Tarkistuslista tapaamisen järjestämiseen

  • Suunnittele tapaaminen (tai toistuvat tapaamiset) ja kerää niiden
    tapahtumatiedot:
    • Tapaamisen/tapahtuman nimi = mitä
    • Kuvaus = vielä tarkemmin mitä
    • Kohderyhmä = kenelle
    • Ajankohta = milloin (pvm ja klo)
    • Sijainti = missä (myös tarkka osoite)
    • Esteelttömyystiedot (ja mahdollinen linkki tilan haltijan esteettömyyskuvaukseen)
    • Mahdolliset tiedot ilmoittautumisesta: miten ja mihin mennessä
    • Mahdolliset lisätiedot, kuten omavastuuosuudet, säävaraus, jne…
    • Täytä ilmoita tapahtuma -lomake verkossa, jonka jälkeen:
    • Tapaaminen julkaistaan viralliseen tapahtumakalenteriin
    • Tapaamista voidaan mainostaa myös yhdistyksen virallisessa SOMEssa
    • Voit itse mainostaa tapaamista helposti jakamalla tapahtumasivun linkin
    paikallistiimien somekanavilla
    • Tapaamisesta tiedotetaan seuraavassa uutiskirjeessä
    • Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori on tietoinen tapahtumasta ja pystyy hyväksymään sen kulukorvaukset

  • Tiedota tapaamisesta tapahtumakalenterin lisäksi:
    • Tiimin Facebook -sivulla ja/tai
    • Tiimin Facebook -ryhmässä ja/tai
    • Tiimin Instagram -tilillä ja/tai
    • Sopivissa kohderyhmän kannalta olennaisissa Facebook -ryhmissä
    • Lisäksi voit mainostaa tapaamisia:
    • Paikallislehdissä
    • Neuvoloiden, kirjastojen ja perhekeskusten ilmoitustauluilla
    • Paikallisesti muissa sopivissa tiedotuskanavissa
    • Muista korostaa mainostamisen yhteydessä erityisesti, jos aika tai paikka
    poikkeaa totutusta tai tapahtumalla on esimerkiksi säävaraus
    • Mikäli tapahtuma peruuntuu, tiedota myös siitä mahdollisimman pian!

  • Ole itse ajoissa paikalla ja huolehdi, että ovet ovat auki ja
    mahdolliset ohjeet ovella
    • Varaa kaikki tapaamiskerralla käytettävät materiaalit, tarvikkeet
    ja tarjottavat valmiiksi
    • Kiinnitä WC -tiloihin sukupuolineutraalit WC -kyltit (ja peitä
    sukupuolitetut merkinnät mikäli näitä on)
    • Mikäli tapaaminen peruuntuu ilmoita siitä ilmoittautuneille sekä vapaaehtoistoiminnan koordinaattorille

  • • Tervehdi kaikkia paikalle saapuvia. Ota kontaktia erityisesti
    ensimmäistä kertaa paikalle saapuviin ja esittele itsesi ja roolisi
    heti: “Hei, kivaa kun tulit. Minä olen (oma nimi) ja olen täällä
    vapaaehtoisena/vertaisohjaajana tänään.”
    • Kun on aika aloittaa, toivota kaikki yhteisesti tervetulleeksi ja
    esittele itsesi uudelleen. Esittele muut mahdolliset paikalla olijat
    (toiset ohjaajat, vierailijat yms.).
    • Käy läpi turvallisemman tilan periaatteet ja mahdolliset muut
    säännöt tai tiloihin ja tapaamiseen liittyvät käytännön asiat.
    Muistuta, mikä on tapaamisen tarkoitus.
    • Kerro tapaamiskerralle suunnitellusta toiminnasta ja
    tapaamiskerran kulusta.
    • Kysy, onko kenelläkään mitään kysyttävää.

    Käykää nimikierros, jossa jokainen saa sanoa toivomansa kutsumanimen,
    halutessaan myös pronominin.
    Tähän voi lisätä jonkun lyhyen kysymyksen esim. ”Millä mielellä tulit tänne tänään?” tai
    ”Mikä on lempivärisi/ruokasi/elokuvasi?”. Muistuta, että on tarkoitus vastata lyhyesti ja
    huolehdi siitä, että puheenvuoro siirtyy seuraavalle ja kaikki pääsevät esittäytymään.
    • Kun tapaamiseen osallistuu ensikertalaisia, nimikierroksen yhteydessä
    voi pyytää jokaista osallistujaa kertomaan miltä heistä itsestään tuntui
    tulla mukaan ensimmäistä kertaa.
    Tämä helpottaa ensikertalaisten jännitystä ja lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta.
    Nimikierros kannattaa aloittaa aiemmin käyneistä henkilöistä, jotta ensikertalainen ei
    joudu heti puhumaan.
    • Nimikierroksen jälkeen voi pitää vielä toisen kierroksen, jossa jokainen
    pääsee kertomaan jotain itsestään.
    Ohjaajan tehtävänä on huolehtia, että jokaisella on tilaa kertoa omalla vuorollaan eikä
    kukaan puhu toisen päälle.

  • • Jos tapaamiseen on suunniteltu erityistä ohjelmaa, kerro siitä vielä
    uudestaan, kun kaikki ovat saaneet esittäytyä.
    • Jos ohjelmaan liittyy esim. askartelua tai muuta monivaiheista, anna
    osallistujille selkeät ohjeet, tarvittaessa kertomisen lisäksi myös
    esim. kirjoitettuna.
    • Huomioi, että ryhmässä voi olla erilaisia oppijoita – jonkun voi olla
    vaikeaa muistaa kuulemiaan ohjeita tai noudattaa ohjeita
    järjestyksessä. Ohjaajan tehtävä on tukea osallistujia ohjeiden
    noudattamisessa.

  • • Jos ohjelmassa on ohjattua keskustelua tietystä aiheesta, valmistaudu
    herättelemään keskustelua esimerkiksi kertomalla jokin omakohtainen
    tai esimerkinomainen tarina/kokemus.
    • Muista itse ja muistuta myös osallistujia siitä, että omia kokemuksia ei
    kenenkään ole pakko jakaa.
    • Etukäteen kannattaa myös hieman miettiä keskustelun kulkua, millaisia
    asioita olisi hyvä nostaa esiin ja millaisin tekniikoin voit keskustelua
    ohjata.
    • Vaikka osallistujat ovat pääsääntöisesti äänessä keskustelun aikana, tulee
    ohjaajan kuunnella keskustelua herkällä korvalla, puuttua mahdollisiin
    ongelmallisiin puheenvuoroihin ja johdatella ryhmää pysymään asiassa.
    • Huomioi myös ajankäyttö, jotta kaikki halukkaat ehtivät käyttämään
    puheenvuoron.

  • • Lopeta ohjelmallinen osuus ajoissa, jotta aikaa jää myös ryhmäkerran päättäviin rutiineihin.
    • Siivotkaa yhdessä jälkenne, esim. materiaalit takaisin paikoilleen, astiat tiskiin jne.
    • Kiitä kaikkia osallistumisesta. Voitte vielä yhdessä lyhyesti kerrata, mistä tapaamisen aikana on
    keskusteltu, tai esitellä tapaamisen konkreettisia tuloksia.
    • Käykää loppukierros, jossa jokainen osallistuja saa esimerkiksi kertoa mikä oli tällä kerralla mukavaa.
    Anna osallistujille hetki miettimisaikaa kysymyksen esitettyäsi. Muita kysymyksiä loppukierrokselle ovat
    esimerkiksi ”Millä mielellä lähdet viikon/viikonlopun/loman/jne. viettoon?” ”Mitä odotat alkavalta
    syksyltä/talvelta/jne.?”
    • Kerro milloin ja missä seuraava tapaaminen järjestetään, ja muistuta mitä kautta löytää ajantasaisen
    tiedon tulevasta toiminnasta (ensisijaisesti tapahtumakalenteri!).
    • Pyydä osallistujilta lyhyt palaute tapaamisesta. Tähän voi käyttää erilaisia käsimerkkejä tai ilmeitä,
    esimerkiksi peukku ylös/vaakaan/alas tai leveä hymy/suora suu/suu mutrussa.
    • Muistuta vielä, että jos jollakulla on jotain kysyttävää, toiveita tai palautetta tapaamisesta tai
    toiminnasta, sinulle voi jäädä juttelemaan hetkeksi.

  • • Kirjaa muistiin montako kävijää tapaamisessa oli (aikuiset ja lapset) ja
    mitä teitte ► Muista kirjata tiedot myös DATA -tilastoon.
    • Kirjaa muistiin erityisesti, jos esiin nousi jotakin ongelmallista tai jokin
    ohjelma ei oikein onnistunut – tai jos jokin onnistui oikein hyvin! Tämä
    auttaa kehittämään toimintaa jatkossa.
    • Jos itseäsi jäi askarruttamaan jokin tapaamiseen liittyvä asia tai muuten
    tuntuu, että tarvitset tukea, ole yhteydessä vapaaehtoistoiminnan
    koordinaattoriin.
    • Palauta avaimet mikäli olet sellaiset lainannut ja sopinut siitä tilan
    haltijan kanssa.

Pohdittavaksi tapaamisia ja tapahtumia suunnitteluun ja järjestämiseen

  • On syytä miettiä etukäteen, miten tapaamisten syömispuoli järjestetään.
    • Lapset kaipaavat syötävää usein aikuisia säännöllisemmin.
    • Teematapahtumiin voidaan valmistaa syötävää yhdessä, tai koko tapaaminen voi rakentua
    syömisen, vaikkapa laskiaispullien tai Runebergin torttujen leivonnan, ympärille.
    • Retkille voidaan sopia kaikkien ottavan omat eväät tai hoitaa tarjoilut nyyttärimeiningillä. Paikallistiimin
    budjetista voidaan maksaa myös yhteisen nuotioretken maissit tai tapaamisen lettuainekset.
    • Ihmisillä on erilaisia allergioita ja erityisruokavalioita. Näitä kaikkia ei pysty tai tarvitse ottaa huomioon,
    mutta yleisimmät ruokavaliot on kuitenkin hyvä huomioida (vegaani, laktoositon, gluteeniton)
    • Kun vakiokävijät alkavat käydä tutummiksi, voi ihmisiä huomioida pitämällä huolen, että tarjottavien
    joukosta löytyy sopivaa syötävää juuri näille ihmisille. Moniallergiset ja tiukan ruokavalion
    noudattajat yleensä huomioivat omat tarpeensa ja tuovat omia eväitä.
    • Kahvi/teemaidoksi kannattaa hankkia esim. kaurajuomaa (gluteenitonta tai rinnalle myös laktoositon maito).
    • Huomioi myös lasten juoma- ja välipalatarpeet siinä missä aikuisten esim. hedelmiä, muumikeksejä
    ja täysmehuja (vältä lisättyä sokeria, makeutusaineita ja lisäaineita lasten tarjoiluissa).

  • • Ulkotapahtumaa järjestettäessä kannattaa muistaa, että jo
    ilmoitusvaiheessa kannattaa miettiä, miten toimitaan, jos pakkasta
    onkin yllättäen 35 astetta, vettä tulee kaatamalla tai ulkona riehuu
    vuosisadan myrsky.
    • Tapahtumailmoitukseen kannattaa laittaa maininta ”säävaraus” tai
    selittävämpi versio kuten: ”jos sataa, tilaisuus siirretään parempaan
    ajankohtaan, josta tiedotetaan myöhemmin” tai ”retki toteutetaan,
    jos on riittävästi lunta ja pakkasta, kuitenkin max. 15°c”.
    • Kerro tapahtumailmoituksessa tai ilmoittautumisvahvistuksessa
    myös jos osallistujien on hyvä varata jotakin mukaansa,
    esimerkiksi lämpimät ulkovaatteet tai omat eväät.

  • Esteettömyys on ajattelutapa ja asenne, ei erityisjärjestely!
    Saavutettavuudesta normi eikä poikkeus!

    • Esteettömyys ja saavutettavuus ovat tärkeitä edellytyksiä sille, että
    vammaiset henkilöt voivat elää itsenäisesti ja osallistua täysimääräisesti
    kaikilla elämänalueilla.
    • Esteettömyys ja saavutettavuus varmistaa vammaisille henkilöille muiden
    kanssa yhdenvertaisen pääsyn esimerkiksi fyysiseen ympäristöön ja
    tiedottamiseen ja viestintään.
    • Esteettömyydellä tarkoitetaan kaikenlaisten ihmisten huomioon ottamista
    fyysisessä ympäristössä.
    • Saavutettavuudella viitataan usein digitaalisiin ympäristöihin.

  • Moninaisuus tarkoittaa myös montaa muuta asiaa sukupuolen moninaisuuden lisäksi:

    • Perheiden moninaisuus
    • Vanhemmuuden moninaisuus
    • Läheis- ja perhesuhteiden moninaisuus
    • Seksuaalisen suuntautumisen moninaisuus
    • Yksilöiden moninaisuus
    • Terveydentila, vammaisuus, toimintarajoitteet
    • Alkuperä, kulttuuri, kieli, kansalaisuus
    • Uskonto, vakaumus, mielipide, poliittinen toiminta
    • Muut henkilöön liittyvät ominaisuudet
    (kuten esim. aistiherkkyydet, oppimis- ja tarkkaavaisuushäiriöt)

    ► Moninaisuuden huomioiminen on yksinkertaisimmillaan sitä, että ihmisen identiteettiin
    kuuluvia eroja kunnioitetaan turvallisessa ja myönteisessä ilmapiirissä. Jokaisen on saatava
    tuntea itsensä tervetulleeksi ja kunnioitetuksi sellaisena kuin on.

    • Tiesitkö, että yhdistys on valinnut vuodesta 2016 alkaen vuositeeman, jonka myötä toimintaa
    on kehitetty erityisesti jonkin tietyn kohderyhmän tai teeman näkökulmasta!
    • Teemoja ovat olleet apilaperheet, miehet, sukupuolen moninaisuus,
    perheellistymismahdollisuudet ja vanhemmuuskumppanuus

    • Miten sitten lisätä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta käytännössä:
    ► Tapahtumat järjestetään esteettömissä tiloissa aina kun se on mahdollista tapahtuman luonne huomioiden
    (pois lukien esim. metsäretket).
    ► Suurin osa Sateenkaariperheiden paikallistiimien järjestämästä toiminnasta tulee olla osallistujille maksutonta.
    ► Lisätään tapahtumien/leirien ilmoittautumislomakkeisiin kohta, jossa voi kertoa mukautustarpeistaan osallistumisen
    mahdollistamiseksi. Mukautustarpeista/-toiveista voi myös tapaamisissa yhteisesti pyytää osallistujia kertomaan ohjaajille.
    ► Eri tapahtumatilojen WC:t muutetaan sukupuolineutraaleiksi tilaisuuden ajaksi aina kun mahdollista. Ota huomioon
    puku- ja pesutilojen järjestelyt ja niistä tiedottaminen kun ohjelmassa on esim. saunomista ja uimista.
    ► Pohdi ja mieti miten voisit itse edistää moninaisuudesta huomioon ottamista ohjaamassasi toiminnassa:
    • Voisiko jonkin ryhmän mahdollisuuksia ja kynnystä osallistua toimintaan madaltaa ottamalla heidät
    erityisesti huomioon esimerkiksi tapahtumaviestinnässä tai järjestelyissä?
    • Ensikohtaamisilla on merkitystä, jotta kaikenlaiset osallistujat tuntisivat itsensä tervetulleiksi.
    Miten moninaisuuden voisi huomioida jo ensikohtaamisessa?

  • Monessa sateenkaariperheessä on sukupuolen moninaisuutta:
    • Osa transihmisten, muunsukupuolisten, sukupuolettomien tai intersukupuolisten perheistä ei
    koe kuuluvansa sateenkaariperheiden joukkoon. Jotkut taas saattavat kokea, että tapaamiset
    eivät ole heitä varten tai muut eivät halua heitä sinne.
    ► Tätä asiaa voi huomioida tapahtumaviestinnässä ja nostamalla tapaamisissa esiin erityisesti
    moninaisuuteen liittyviä turvallisemman tilan periaatteita sopivissa tilanteissa
    ► On hyvä ottaa huomioon ja muistuttaa osallistujia esimerkiksi siitä, että kaikki eivät koe
    olevansa esim. äitejä, saati naisia, vaikka olisivat synnyttäneet lapsen/lapsia.
    • Ihmisiltä voi aina rohkeasti kysyä, millä nimellä toivovat heitä puhuteltavan.
    • Avoimissa perhetapaamisissa esimerkiksi nimikierroksella voivat vanhemmat halutessaan kertomaan
    mitä vanhemmuusnimikettä tai nimeä lapset heistä käyttävät (voi auttaa aikuisia lapsia puhutellessa
    tapaamisten aikana)
    • Nimilaput, esim. maalarinteipillä rinnassa, auttavat ihmisiä kutsumaan toisiaan oikeilla nimillä, eikä
    vaikka epähuomiossa äidittelemään henkilöä, joka ei sitä ole.
    • Ihmisiltä voi aina rohkeasti kysyä, millä nimellä toivovat heitä puhuteltavan.
    • Kaikki vanhemmat eivät halua nimetä lapsia genitaalien mukaan tytöiksi tai pojiksi. Osa haluaa
    odottaa lapsen itsensä kertovan. Tapaamisissa voi jokainen pohtia, kuinka kutsuu lapsia ja
    lapsiryhmiä. Jos lapsen nimi ei ole tiedossa, voisiko esim. puhua ”tuosta punapaitaisesta”
    tytöttelyn sijaan, tai ”istutteko lapset alas” sen sijaan, että sanoisi ”istutteko pojat alas”.

    Entä sitten naiset ja miehet:
    • Kautta yhdistyksen historian merkittävä osa sateenkaariperhetoiminnassa
    mukana olevista ihmisistä on itsensä naiseksi identifioivia ihmisiä.
    Miesten osuus tapaamisissa on ollut puolestaan verrattain pieni.
    • Sateenkaariperheisiin kuuluu ylipäätänsä selkeästi enemmän naisia kuin
    miehiä tai binäärisen sukupuolijaon ulkopuolella olevia.
    ► Voidaan pohtia kuinka miehiä saisi paremmin houkuteltua paikalle ja mitä heillä
    olisi annettavana paikallis-/vertaistoimintaan. Jos aktiivisia miehiä löytyy,
    toivovatko he ehkä omia perheretkiä tai sateenkaareva isyys -ryhmän
    pystyttämistä?
    ► Joskus voi olla tarpeen pohtia, tarvitaanko jotain kokoontumisia, jotka ovat
    suunnattu pelkästään jollekin tietylle sukupuolelle?

  • Perheille ja lapsille suunnatussa toiminnassa voi ohjaaja kohdata tilanteita, jossa:
    • keskustelee itse lapsien kanssa
    • lapset keskustelevat leikkien lomassa keskenään
    • joutuu sensitiivisesti ohjaamaan muita aikuisia puhuttelemaan lapsia turvallisemman tilan
    periaatteiden toteutumiseksi (esim. jos aikuinen sukupuolittaa paikalla olevia lapsia)
    ► Lapselta (ja perheeltä) voi kysyä, keitä teidän perheeseenne kuuluu ja miten kutsutte
    heitä. Oleta moninaisuutta.
    ► Lapselle on tärkeää, että hän ja hänen perheensä ovat oikeanlaisia ja arvokkaita.
    ► Helppoja ja hyviä sanoja: Olemme kaikki omanlaisia, tasa-arvoisia ja yhdenvertaisia.
    • Jos sen sijaan käytämme sanaa erilainen, se luokittaa.
    Silloin ovat ne samanlaiset, sekä jotkut toiset, muut ja erilaiset.
    • Kaikille lapsille voi kertoa, että jotkut ihmiset voivat olla tyttöpoikia tai poikatyttöjä, eli jotain
    siltä väliltä, keholtaan tai mieleltään. Tai he tuntevat olevansa toisinpäin kuin miltä näyttävät.
    Tai että he eivät tunne olevansa kumpaakaan.
    • Jokainen lapsi on aina yhtä arvokas, oikeanlainen ja hyvä ihan sellaisenaan.
    Jokaisen oma tunne on tärkeä ja arvokas.