairaanhoitopiireiltä ja asiakkailta saatuihin tietoihin. Kriteerit voivat muuttua meidän tietämättä.
    • Kriteerit ohjaavat lääkärien työtä, mutta yksittäiset hoitopäätökset tehdään aina henkilökohtaisen harkinnan pohjalta, vieläpä niin, että jokaisen hoidon jälkeen tehdään uusi, yksilöllinen hoitopäätös.
    • Hoitoja annetaan myös ”sosiaalisin perustein” eli silloinkin kun ei ole todettu lääketieteellistä hedelmällisyyden alenemista, jos hoidettavilla ei ole omasta takaa kaikkia tarvittavia soluja. Tämä tarkoittaa myös inseminaatiohoitoja oikeudellisille naispareille, itsellisille naisille, itsellisille miehille, joiden sukupuoli on vahvistettu, ja muille potilaille, joilla ei ole toimivia siittiöitä omasta takaa.
    • Hoitoja ei tehdä
      • jos hoitotoimenpiteen onnistumistodennäköisyydeksi arvioidaan alle 10%
      • jos parilla on jo ennestään kaksi yhteistä lasta
      • jos hoidettava on yli 40-vuotias hoitopäätöstä tehdessä tai hänen painoindeksinsä (BMI) on yli 35.
      • Jos hoitojen yläikäraja lähenee, kannattaa huomioida, että ennen hoitavan lääkärin hoitopäätöstä aikaa voi kulua lähetteen saamiseen ja esitutkimusten tekemiseen useampia kuukausia. Tällä hetkellä (5.12.2022) esimerkiksi HUS ei ota vastaan lähetteitä 38,5 vuotta vanhemmilta, koska eivät ehdi tehdä hoitopäätöstä jonojen takia ennen kuin potilas täyttää 40 vuotta. Muissa sairaanhoitopiireissä hoidot eivät ole yhtä ruuhkaantuneet.
    • Hoitoja (ks hoitomuodoista tarkemmin alla) voidaan tehdä julkisessa terveydenhuollossa korkeintaan kuusi kappaletta. Kuuden hoitokerran rajaa sovelletaan pariskuntaan, ei yksittäiseen potilaaseen. Naisparin (oikeudellisesti kaksi naista) osalta lasketaan molemmille puolisoille tehdyt hoidot, joiden yhteismäärä ei voi ylittää kuutta hoitokertaa. Tämä on meistä väärin, mutta käytäntö on tällä hetkellä tämä. Hoitokertoja laskettaessa ei enää oteta huomioon yksityisellä puolella tehtyjä hoitokertoja.
    • Neljän inseminaatiohoidon jälkeen lääkäri voi päättää, että viimeiset kaksi inseminaatiohoitokertaa korvataan IVF-hoidoilla. Jos inseminaatiohoitoja tehdään kuusi, IVF-hoitoja ei voida tehdä lainkaan. Jos inseminaatiohoitoja ei tehdä, voidaan tehdä korkeintaan kolme IVF-hoitoa.
    • Pariskunnilta vaaditaan vuoden yhteiseloa ennen hoitojen alkamista.
    • Itsellisiltä hoidettavilta vaaditaan vuoden kestänyttä sinkkuutta. Jos vuoden sisään on ollut seurustelusuhde, hoitoja ei voida antaa. Tämä on meistä aivan älytön vaatimus, eikä harkinnassa selvästikään kiinnitetä huomiota intiimisuhteiden moninaisuuteen. Lääkäri saa tietoa henkilön seurustelusuhteista yleensä vain henkilöltä itseltään. Jossain poikkeustapauksissa lääkärit ovat saaneet tietoa henkilön intiimisuhteista esimerkiksi aiemmista potilaskertomuksista tms.
    • Sairaanhoitopiirit eivät voi tarjota hoitoja, jos lahjasoluja ei ole saatavilla. Tältä osin lahjasoluhoitoihin ei voida soveltaa hoitotakuuta. Muilta osin myös lahjasoluhoitojen antamiseen sovelletaan normaalisti hoitotakuun maksimiodotusaikoja. Hoitotakuu toimii siis siihen saakka, kun potilas laitetaan lahjasolujonoon. Kaikki lahjasoluhoitoja tarvitsevat laitetaan samaan jonoon. Jos parilla / henkilöllä on oma luovuttaja, ei tarvitse odottaa soluja lahjasolujonossa. Tällöinkin saattaa joutua odottamaan itse hoitotoimenpidettä (esim IVF) hoitotakuun mahdollistamien odotusaikojen puitteissa. Oman luovuttajan käytössä on kuitenkin ilmennyt käytännössä vaikeuksia. Julkiset klinikat ovat esimerkiksi saattaneet vaatia, että jos käyttää omaa luovuttajaa, luovuttajan pitää sallia luovutukset viiteen perheeseen, kuten muidenkin luovuttajien kohdalla. Kysy neuvontapalvelustamme lisää.
    • Julkiseen terveydenhuoltoon lapsettomuushoitoihin tulevaisuudessa hakevien sateenkaariperheiden tulee ymmärtää, että julkisella sektorilla tarjottavat palvelut ovat luonteeltaan erilaisia kuin yksityiset palvelut. Julkisessa terveydenhuollossa hoitoa joutuu yleisesti odottamaan pidempään ja hoitopäätökset tehdään määriteltyjen kriteerien ja käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Yksityisellä puolella taas hoitoja on mahdollista saada ilman viivytyksiä, ja hoitoja jatketaan niin pitkään kuin asiakas on valmis maksamaan.
  • Hoitoon hakeutuminen
    • Yksityisille klinikoille voi hakeutua suoraan
    • Julkisille klinikoille tarvitaan aina lähete perusterveydenhuollosta. Lähete haetaan omalta terveysasemalta tai esimerkiksi työterveyshuollosta.
    • Nykylainsäädännön mukaan on myös mahdollista käyttää toisen sairaanhoitopiirin palveluita, tietyin ehdoin. Tätä valintamahdollisuutta rajoittaa kuitenkin käytännössä matkustaminen toisen alueen hoitoihin. HUSin hoidot ovat olleet viime aikoina niin ruuhkautuneita, että perheiden kannattaa harkita tätäkin vaihtoehtoa, varsinkin jos esimerkiksi ikäraja uhkaa tulla vastaan.
  • Erilaisia hoitoja ovat:
    • IUI eli inseminaatiohoito
      • yleisin ja helpoin – lahjoitetut siittiöt viedään suoraan kohtuonteloon
      • tehdään usein aluksi luonnolliseen kieroon – ei lääkehoitoja
      • voidaan käyttää joko ennestään tuntemattoman lahjoittajan siittiöitä, jolloin lapsi saa tietää lahjoittajan henkilöllisyyden 18 vuotta täytettyään, tai tutun lahjoittajan siittiöitä, jolloin kaikkien osapuolten henkilöllisyys on kaikkien tiedossa alusta asti
      • tutun lahjoittajan osalta kannattaa huomioida, että vain osan sperma kestää pakastamista
    • IVF eli koeputkihedelmöitys
      • jos inseminaatio ei toimi
      • munasoluja kerätään synnyttäjältä, hänen kumppaniltaan tai lahjoittajalta, hedelmöitetään kohdun ulkopuolella ja tuloksena syntynyt alkio siirretään (takaisin) kohtuun
      • ylijääneet alkiot pakastetaan myöhempiä hoitoja varten
      • edellyttää munasolujen keräystä ja raskaita hormonihoitoja
    • RIVF eli reciprocal in-vitro fertilisation
      • toisen puolison munasolu hedelmöitetään ja istutetaan toisen puolison kohtuun
      • pariskunnat voivat haluta näin jakaa vanhemmuutta – syntyvä lapsi on toisen puolison synnyttämä  ja geneettisen toisen puolison lapsi
      • hoidot onnistuvat useilla yksityisillä klinikoilla
      • julkiset klinikat tekevät hoitoja vain erityistilanteissa, kun tarve on lääketieteellisesti todettu ja onnistumistodennäköisyys hyvä – esimerkiksi jos toisella osapuolella on munasoluja, mutta ei toimivaa kohtua, ja toisella osapuolella toimiva kohtu, mutta ei munasoluja.
    • PAS eli pakastetun alkion siirto
      • IVF:stä ylijääneiden alkioiden osalta tehdään sulatetun alkion siirto. Viedään kohtuun kuten IVF:ssä.
    • Mikroinjektio
      • Koeputkihedelmöitys, jossa yksi siittiö injektoidaan suoraan munasoluun.
      • Vaihtoehto, jos spermassa on vain hyvin vähän eläviä siittiöitä
    • Siittiöiden tilaaminen ulkomaisesta spermapankista suoraan kotiin EI OLE Suomessa mahdollista
      • Esimerkiksi tanskalainen Cryos mainostaa tätä mahdollisuutta yksityishenkilöille www-sivuillaan. Suomessa on kuitenkin voimassa kudoslaki, jonka mukaan lahjoitettuja sukusoluja eivät saa käsitellä muut kuin viralliset kudoslaitokset eli tässä tapauksessa hedelmöityshoitoklinikat.
    • Monet spermapankit myyvät siittiöitä kotikäyttöön. Esim. Tanskassa voi käydä noutamassa putkellisen (olki) ja suorittaa inseminaation vaikkapa hotellihuoneessa.

Siittiöiden lahjoittajan ja apilaperheiden asemasta klinikalla

  • Siittiöiden lahjoittaja voi olla parille/henkilölle joko ennestään tuttu tai tuntematon
  • Siittiöiden lahjoittaja voi päättää, antaako mahdollisuuden sille, että hänet voidaan vahvistaa lapsen isäksi vai lahjoittaako niin, ettei isyyttä voida vahvistaa
  • Niitä soluja, joiden luovuttaja on antanut suostumuksensa isyyden vahvistamiselle, voidaan käyttää ainoastaan naisparien (oikeudellisesti kaksi naista), itsellisten naisten ja niiden itsellisten miesten, joiden sukupuoli on vahvistettu, hoitamisessa. Naisparien osalta tämä mahdollisuus palasi vanhemmuuslain uudistuksen myötä 1.1.2023. Mahdollisuuden palauttaminen koskee nimenomaan useamman kuin kahden vanhemman apilaperheitä. (Eri sukupuolta olevien parien kohdalla ei edelleenkään voida käyttää siittiöitä, joiden luovuttaja on antanut suostumuksen vahvistaa hänet isäksi.)
  • Luovuttaja voi korvamerkitä siittiöt tietylle henkilölle tai pariskunnalle – ei tarvitse luovuttaa yleiseen käyttöön.
  • Perheen tunteman “oman” luovuttajan siittiöiden käyttäminen on ongelmatonta yksityisillä klinikoilla. Julkisilla klinikoilla oman luovuttajan käytössä on kuitenkin ilmennyt käytännössä vaikeuksia. Julkiset klinikat ovat esimerkiksi saattaneet vaatia, että jos käyttää omaa luovuttajaa, luovuttajan pitää sallia luovutukset viiteen perheeseen, kuten muidenkin luovuttajien kohdalla. Kysy neuvontapalvelustamme lisää.
  • Jos naispari (oikeudellisesti kaksi naista) valitsee sellaiset luovutetut solut, joiden luovuttaja on suostunut isyyden vahvistamiseen, luovuttaja vahvistetaan aina isäksi, eikä toisen äitiyden tunnustaminen ole mahdollista. Valitessaan luovuttajan, naispari siis valitsee samalla, ketkä kaksi vanhempaa vahvistetaan oikeudellisiksi vanhemmiksi.
  • Isyyden vahvistaminen voidaan sitovasti estää vain klinikalla suoritettavissa hedelmöityshoidoissa. Koti-inseminaation jälkeen on aina mahdollista, että isyys vahvistetaankin (biologisen isän TAI äidin aloitteesta) vastoin alkuperäisiä suunnitelmia.

Lahjoita sukusoluja!

Julkiset klinikat käyttävät lahjasoluhoitoihin ainoastaan omien sukusolupankkiensa soluja. Siksi on tärkeää, että niiden lahjasolupankkeille annetaan riittävästi lahjoituksia. Luovuttajista on jatkuvasti pulaa.

Sinäkin voit lahjoittaa sukusolujasi alueesi sukusolupankkiin:

Sukusolujen lahjoittaminen on vapaaehtoista eikä siitä lain mukaan saa maksaa muuta kuin kulukorvausta. Siittiöiden lahjoituksesta maksetaan kulukorvauksena matkakulut ja päiväraha jokaiselta luovutuskerralta. Munasolujen luovuttajalle korvataan myös korvaus kivusta ja epämukavuudesta. Suomen lain mukaan sukusoluja ei voi luovuttaa anonyymisti, vaan lapsella on täysi-ikäistyessään oikeus saada tietää luovuttajan henkilöllisyys. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että luovuttaja voisi joutua vastuuseen syntyneestä lapsesta. Luovuttajan pitää kuitenkin olla valmistautunut syntyvän lapsen mahdolliseen yhteydenottoon 18 vuoden päästä.

Hedelmöityshoitolaki vaatii, että lahjasoluhoitojen osapuolille, myös luovuttajalle, annetaan lahjasoluneuvontaa, jonka tarkoituksen on selventää osapuolille mitä lahjasoluhoidot tarkoittavat. Siittiöiden luovuttaja voi olla iältään 20-45-vuotias, munasolujen luovuttaja 22-35-vuotias. Ennen lahjoituksen vastaanottamista näytteestä tutkitaan esimerkiksi pakastuksen kestävyys, siittiöiden määrä ja liikkuvuus, kromosomit ja infektiot. Useimpien ihmisten siemenneste ei kestä pakastamista. Tämä ei kuitenkaan itsessään tarkoita, että henkilön hedelmällisyydessä olisi mitään vikaa.

Yhteistyökumppanimme Simpukka ry:n Helminauha-hankkeen sivuilta löydät paljon tietoa, joka on suunnattu sukusolujen lahjoittajalle >>

Koti-inseminaatiosta

  • Siittiöt viedään emättimeen ruiskun tai muun vastaavan välineen avulla
  • Onnistumisen mahdollisuus sama kuin yhdynnässä (n. 10-15% / kerta)
  • Oikea ajankohta varmistetaan ovulaatiotestien avulla
  • Koti-inseminaatiota voidaan tehdä useampana päivänä samassa kierrossa
  • Oikeusvaikutukset samat kuin yhdynnän kautta alkuun saatetun lapsen osalta, eli siittäjä / siittiöiden tuottaja voidaan vahvistaa isäksi kenen tahansa osapuolen (isä, äiti, lapsi, lastenvalvoja) vaatimuksesta.
  • Koti-inseminaation yhteydessä ei ole millään tavalla mahdollista ennakolta estää isyyden vahvistamista. Perheen sisäisen adoption jälkeen isyyttä ei enää voida vahvistaa.
  • Myös seksiteitse tarttuvien tautien tartuntavaara on olemassa – sukupuolitautitestit kannattaa tehdä hyvissä ajoin

Kumppanuusvanhemmuus ja apilaperhe

Cissukupuolisten miesparien ja itsellisten cismiesten yleisin lapsiperheellistymisen muoto on kumppanuusvanhemmuus. Kumppanuusvanhemmuus on yleinen perhemuoto myös muiden sateenkaari-ihmisten keskuudessa. Yhä useammin se on myös cisheteroiden tapa lapsiperheellistyä. Kumppanuusvanhemmuudessa lapsen vanhemmuutta jaetaan suunnitelmallisesti kahden kodin kesken lapsen syntymästä alkaen. Vanhempia voi olla kaksi tai useampia. Useamman kuin kahden vanhemman kumppanuusperheitä kutsutaan myös apilaperheiksi. Osa kumppanuusvanhemmuuteen ryhtyvistä tuntevat toisensa ennalta, toiset tutustuvat nimenomaan kumppanuusvanhemmuus mielessään. Kumppanuusvanhemmuus on erityistä vanhemmuutta ja vaatii sitoutumista sopimiseen, keskusteluun ja ongelmien ennalta ehkäisemiseen. Tutustu kumppanuusvanhemmuuden vaatimuksiin ja hyviin käytäntöihin kumppanuusvanhemmuushankkeemme uusilla kotisivuilla, joilla voit myös etsiä vanhemmuuskumppania: kumppanuusvanhemmaksi.fi

Sijaissynnytyksestä

Sanna Marinin hallitusohjelman mukaisesti ei-kaupallisten sijaissynnytysten säätelyä selvitetään keväällä 2023 päättyvällä hallituskaudella. Uutta lainsäädäntöä ei kuitenkaan ehditä hallituskauden aikana säätää. Sateenkaariperheet ry kumppaneineen on tehnyt vaikuttamistyötä, jotta Suomen lainsäädäntö ja palvelujärjestelmä suojelisivat kaikkia järjestelyiden osapuolia yhdenvertaisesti. Lue asiaa koskeva tiedotteemme täällä >>  sekä sijaissynnytyssäätelyn suuntaviivoja kartoittava taustapaperimme täällä >>

  • Suomessa sijaissynnytysjärjestelyt on kielletty kahdella tavalla:
    • Lääkäri ei saa antaa hedelmöityshoitoja tilanteessa, jossa on epäilys, että lapsi annetaan synnytyksen jälkeen adoptoitavaksi
    • Tuomioistuin ei saa vahvistaa adoptiota, jos siitä on maksettu korvausta
  • Muilta osin sijaissynnytystä ei ole kriminalisoitu, mikä mahdollistaa:
    • ulkomaisissa sijaissynnytysjärjestelyissä käynnin (tosin lapsen tuomiseen kotimaahan ja vanhemmuuksien vahvistamiseen täällä liittyy usein suuriakin haasteita)
    • kotimaiset epäviralliset järjestelyt silloin, kun ei käytetä virallisia hedelmöityshoitoja, eikä kantajalla makseta palkkiota
    • kotimaiset järjestelyt on mahdollisia myös niin, että käydään hedelmöityshoidoissa ulkomailla, minkä jälkeen lapsi syntyy normaalisti Suomessa ja aiottujen vanhempien vanhemmuus vahvistetaan esim perheen sisäisen adoption kautta
  • Apilaperheen ja sijaissynnytyksen raja on joskus häilyvä
  • Sijaissynnytysjärjestely voisi toimia Suomessa esimerkiksi miesparin tilanteessa näin:
    • miespari sopii, että heidän kohdullinen ystävänsä toimii lapsen kantajana
    • aiottu biologinen isä ja kantaja hakeutuvat tallinnalaisen klinikan asiakkaiksi
    • klinikka järjestää lahjoitetun munasolun (usein suositellaan, että sijaissynnytyksessä ei käytetä kantajan munasoluja), munasolun hedelmöittämisen ja istuttamisen kantajan kohtuun
    • perhe palaa Suomeen, raskauden seuranta ja synnytys toimivat normaaliin tapaan
    • lapsen syntymän jälkeen biologinen isä tunnustaa lapsen
    • toiselle isälle haetaan isyytta perheen sisäisen adoption kautta, lapsen ollessa 8 viikon ikäinen kantaja voi antaa suostumuksensa adoptioon
    • tuomioistuin vahvistaa adoption, koska kantajalle ei ole maksettu palkkiota
  • Nämä epäviralliset järjestelyt ovat kuitenkin epävarmoja
    • ei mahdollisuutta sitoviin sopimuksiin ennen lapsen syntymää
    • ei lainsäädännön eikä palvelujärjestelmän tukea
  • Jotkut perheet turvautuvat erilaisiin kaupallisiin sijaissynnytysjärjestelyihin ulkomailla
    • kalliita, riskialttiita ja epävarmoja
    • lapselle matkustusluvan Suomeen saaminen voi olla vaikeaa
    • juridisen vanhemmuuden ja huoltajuuden vahvistamisessa Suomessa usein ollut haasteita
    • ulkomailla tehtyjä adoptioita tai ulkomaisia syntymätodistuksia ei välttämättä hyväksytä Suomessa
    • biologisen isän pitäisi kuitenkin aina saada lopulta isyytensä tunnustettua, ennen kaikkea äitiyden vahvistamisessa on ollut haasteita
    • vanhemmuuslaki selkiytti tilannetta hiukan äitiyden osalta
  • Mitä ulkomaisista järjestelyistä voi sanoa:
    • Yhdysvalloissa toimijoiden itsesäätely aika hyvä, mutta mahdollistaa myös riistävät käytännöt, koska toiminta ei ole valtion valvomaa
    • Yhdysvalloissa maksaa min. 100 000 dollaria. Suuri bisnes ja palveluntarjoajat markkinoivat aggressiivisesti Euroopan homoyhteisöille.
    • Esimerkiksi Intian ja Kambodzhan käytännöistä paljon huonoja kokemuksia, vaikka joukkoon mahtuu varmaan hyviäkin. Ei voida suositella.
    • Euroopassa orastavaa lainsäädäntöä, esim. Belgiassa, Hollannissa ja Iso-Britanniassa, ei tarkempaa tietoa käytännöistä.

LUE LISÄÄ ajatuksiamme sijaissynnytystä pohtiville >> artikkelista, jota ylläpidämme yhteistyössä Lapsettomien yhdistys Simpukan kanssa.

Sijaisvanhemmuus eli perhehoito

  • Sijaisperheitä tarvitaan kaiken ikäisille lapsille ja nuorille
  • Mahdollista mies- ja naispareille, transihmisille ja sinkuille
    • Sijaisperheenä toimii kahden vanhemman lapsiperheitä, yksinhuoltajaperheitä, lapsettomia pariskuntia, aikuiseksi omat lapsensa kasvattaneita pariskuntia ja yksinasuvien aikuisten perheitä sekä sukulais- tai muita lapselle läheisiä perheitä
  • Sijaisvanhemmat valmennetaan tehtävään
    • Sijaisvanhemmilta edellytetään tasapainosta elämäntilannetta ja riittäviä valmiuksia vastata sijoitetun lapsen tarpeisiin sekä osallistumista ennakkovalmennukseen. Ehdottomat esteet (mm. rikosrekisteri) selvitetään.
  • Perhehoitoa tuottaa julkiset toimijat, yksityiset palveluntuottajat ja järjestött
  • Perhehoito voi olla pitkä- tai lyhytaikaista​
    • Lyhytaikaisessa perhehoidossa lapsi voi tulla sijaisperheeseen kiireellisesti ja sijoitus kestää päivistä, muutamiin viikkoihin tai kuukausiin. Pitkäaikaisessa sijoituksessa on kyse huostaanotosta, joka on voimassa toistaiseksi. Usein sijoitustarve voi kestää aikuistumiseen saakka ja parhaimmillaan sijaisperhe tarjoaa mahdollisuuden elinikäisiin ihmissuhteisiin.
  • Sijaisvanhemmuus on erityistä vanhemmuutta​
    • Sijaisvanhempi toimii lapsen arjen vanhempana. Juridinen vanhemmuus ja huoltajuus säilyvät useimmiten lapsen vanhemmilla. Lapsen asioista päättää lapsen vastuusosiaalityöntekijä. Sijaisvanhemmuudessa on keskeistä tukea lapsen suhteita vanhempien ja muiden läheisten ihmisten kanssa sekä tehdä yhteistyötä lapsen asioissa niin vanhempien kuin viranomaisten kanssa.
  • Perhehoidosta maksetaan hoitopalkkio ja kulukorvaus toimeksiantosopimuksen mukaisesti
  • Tukiperhetoiminnassa lapsi viettää säännöllisesti, noin kerran kuukaudessa, viikonlopun tukiperheen luona ja mahdollisesti loma-aikoina pidempiä ajanjaksoja​
  • Sateenkaariperheet ry:ssä toimi vuosina 2018-2020 perhehoidon kehittämishanke Väriä perhehoitoon, jonka tavoitteena oli edistää sateenkaari-ihmisten sijaisvanhemmuutta. Suomessa toimii jo kymmeniä sateenkaarevia sijais- ja tukiperheitä. Hankkeen aikana koulutettiin satoja lastensuojelun ja perhehoidon ammattilaisia sateenkaariperheiden kohtaamiseen ja tuotettiin ammattilaisille suunnattuja materiaaleja aiheesta.
  • Lisätietoa perhehoidosta muualla verkossa:

Lastensuojelun käsikirja

Perhehoitoliitto ry

Perheen ulkopuolinen adoptio

  • Mahdollista kaikille aviopareille, myös samaa sukupuolta oleville
  • Muut kuin avioparit eivät voi yhdessä adoptoida lasta, mutta lapsen voi adoptoida myös yksin. Avoliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa elävät eivät voi adoptoida lasta yhdessä.
  • Perheen ulkoinen adoptio tuli mahdolliseksi 1.3.2017 avioliittolain uudistumisen myötä:
    • ensimmäiset kotimaan adoptiot samaa sukupuolta olevien parien perheisiin ovat toteutuneet vuoden 2020 aikana
    • samaa sukupuolta olevia pareja on adoptioprosessin eri vaiheissa tällä hetkellä useita
    • nähtäväksi jää miten rohkeasti sijoituksia tehdään samaa sukupuolta oleville pareille
  • Kompastuskivenä ulkomaiset yhteistyökumppanit ja -maat, tällä hetkellä ainoat mahdolliset yhteistyökumppanimaat, joista lapsia saatettaisiin sijoittaa samaa sukupuolta olevien parien perheisiin ovat Kolumbia ja Etelä-Afrikka. Kansainvälisessä adoptiossa lähtömaan viranomaiset tekevät aina sijoituspäätökset.
  • Kotimaisessa adoptiossa ei pitäisi olla esteitä samaa sukupuolta oleville pareille. Kotimaisessa adoptiossa on vuosittain vain joitakin kymmeniä lapsia.
  • Itsenäinen adoptio, eli adoptointi Suomen ulkopuolella lähtömaan lainsäädännön mukaan on myös yksi mahdollisuus
    • Itsenäisen adoption vaarana lapsikauppa, jonka vuoksi Suomen lainsäädäntöä on tiukennettu
    • Jos asuu ulkomailla vähintään vuoden, ulkomainen adoptio voidaan hyväksyä Suomessa
  • Adoptio ei käytännössä mahdollinen itsellisille miehille
    • Itselliset mieshakijat eivät luovuttajamaiden priorisointien vuoksi tällä hetkellä käytännössä voi adoptoida lasta ulkomailta. Adoptiolupaa voi toki hakea.
    • Kotimainen adoptio periaatteessa mahdollinen. Suomessa vahvistettu yksi itsellisen miehen adoptio, vuosikymmeniä sitten.
  • Lisätietoa adoptiopolusta yhteistyökumppanimme nettisivuilta Adoptioperheet ry >>

Juridinen vanhemmuus ja huoltajuus sateenkaariperheissä

Sateenkaariperhettä suunnitellessa on äärimmäisen tärkeää selvittää vanhemmuuteen ja huoltajuuteen liittyvät mahdollisuudet ja seuraukset. Perheellistymisen tavan valinta vaikuttaa suoraan siihen, millainen lapsen juridinen asema tulee olemaan suhteessa kuhunkin aikuiseen. Ennen lapsen alulle panoa on välttämätöntä tutustua sateenkaariperheen byrokratiaan ja etuuksiin >>