Tutkimuksia ja opinnäytetöitä

Tutkimuksia, opinnäytetöitä ja opinnäytetyöideoita

Harkitsetko opinnäytetyötä sateenkaariperheistä >>

Suomessa ilmestyy jatkuvasti uusia tutkimuksia ja opinnäytetöitä, joiden aiheena on sateenkaariperhe. Osa niistä on koottuna tässä.

Sateenkaariperheet ry ei vastaa opinnäytetöiden sisällöistä ja niiden mahdollisesti sisältämistä asiavirheistä. Lista ei ole kattava. Jos oma opinnäytetyösi tai tutkimuksesi sopii listaan, lähetä se meille: juha.jamsa[a]sateenkaariperheet.fi.

Sateenkaariperheet ry:n tutkimushanke Sateenkaariperheiden lasten vahvuudet ja haavoittuvuudet (2014-2018):

• Aarnio, Kia, Kallinen, Kati, Kylmä, Jari, Solantaus, Tytti & Rotkirch, Anna. (2017). Sateenkaariperheiden  lasten ja nuorten  hyvinvointi ja kokemukset. Väestöntutkimuslaitoksen julkaisusarja D 62/2017
• Aarnio, Kia, Kylmä, Jari, Solantaus, Tytti & Rotkirch, Anna. (2018). Sateenkaariperheiden vanhemmat. Kokemuksia lasten hyvinvoinnista, perhesuhteista ja tuen saannista. Väestöntutkimuslaitoksen julkaisusarja D 63/2018. Helsinki: Väestöliitto.
• Aarnio, Kia (2014). Sateenkaariperheiden lasten vahvuudet ja haavoittuvuudet. Kirjallisuuskatsaus. Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksen työpaperi, 6.

Väitöstutkimukset

• Moring, Anna (2013): Oudot perheet: Normeja ja ihanteita 2000-luvun Suomessa. Sukupuolentutkimuksen väitöskirja, Helsingin yliopisto.
• Kerppola, Jenni (2021): Parental empowerment in child and family services. Hoitotieteen väitöskirja, Itä-Suomen yliopisto.
• Sudenkaarne, Tiia (2021): Queering bioethics: a queer feminist framework for vulnerability and principles. Filosofian väitöskirja, Turun yliopisto.

Pro gradu -tutkielmat ja muut ylemmän korkeakoulututkinnon opinnäytetyöt

• Ahola, M. (2000): “Ihan perhe vaan”. Lesboperheissä elävien nuorten perhekäsityksiä. SETA-julkaisuja 14. Helsinki: Seksuaalinen tasavertaisuus SETA ry. Sosiologian pro gradu, Helsingin yliopisto.
• Aladin, Pauliina (2020): Leijona tulirenkaan läpi hyppäsi ja siitä selvisi : sateenkaarisensitiivisyys lapsille suunnatussa tanssiesityksessä. Turun AMK, kulttuuriala YAMK.
• Bruun, N. (2011): Ärsyttävän perinteinen perhe. Sateenkaarevaa perheen ja äidin ääriviivojen uudelleenhahmottelua. Pro gradu – tutkielma, Itä-Suomen yliopisto
• Eira, Miisa (2020): Täällä sateenkaaren alla : sateenkaariperheiden vanhempien, opettajien sekä opiskelijoiden näkökulmia sateenkaariperheen ja koulun välisestä yhteistyöstä. Kasvatustieteen pro gradu, Jyväskylän yliopisto.
• Gerkman, Marjut (2004): “Ilmarin ja Jalmarin” parisuhde avioliittoa määrittelemässä. Avioliiton asema eduskunnan parisuhdelakikeskustelussa. Sosiologian pro gradu, Helsingin yliopisto.
• Heikkilä, Hanna Kaisa (2013): Biologisesta vanhemmuudesta sosiaaliseen vanhemmuuteen – Suomen vanhemmuuslainsäädäntö sateenkaariperheiden ja lapsen edun näkökulmasta. Helsingin yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta.
• Heino, Anna (2004): “Ja mikä on sen turvallisempaa kuin normaali perhe?” Eduskunnan konservatiivinen perhekeskustelu vuoden 2002 hedelmöityshoitolakiesityksestä. Sosiaalipolitiikan pro gradu, Helsingin yliopisto.
• Hopponen, N. (2014): “Separate and unequal” Homoseksuaalien adoptio-oikeus Suomessa, Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön valossa. Helsingin yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta.
• Jauhiainen, Iida. (2017). Sateenkaariperheiden äitien kokemukset parisuhteen päättymisestä. Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiaalityö, Pro gradu -tutkielma.
• Jämsä, Juha (2005): Isä, joka on homo – homomiehen perhe ja vanhemmuus. SETA-julkaisuja 16. Helsinki: Seksuaalinen tasavertaisuus SETA ry. Sosiologian pro gradu, Helsingin yliopisto, 2003.
• Kivipuro, Kaisa (2015): Sijaissynnytys ja vanhemmuuden normalisointi. Lisääntymisoikeuksien rajaaminen lainsäädäntöaineistossa. Pro gradu –työ, Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiaalitieteiden laitos.
• Koivunen, E. (2008): Naisparien arjen strategiat: sateenkaariperheiden kulttuurinen ja sosiaalinen paikka. Pro gradu –tutkielma, Jyväskylän yliopisto, humanistinen tiedekunta
• Korkala, Mirja (2014): Tunnustuksen saaminen perheen sisäisessä adoptioprosessissa: sateenkaariperheiden kokemuksia adoptioneuvonnasta. Jyväskylän yliopisto, yhteiskuntatieteellinen tiedekunta
• Kuosmanen, Paula (2000): Äitien ja lesbojen arkipäivän tilanteita: performatiivis-diskursiivinen tarkastelu. Helsinki: Tasa-arvoasiain neuvottelukunta, Sosiaali- ja terveysministeriö. Naistutkimusraportteja 2000:1. Sosiaalipsykologian pro gradu, Helsingin yliopisto.
• Lepistö, Outi (2021): Kotityönjako suomalaisissa sateenkaariperheissä. Pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta
• Liimatainen, A. (2013): Perhemuodon yhteys koulukiusaamiseen. Pro gradu -tutkielma, Itä-Suomen yliopisto
• Luoto, Pilvi (2023): “En ikinä kuullut kenenkään opettajan sanovan sanaa sateenkaariperhe.” : sateenkaariperheissä kasvaneiden kokemuksia opettajien suhtautumisesta heidän perheisiinsä. Pro gradu -tutkielma, Lapin yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta.
• Mört, Emmi. (2017). MIEHET JA SATEENKAARIVANHEMMUUS – Monimenetelmällinen tutkielma sateenkaarimiesten ajatuksista perheellistymistään kohtaan. Tampereen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Sosiaalityön pro gradu -tutkielma.
• Nakari, Verna (2020): Vanhemmuuden merkityksiä: diskurssianalyysi sosiaalisten äitien haastatteluista. Sosiologian pro gradu, Itä-Suomen yliopisto.
• Pennanen, M. (2009): Sateenkaariperheitten ja koulun välinen yhteistyö. Pro gradu –tutkielma, Tampereen yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos
• Ponkilainen, Maria (2022): Matka sateenkaariperheeksi : Rekisteritutkimus naisparien lastenhankinnasta vuosina 2006‒2010 ja 2011‒2015 virallistettuihin liittoihin Suomessa. Pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta.
• Puustinen, Heidi. (2015): Perhehoitoa sateenkaaren väreissä: sateenkaariperheet lastensuojelun perhehoidon sijaisperheenä. Itä-Suomen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta / Yhteiskuntatieteiden laitos, sosiaalityön pro gradu.
• Ruokola, Jesse (2023): Affektiivinen eriarvoisuus sateenkaari-isyydessä. Pro gradu -työ, Tampereen yliopisto, yhteiskuntatieteiden tiedekunta, yhteiskuntatutkimuksen maisteriohjelma.
• Räsänen, Joona (2016): Sukupuolineutraalin avioliiton filosofinen oikeutus. Pro gradu -työ, Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos.
• Salo, Linda (2020): Grounded theory -tutkimus sateenkaarivanhemmuudesta ja vanhempana kasvamisesta. Kasvatustieteen pro gradu, Lapin yliopisto.
• Salow, Tanja. (2017). Sateenkaariperheessä kasvaneiden kertomuksia lapsuudestaan. Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma, Kasvatustieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto.
• Savolainen, Tuomas (2015): Isä, teoriassa. Itä-Suomen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta, Yhteiskuntapolitiikan pro gradu -tutkielma.
• Segerholm, Petri (2019): Jos olisi osaamista ja uskallusta – kohti sateenkaarevaa perhehoitoa. Metropolia ammattikorkeakoulu, Sosionomi YAMK.
• Setälä, Esa (2021): Sateenkaariperheet Suomessa: arki, kokemukset, oma ääni. Sateenkaariperheiden haastattelujen affektiivis-diskursiivinen analyysi. Pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta, sukupuolentutkimuksen koulutusohjelma.
• Suoranta, Kirsti (2004): Veriside on eri side? Sukulaisuuden ja ydinperheen rakentuminen lastensa kanssa elävien naisparien sosiaalisissa verkostoissa ja puhetavoissa. Sosiologian pro gradu, Helsingin yliopisto.
• Tudeer, Leena (2012): Sateenkaariperheen lapsen kolme vanhempaa – Vanhemmuus ja huoltajuus kolmiapilaperheessä. Pro gradu –tutkielma, Helsingin yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta.
• Tuomi, E (2003): Homo- ja lesbovanhemmuus ja sosiaaliset verkostot. Pro gradu -tutkielma, Jyväskylän yliopisto, psykologian laitos
• Väänänen, Lauri (2015): ”Ei olis herkkua olla homoparin mukula” – Vuoden 2011 eduskuntavaaliehdokkaiden kannanottoja homo- ja lesboparien oikeuteen perheen ulkoiseen adoptioon. Pro gradu -työ, Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiaalitieteiden laitos.
• Hirviniemi, Henrik (2017): Vanhemmuuden muutoksia ja oikeudellistuva sateenkaarivanhemmuus. Pro gradu-työ, Lapin yliopisto, Oikeustieteiden tiedekunta.

Alempien korkeakoulututkintojen opinnäytetyöt (esimerkiksi kandidaatin tutkielmat ja AMK-opinnäytetyöt)

• Arola, Niina & Tapio, Outi. (2014): ”Lapseni on ennen muuta minun lapseni, rakas ja tärkeä, eikä isätön” – Näkökulmia isättömyyteen itsellisten äitien perheissä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, sosiaaliala AMK
• Asikainen, P; Hietanen, S & Silvast, M (2012): Kätilön ja terveydenhoitajan kohtaaminen neuvolapalveluissa sateenkaariperheiden kokemana. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, hoitotyö AMK.
• Dufva, Emma & Koivisto, Tuula (2007): Pääkaupunkiseudun perhevalmennus vuonna 2015. Stadia, hoitotyö, kätilö AMK.
• Hangaslammi, Sannamari; Kontkanen, Annu (2014): “Että emme aina ole se ainoa erilainen perhe”: Sateenkaariperheiden kokemuksia vertaistuesta. Tampereen ammattikorkeakoulu, sosiaaliala AMK.
• Isotalo, Aino; Ikäheimo, Anna; Koivunen, Matilda (2015). Sateenkaari-ihmisten kokemuksia syrjinnästä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Diakonia-ammattikorkeakoulu, hoitotyö AMK.
• Jurvelin, Emmi, Laukkanen, Marja (2007): Sateenkaariperheiden lapset päivähoidossa. Naisparien muodostamien perheiden kokemuksia lasten päivähoidosta. Diakonia-ammattikorkeakoulu, sosiaaliala AMK.
• Kallunki, Mirva; Karppinen, Tiina-Kaisa & Kettunen, Heidi (2003): Sateenkaariperheiden kokemuksia asioinnista terveydenhoitajan vastaanotolla. Terveydenhoitotyö AMK.
• Karjalainen, Ronja (2014): When the parent comes out as transgender : An information leaflet for the families where a parent belongs to a gender minority. Metropolia Ammattikorkeakoulu, sosiaaliala AMK.
• Keränen, Tanja; Nikula, Tytti & Vento, Liisa (2003): Jos on kaksi isää tai kaksi äitiä. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, terveydenhoitotyö AMK.
• Kiesiläinen, Mikko; Tuomela, Riia (2014): Sateenkaariperhe varhaiskasvatuksessa: Päivähoidon työntekijöiden kokemukset, odotukset ja tietoisuus. Mikkelin ammattikorkeakoulu, sosiaaliala AMK.
• Kokko, Laura; Koskela, Krista & Posti, Anu (2007): Päivähoitoa sateenkaaren väreissä. Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu, Varhaiskasvatus AMK.
• Korhonen, E. & Lipponen, J. (2009): Me ollaan ihan tavallinen perhe -opinnäytetyö naisparien vanhemmuudesta. Diakonia-ammattikorkeakoulu, sosiaaliala AMK.
• Kyllönen, Maija (2016). Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvien perheellistyminen ja siihen liittyvät perheoikeudelliset ongelma. Oulun ammattikorkeakoulu, Liiketalouden AMK.
• Kyllönen, Lotta (2016). “Voi olla myös kaks äitiä”: lasten näkemyksiä oman perheensä erityisyydestä. Jyväskylän yliopisto, kasvatustieteen laitos, kandidaatin tutkielma.
• Leinonen, E.-K. (2005): Transvestisuus perheessä. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, terveys- ja sosiaaliala AMK.
• Luodes Eija & Peurala, Annika (2003): “Mistä se lapsi siihen sitten tipahti?”. Sosiaaliala AMK.
• Lähteenmäki, Annariikka (2021): Naisparien kokemukset äitiyden vahvistamisesta: uusi äitiyslaki. SAMK, Liiketalouden koulutusohjelma, oikeustradenomi AMK
• Niemeläinen, K. & Virmakari, M. (2006): Naisparista perheeksi. Käsityksiä ja kokemuksia naisparien vanhemmuudesta Suomessa. Diakonia-ammattikorkeakoulu, kasvatusala AMK.
• Perkiö, Elina (2007): Sateenkaariperheiden lasten vastapuheen paikkoja. Sosiaalipsykologian kanditutkielma, Tampereen yliopisto.
• Puustinen, Heidi & Seppänen, Heidi (2008): Sateenkaariperheen ja päivähoidon vuorovaikutus sateenkaarivanhemman näkökulmasta. Diakonia-ammattikorkeakoulu, sosiaaliala AMK.
• Reinikka, P. & Ruotsalainen, S. (2010): “Siitä ei oo tehty mikään big deal” Sateenkaari-isien kokemuksia vuorovaikutuksen toteutumisesta varhaiskasvatuksessa. Metropolia, sosiaaliala AMK.
• Saarelainen, Merja (2018): Parisuhdeväkivalta samaa sukupuolta olevien ihmisten parisuhteissa. Karelia, sosiaaliala AMK.
• Saarinen, Sara (2014): Sateenkaarevaa vanhemmuutta tukemassa: vanhempien näkemyksiä Sateenkaariperheet ry:n kesäleirin merkityksestä vanhemmuuden tukijana. Turun ammattikorkeakoulu, Sosiaaliala AMK.
• Seulanto, Aino ja Siirilä, Milla (2012): Sateenkaariperheet -osa kansallista verkkopalvelua: Tiedon ja tuen tarve Vauvankaa.fi –verkkopalvelusta. Metropolia ammattikorkeakoulu, hoitotyö AMK.
• Sjöström, Elin; Qvarnström, Ida. (2016). Homosexuella kvinnors upplevelser av bemötande vid mödra- och barnrådgivning – en kvalitativ studie. Novia ammattikorkeakoulu, terveydenhoitoala AMK.
• Takala, Janina. (2017). Sosiaalisen vanhemman kokemuksia vanhemmuudesta sateenkaariperheessä. Laurea ammattikorkeakoulu, sosiaaliala AMK.
• Tokkari, Sanna-Mari (2008): ”Joskus lipsuttiin kuitenkin ja puhuttiin äideistä ja isistä”. Diskurssianalyysi sateenkaariperheitten määrittymisestä perheeksi äitiys- ja lastenneuvolassa. Sosiaalityö, kandidaatin tutkielma, Turun yliopisto.
• Tynninen, Katja (2008): Toistaiseksi lapsettomien lesbojen ajatuksia äitiydestä ja sen toteuttamisesta. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, hoitotyö AMK.
• Vuokola, Aino (2013): Kaksi äitiä. Novia ammattikorkeakoulu, mediakulttuuri AMK.
• Väistö, Riikka (2011): Sateenkaariperheen kohtaaminen terveydenhoitajan kokemana. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, hoitotyö AMK.
• Witick, Charlotta (2015): Professionellas upplevda kunskap om att bemöta kvinnopar i mödravården: En kvalitativ enkätstudie. Ammattilaisten kokemus omasta osaamisestaan kohdata naispareja äitiyshuollossa – Laadullinen kyselytutkimus. Arcada ammattikorkeakoulu, hoitotyö AMK.

---

Opinnäytetyön aiheeksi sateenkaariperhe?

Emme vallitsevien resurssiemme puitteissa pysty tarjoamaan opinnäytetöihin ohjausta emmekä rahaa, emmekä tilaa opinnäytetöitä.

Ennen kuin otat yhteyttä meihin, ota selvää mitä tutkimustietoa ja millaisia opinnäytetöitä sinua kiinnostavasta aiheesta on saatavilla. Sopiva tutkimusaihe on sellainen, josta ei vielä tiedetä riittävästi.

Sateenkaariperheiden kokemuksia palveluissa on tutkittu kyselyin ja haastatteluin jo erittäin monessa opinnäytetyössä. Rohkaisemme pohtimaan opinnäytetöihin jotain toista näkökulmaa, joka ei edellytä kyselyä/haastattelua perheille itselleen. Voit harkita esimerkiksi ammattilaisten haastattelemista. Tai vaihtoehtoisesti aiempaan tutkimukseen liittyvää teoreettista näkökulmaa. Sateenkaariperheet ovat olleet ilahduttavan suosittu tutkimusaihe, mutta siitä on aiheutunut se, että perheet saavat kohtuuttoman määrän kutsuja haastatteluihin ja kyselyihin, ja ovat hyvin väsyneitä vastaamaan. Tästä syystä emme mielellään enää välitä näitä haastattelu/kyselypyyntöjä, varsinkaan alempiin korkeakoulututkintoihin liittyvien opinnäytetöiden osalta. Erityisesti varhaiskasvatus on ollut yleinen aihepiiri alemmissa korkeakoulututkinnoissa.

Jos kuitenkin päädyt keräämään oman haastatteluaineistosi, ÄLÄ hävitä vaivalla keräämää aineistoasi, vaan pyydä haastateltaviltasi lupa siihen, että voit tallentaa haastattelut Työväen Arkiston muistitietokokoelmiin. Näin sekä vähennät sateenkaariperheille aiheutuvaa vastausväsymystä että tallennat arkistoihin merkittävää aikalaishistoriaa. Tallennettuja aineistoja voidaan myöhemmin uusiokäyttää aineistoina uusille tutkimuksille, joissa niille esitetään uudenlaisia kysymyksiä. Lisätietoja tutkimusaineistojen tallentamisesta >>

Sateenkaariperheet ry:tä hyödyttäisi muun muassa seuraavanlaiset työt:

AMK-opinnäytetyöt:

• Materiaaleja eri alojen ammattilaisille sateenkaariperheiden erityistilanteista
• Kirjallisuuskatsauksia ja tiedonhakuja sateenkaariperheaiheista

Pro gradut:

• Useamman kuin kahden vanhemman juridinen vanhemmuus
• Sateenkaariperheiden kokemuksia eri alojen palveluista
• Perheenjäsenten arkikokemuksia ja omaa ääntä kuuntelevat tutkimukset
• Apilaperheiden ja miesparien perheiden kokemukset
• Transihmisen perheessä elävien lasten kokemukset (transvestiittien, muunsukupuolisten, sukupuolettomien jne. vanhempien perheet)
• Sateenkaariperheiden suhteet isovanhempiin ja tuen saanti sukulaisilta

Väitöskirjat:

• Vanhempien parisuhde-erojen tutkimus
• Tutkimus vanhempien eron ja eron jälkeisen tilanteen vaikutuksista lapseen
• Transihmisten perheissä elävien lasten kokemukset vanhemman sukupuolenkorjausprosessin aikana ja jälkeen (pitkittäistutkimus)
• Sateenkaariperheiden lasten kiusatuksi tulemisen ja hyvinvoinnin väliset yhteydet ja hyvinvointia selittävät tekijät
• Perheiden arkea ja/tai palvelukokemuksia tarkastelevat tutkimukset
• Kiintymyssuhdeteoriaa tai muita kehitysteorioita sateenkaariperheiden kannalta kartoittava tutkimus
• Monimuotoisten perheiden muuttuvaa asemaa EU-lainsäädännössä tarkasteleva tutkimus

Sosiaaliala:

• Adoptioneuvonnat mies- ja naisparien perheissä: Hedelmällisintä saattaisi olla tutkia sosiaalityöntekijöiden kokemuksia ja huomioita prosessin aikana. Myös teoreettisempaan tarkasteluun vuorovaikutussuhteesta ja vallasta olisi luultavasti löydettävissä aineistoa.
• Lastenvalvoja
• Perhehoito: Monet perhehoidon ammattilaiset suhtautuvat myönteisesti mies- ja naisparien hyödyntämiseen perhehoidon resurssina, mutta he toivovat enemmän kokemuksia sijoituksista sateenkaariperheisiin. Jo sijaisperheinä toimineiden ja/tai sosiaalityöntekijöiden tapaustutkimuksella voitaisiin tuoda lisää tietoa.

Terveysala:

• Palveluntarjoajan byrokratia: Terveyspalveluiden organisaatiot ovat usein melko byrokraattisia ja hierarkkisia. Näissä olosuhteissa hyvääkään tarkoittavan ammattilaisen ei aina ole mahdollista kohdata normista poikkeavia asiakkaita. Olisi tarvetta yksittäisten organisaatioiden byrokratian ja toimintatapojen kartoitustutkimuksiin, jossa näkökulmaksi otettaisiin nimenomaan sateenkaariperheiden tarpeiden huomioiminen tai huomioonottamisen mahdollisuus organisaation rakenteessa.
• Ammattilaisten kokemus ja tarpeet: Sateenkaariperheiden kokemuksista eri terveyspalveluissa on kertynyt paljon tietoa. Ammattilaisten kokemukset näiden kohtaamisten toisina osapuolina on jäänyt vähemmälle huomiolle. Tällaisessa tutkimuksessa näkökulmaksi nousevat ammattilaisten kokemat tiedontarpeet ja toiveet organisaatioilleen.
• Varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen: Monet sateenkaariperheiden vanhemmat eivät saa tarpeeksi tukea parisuhteelleen eivätkä eroonsa tai eron jälkeiseen vanhemmuuden jakamiseen. Tutkimus- ja kehittämistoiminta varhaisen tuen alueella parantaisi sateenkaariperheiden hyvinvointia.

Kasvatusala:

• Varhaiskasvatuksen ammattilaisten kohtaamiset sateenkaariperheiden kanssa: Sateenkaariperheiden vanhempien kokemuksia päivähoidosta on kartoitettu jo jonkin verran, mutta henkilökunnan kokemuksista on varsin vähän tietoa. Minkälaista tietoa tai tukea ammattilaiset ovat kokeneet tarvitsevansa työskentelyyn sateenkaariperheen kanssa? Miten he ovat tukeneet lasta ja keskustelleet moninaisuudesta koko lapsiryhmän kanssa?
• Opetussuunnitelman tavoitteet ja opetustyön käytännöt moninaisuuskasvatuksessa: Opettajille on hyvä saada avatuksi yhdenvertaisuuskasvatuksen merkitystä ja perheiden moninaisuutta, mutta myös kehittää käytännön työkaluja, joilla moninaisuutta voisi käsitellä eri aineiden oppitunneilla.
• Sateenkaariperheiden lasten perheidentiteetin tukeminen koulussa: Monimuotoisten perheiden käsitteleminen kouluissa

Ota yhteyttä juha.jamsa(a)sateenkaariperheet.fi jos olet tekemässä opinnäytetyötä tai olet jo tehnyt sellaisen ja haluat saattaa tulokset Sateenkaariperheet ry:n tietoon.