Neljä eduskuntapuoluetta (SDP, kokoomus, vasemmistoliitto ja vihreät) otti selkeän myönteisen kannan useamman vanhemman malliin alkuvuodesta tehdyssä puoluekyselyssä. Kyselyn toteutti lapsi- ja perhejärjestö Sateenkaariperheet ry.
Eduskunnan monimuotoiset perheet -ryhmän puheenjohtaja ja SDP:n kansanedustaja Lotta Hamari huomauttaa, ettei lapsen oikeus kaikkiin vanhempiinsa tällä hetkellä toteudu Suomessa:
“Perheiden moninaisuuden tunnistaminen myös juridisesti on lapsen etu. Kyse on arjen sujuvuudesta, rakkaudesta ja lapsen oikeuksista,” painottaa Hamari.
Puoluekyselyssä selkeän myönteisesti suhtautuvat eduskuntapuolueet perustavat kantansa ennen kaikkea lapsen etuun ja perheiden moninaistuneeseen todellisuuteen. Alkukesän puoluekokouksissa aihe tulee todennäköisesti olemaan esillä.
Kyse lapsen oikeuksista
Puolueiden mukaan lapsen oikeusturva edellyttää, että kaikki hänelle merkitykselliset hoiva‑ ja vastuusuhteet tunnistetaan myös oikeudellisesti.
Sateenkaariperheet ry:n toiminnanjohtaja Juha Jämsä iloitsee useamman vanhemman mallin kasvaneesta kannatuksesta ja katsoo sen kertovan perhelainsäädännön toivotusta murroksesta.
“Yhä useampi lapsi kasvaa perheessä, jossa tosiasiallisia vanhempia on enemmän kuin kaksi. Nykylainsäädännön tiukka rajaus kahteen oikeudelliseen vanhempaan huolestuttaa monia vanhempia, jotka pohtivat esimerkiksi lapsen oikeutta tavata kaikkia vanhempiaan tai elatuskysymyksiä, jos syntyisi jokin ristiriitatilanne,” Jämsä kertoo.
Jämsä kannustaa kantaansa pohtivia puolueita tarkastelemaan asiaa nimenomaan lapsen oikeuksien näkökulmasta esimerkiksi kesän puoluekokouksissa.
“Lapsi luo kiintymyssuhteen jokaiseen vanhempaansa vanhempien lukumäärästä riippumatta. Lapsen oikeusturva vaatii, että jokaista hänen tosiasiallista vanhemmuussuhdettaan tuetaan ja suojataan.”
Useammat vanhemmat vanhemmuuslakiin ja adoptiolakiin
Jämsän mukaan lapsen oikeudet kaikkiin vanhempiinsa voidaan käytännössä turvata kahdella muutoksella: Vanhemmuuslakia uudistettaisiin niin, että jo ennen lapsen alulle saattamista vanhemmuudesta voitaisiin sopia sitovasti kolmen tai neljän vanhemman kesken. Tilanne koskettaa erityisesti kumppanuusvanhempia, jotka elävät ns. apilaperheissä. Adoptiolakia uudistamalla puolestaan turvattaisiin uus- ja sijaisperheissä elävien lasten oikeus kaikkiin vanhempiinsa ilman, että kenenkään aiemmista vanhemmista tarvitsee luopua oikeudellisesta vanhemmuudesta.
Mallin taustalla on jo pitkä selvitystyö. Vanhemmuuslain säätämisen yhteydessä vuonna 2021 eduskunnan lakivaliokunta piti tärkeänä arvioida, mihin toimenpiteisiin on tarpeen ryhtyä yhdenvertaisuuden ja lapsen edun toteutumiseksi. Valtioneuvoston teettämä selvityshanke Laki ja perheiden monimuotoisuus (2023) tunnisti tarpeen useamman kuin kahden oikeudellisen vanhemman huomioimiseksi lainsäädännössä.
Perheistä nykytilanne “absurdi”
Useamman kuin kahden vanhemman perheiden ajatuksia oikeudellisen vanhemmuuden merkityksestä on tuoreeltaan kysytty Sateenkaariperhekyselyssä 2026. Vanhemmilta kysyttiin, miksi heille olisi tärkeää, että Suomessa lapsella voisi olla useampi kuin kaksi oikeudellista vanhempaa:
“Se, ettei kaikilla ole ollut mahdollisuutta (juridiseen vanhemmuuteen) on ollut suuri suru niin vanhemmille, kuin erityisesti myös lapselle itselleen. Lapselle kaikki kolme vanhempaa ovat aivan yhtä todellisia vanhempia. Ja mahdollisen eron tai kuoleman kohdalla olisi aivan absurdia, ettei lapsella olisi mitään oikeuksia lain näkökulmassa tähän vanhempaan, ei nimeen, elatukseen eikä perintöön.” (Vanhempi, Sateenkaariperhekysely 2026)
“Perheessämme on kolme vanhempaa. He ovat kaikki lapselle tasa-arvoisesti vanhempia, joten ei ole yhteiskunnan tehtävä määrittää asiaa meidän puolestamme toisin. Käytännössä oheishuoltajuudella on monet arkiset tilanteet saatu ratkaistua, mutta esimerkiksi riitaisassa erotilanteessa olisi periaatteessa mahdollista, että juridinen vanhempi pelaisi tilannetta ei-juridista vanhempaa vastaan ja ryhtyisi kiristämään vaikkapa juuri tapaamisoikeudella.” (Vanhempi, Sateenkaariperhekysely 2026)
Yleisimmin vanhemmat perustelivat toivetta oikeudellisesta vanhemmuudesta lapsen oikeudellisella, emotionaalisella ja käytännöllisellä turvallisuudella. Vanhempien mukaan nykyinen lainsäädäntö aiheuttaa konkreettisia haasteita ja epävarmuutta tilanteissa, joissa tosiasiallisia vanhempia on yli kaksi. Suurimmassa osassa vastauksista kuvattiin epäkohtia, jotka olisivat ratkaistavissa lainsäädäntöä muuttamalla.
Fakta: Tiesitkö tämän oikeudellisen vanhemmuuden ja huoltajuuden eroista?
Huoltajuus turvaa arjen päätöksentekoa, mutta vain oikeudellinen vanhemmuus turvaa lapsen oikeudet elatukseen, tapaamiseen, perintöön ja pysyvään vanhemmuussuhteeseen.
Oikeudellinen vanhemmuus
Oikeudellinen eli juridinen vanhemmuus antaa lapselle keskeiset oikeudet suhteessa vanhempaansa. Oikeudellisia vanhempia voi nykyään olla enintään kaksi. Vain oikeudellisella vanhemmalla on elatusvelvollisuus, ja lapsella on oikeus tavata vanhempaansa sekä oikeus periä tämä. Myös perhevapaat liittyvät oikeudelliseen vanhemmuuteen. Oikeudellinen vanhemmuus ei pääty lapsen täysi-ikäisyyteen ja se voidaan katkaista vain adoption kautta.
Oikeudellinen huoltajuus
Huoltajuus tarkoittaa vastuuta lapsen arjen hoivasta ja päätöksenteosta. Huoltajina voi toimia vanhempien lisäksi myös muita aikuisia, ja huoltajia voi olla useampia kuin kaksi. Huoltajat päättävät yhdessä lapsen keskeisistä arjen asioista, kuten asuinpaikasta, koulusta, päivähoidosta, terveydenhuollosta, nimestä ja uskonnosta, sekä edustavat lasta raha- ja omaisuusasioissa. Huoltajalla ei kuitenkaan ole elatusvelvollisuutta eikä lapsella tapaamis- tai perintöoikeutta huoltajaan. Huoltajuus päättyy lapsen täyttäessä 18 vuotta.
