Hedelmöityshoidot

Takaisin pääsivulle Lapsiperheellistymisen ABC

Hedelmöityshoidoista

Huom: Lahjasoluhoidot aloitettiin julkisilla klinikoilla 2019. Käytännöt hioutuvat hiljalleen. Sateenkaariperheet ry on aktiivisesti mukana vaikuttamassa. Vuosien 2022-2024 aikana luodaan uudet kansalliset kriteerit hedelmöityshoidoille. Myös hedelmöityshoitolaki vaatisi uusimista. (Löydät yhdistyksen tavoitteet hedelmöityshoitolain ja -suosituksen uudistamiseksi täältä >>) Tällä hetkellä julkiset klinikat eivät useimmissa tilanteissa palvele esimerkiksi kumppanuusvanhempien perheitä. Lain sukupuolen vahvistamisesta voimaantulon 4.3.2023 myötä hedelmöityshoitoja voidaan antaa kohdullisille henkilöille oikeudellisesta sukupuolesta riippumatta. Uusi laki turvaa myös raskauteen, synnyttämiseen ja imettämiseen liittyvät palvelut ja etuudet kaikille oikeudellisesta sukupuolesta riippumatta.

Yhteistyökumppanimme Simpukan Helminauha-hanke >> tarjoaa tietoa ja tukea kaikille lahjasoluperheille.

  • Lain mukaan hedelmöityshoitoja voidaan antaa parille parin sukupuolista riippumatta, itselliselle naiselle tai itselliselle miehelle, jonka sukupuoli on vahvistettu. Transtausta itsessään ei ole este hoitojen saamiselle.
  • Naisparien (kaksi oikeudellista naista), itsellisten naisten ja itsellisten miesten, joiden sukupuoli on vahvistettu, on mahdollista asioida joko yksityisillä lapsettomuusklinikoilla tai julkisen terveydenhuollon lapsettomuusklinikoilla.
  • Apilaperheiden mahdollisuudet käyttää yksityisten lapsettomuusklinikoiden palveluita palasivat ennalleen 1.1.2023 vanhemmuuslain uudistuksen myötä. Julkiset klinikat eivät edelleenkään useimmissa tilanteissa palvele apila- ja muitakaan kumppanuusperheitä.
  • Hedelmöityshoitoja voidaan tehdä:
    • Parin/perheen omilla soluilla
    • Osin tai täysin lahjoitetuilla soluilla
    • Lahjoittaja voi olla tuttu tai tuntematon (ks tarkemmin alla)
  • Julkisten lapsettomuusklinikoiden palvelut ovat edullisempia, mutta tarkkaan rajattuja. Yksityisillä klinikoilla saa laajemman palveluvalikoiman ja useampia yrityksiä. Eri yksityisklinikoilla on hieman eri palvelut ja hintatasot. Parhaiten saat selville oman alueesi tilanteen soittamalla lähimmille klinikoille ja kysymällä.
  • Julkisia lapsettomuushoitoja annetaan viidessä lapsettomuushoitoja tarjoavassa yliopistosairaalassa (HUS, TAYS, TYKS, KYS, OYS)
  • Julkiset klinikat käyttävät lahjasoluhoitoihin ainoastaan omien sukusolupankkiensa soluja – katso  miten voit lahjoittaa sukusolujasi! HUOM: julkiset klinikat eivät käytä yksityisten lahjasolupankkien soluja edes täyssisarusten saamiseksi olemassa oleville lapsille.
  • Julkisten klinikoiden hoitokriteerit:
    • Julkiset klinikat myöntävät tällä hetkellä hoitoja sairaanhoitopiirien keskenään tekemien hoitokriteerien perusteella. Sairaanhoitopiirit ovat säännöllisesti keskustelleet hoitokriteereistä Sateenkaariperheet ry:n ja Simpukka ry:n kanssa. Meidän mielestämme kriteerit ovat monin tavoin ongelmallisia ja rajaavat ihmisryhmiä ulkopuolelle syrjivin perustein. Sosiaali- ja terveysministeriön terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto (PALKO) on parhaillaan luomassa hoidoille valtakunnalliset kriteerit. Tämä työ valmistunee vuoden 2025 aikana. Siihen saakka hoidot kuitenkin myönnetään sairaanhoitopiirien omien kriteerien perusteella. Sairaanhoitopiirit eivät ole julkaisseet kaikkia kriteereitä, ja alla olevat tiedot perustuvat sairaanhoitopiireiltä ja asiakkailta saatuihin tietoihin. Kriteerit voivat muuttua meidän tietämättämme.
    • Kriteerit ohjaavat lääkärien työtä, mutta yksittäiset hoitopäätökset tehdään aina henkilökohtaisen harkinnan pohjalta, vieläpä niin, että jokaisen hoidon jälkeen tehdään uusi, yksilöllinen hoitopäätös.
    • Hoitoja annetaan myös ”sosiaalisin perustein” eli silloinkin kun ei ole todettu lääketieteellistä hedelmällisyyden alenemista, jos hoidettavilla ei ole omasta takaa kaikkia tarvittavia soluja. Tämä tarkoittaa myös inseminaatiohoitoja oikeudellisille naispareille, itsellisille naisille, itsellisille miehille, joiden sukupuoli on vahvistettu, ja muille potilaille, joilla ei ole toimivia siittiöitä omasta takaa.
    • Hoitoja ei tehdä
      • jos hoitotoimenpiteen onnistumistodennäköisyydeksi arvioidaan alle 10%
      • jos parilla on jo ennestään kaksi yhteistä lasta
      • jos itsellisellä henkilöllä on ennestään kaksi lasta
      • jos hoidettava on yli 40-vuotias hoitopäätöstä tehdessä tai hänen painoindeksinsä (BMI) on yli 35.
      • Jos hoitojen yläikäraja lähenee, kannattaa huomioida, että ennen hoitavan lääkärin hoitopäätöstä aikaa voi kulua lähetteen saamiseen ja esitutkimusten tekemiseen useampia kuukausia. Tällä hetkellä (10.10.2025) esimerkiksi HUS ei ota vastaan lähetteitä 38,5 vuotta vanhemmilta, koska eivät ehdi tehdä hoitopäätöstä jonojen takia ennen kuin potilas täyttää 40 vuotta.
    • Hoitoja (ks hoitomuodoista tarkemmin alla) voidaan tehdä julkisessa terveydenhuollossa korkeintaan kuusi kappaletta. Kuuden hoitokerran rajaa sovelletaan pariskuntaan, ei yksittäiseen potilaaseen. Naisparin (oikeudellisesti kaksi naista) osalta lasketaan molemmille puolisoille tehdyt hoidot, joiden yhteismäärä ei voi ylittää kuutta hoitokertaa. Yleisimmät hoidot ovat inseminaatio ja koeputkihedelmöitys- eli IVF-hoidot. Tämä on meistä väärin, mutta käytäntö on tällä hetkellä tämä. Hoitokertoja laskettaessa ei enää oteta huomioon yksityisellä puolella tehtyjä hoitokertoja.
    • Periaate on, että hoidoista enintään kaksi voi olla IVF-hoitoja sisältäen on munasolujen lääkkeellisen kasvattamisen, munasolujen hedelmöittämisen maljalla ja pakastamisen, mutta hoitavan lääkäri katsoo tapauskohtaisesti, mitä hoitoja tehdään. Pakastettujen alkioiden siirtoa ei lasketa hoitokerraksi.
    • Pariskunnilta vaaditaan vuoden yhteiseloa ennen hoitojen alkamista. Monesti hoitojen aloittaminen  on vaatinut yhteistä osoitetta, ellei jokin painava syy sitä estä.
    • Itsellisiltä hoidettavilta vaaditaan vuoden kestänyttä sinkkuutta. Jos vuoden sisään on ollut seurustelusuhde, hoitoja ei voida antaa. Tämä on meistä aivan älytön vaatimus, eikä harkinnassa selvästikään kiinnitetä huomiota intiimisuhteiden moninaisuuteen. Lääkäri saa tietoa henkilön seurustelusuhteista yleensä vain henkilöltä itseltään. Jossain poikkeustapauksissa lääkärit ovat saaneet tietoa henkilön intiimisuhteista esimerkiksi aiemmista potilaskertomuksista tms.
    • Sairaanhoitopiirit eivät voi tarjota hoitoja, jos lahjasoluja ei ole saatavilla. Tältä osin lahjasoluhoitoihin ei voida soveltaa hoitotakuuta. Muilta osin myös lahjasoluhoitojen antamiseen sovelletaan normaalisti hoitotakuun maksimiodotusaikoja. Hoitotakuu toimii siis siihen saakka, kun potilas laitetaan lahjasolujonoon. Kaikki lahjasoluhoitoja tarvitsevat laitetaan samaan jonoon. Jos parilla / henkilöllä on oma luovuttaja, ei tarvitse odottaa soluja lahjasolujonossa. Tällöinkin saattaa joutua odottamaan itse hoitotoimenpidettä (esim IVF) hoitotakuun mahdollistamien odotusaikojen puitteissa. Oman lahjoittajan käytössä on kuitenkin ilmennyt käytännössä vaikeuksia. Tällä hetkellä (10/2025) omaksi lahjoittajaksi on hyväksytty vain sisaruslahjoittaja. Muissa tapauksissa on täytynyt käyttää klinikan lahjoittajaa. Kysy neuvontapalvelustamme lisää.
    • Julkiseen terveydenhuoltoon lapsettomuushoitoihin tulevaisuudessa hakevien sateenkaariperheiden tulee ymmärtää, että julkisella sektorilla tarjottavat palvelut ovat luonteeltaan erilaisia kuin yksityiset palvelut. Julkisessa terveydenhuollossa hoitoa joutuu yleisesti odottamaan pidempään ja hoitopäätökset tehdään määriteltyjen kriteerien ja käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Yksityisellä puolella taas hoitoja on mahdollista saada ilman viivytyksiä, ja hoitoja jatketaan niin pitkään kuin asiakas on valmis maksamaan.
  • Hoitoon hakeutuminen
    • Yksityisille klinikoille voi hakeutua suoraan
    • Julkisille klinikoille tarvitaan aina lähete perusterveydenhuollosta. Lähete haetaan omalta terveysasemalta tai esimerkiksi työ- tai opiskeluterveyshuollosta.
    • Nykylainsäädännön mukaan on myös mahdollista käyttää toisen sairaanhoitopiirin palveluita, tietyin ehdoin. Tätä valintamahdollisuutta rajoittaa kuitenkin käytännössä matkustaminen toisen alueen hoitoihin.
  • Erilaisia hoitoja ovat:
    • IUI eli inseminaatiohoito
      • yleisin ja helpoin – lahjoitetut siittiöt viedään ruisku-katetri-yhdistelmällä suoraan kohtuonteloon
      • tehdään usein aluksi luonnolliseen kieroon – ei lääkehoitoja
      • voidaan käyttää joko ennestään tuntemattoman lahjoittajan siittiöitä, jolloin lapsi saa tietää lahjoittajan henkilöllisyyden 18 vuotta täytettyään, tai (yksityisellä) tutun lahjoittajan siittiöitä, jolloin kaikkien osapuolten henkilöllisyys on kaikkien tiedossa alusta asti
      • tutun lahjoittajan osalta kannattaa huomioida, että vain osan siemenneste kestää pakastamista
    • IVF eli koeputkihedelmöitys
      • jos inseminaatio ei toimi tai tiedossa on raskautumista vaikeuttava sairaus
      • munasoluja kerätään synnyttäjältä, hänen kumppaniltaan tai lahjoittajalta, hedelmöitetään kohdun ulkopuolella ja tuloksena syntynyt alkio siirretään (takaisin) kohtuun
      • ylijääneet alkiot pakastetaan myöhempiä hoitoja varten
      • edellyttää munasolujen keräystä ja hormonihoitoja pistettävillä valmisteilla
    • RIVF eli reciprocal in-vitro fertilisation
      • toisen puolison munasolu hedelmöitetään ja istutetaan toisen puolison kohtuun
      • pariskunnat voivat haluta näin jakaa vanhemmuutta – syntyvä lapsi on toisen puolison synnyttämä  ja geneettisen toisen puolison lapsi
      • hoidot onnistuvat useilla yksityisillä klinikoilla
      • julkiset klinikat tekevät hoitoja vain erityistilanteissa, kun tarve on lääketieteellisesti todettu ja onnistumistodennäköisyys hyvä – esimerkiksi jos toisella osapuolella on munasoluja, mutta ei toimivaa kohtua, ja toisella osapuolella toimiva kohtu, mutta ei munasoluja.
    • PAS/PACS eli pakastetun alkion siirto
      • IVF:stä ylijääneiden alkioiden osalta tehdään sulatetun alkion siirto. Viedään kohtuun kuten IVF:ssä.
    • Mikroinjektio
      • Koeputkihedelmöitys, jossa yksi siittiö injektoidaan suoraan munasoluun.
      • Vaihtoehto, jos siemennesteessä on vain hyvin vähän eläviä siittiöitä
    • Siittiöiden tilaaminen ulkomaisesta spermapankista suoraan kotiin EI OLE Suomessa mahdollista
      • Jotkut kansainväliset spermapankit mainostavat tätä mahdollisuutta yksityishenkilöille verkkosivuillaan. Suomessa on kuitenkin voimassa kudoslaki, jonka mukaan lahjoitettuja sukusoluja eivät saa käsitellä muut kuin viralliset kudoslaitokset eli tässä tapauksessa hedelmöityshoitoklinikat.

Siittiöiden lahjoittajan ja apilaperheiden asemasta klinikalla

  • Siittiöiden lahjoittaja voi olla parille/henkilölle joko ennestään tuttu tai tuntematon
  • Siittiöiden lahjoittaja voi päättää, antaako mahdollisuuden sille, että hänet voidaan vahvistaa lapsen isäksi vai lahjoittaako niin, ettei isyyttä voida vahvistaa
  • Niitä soluja, joiden lahjoittaja on antanut suostumuksensa isyyden vahvistamiselle, voidaan käyttää ainoastaan naisparien (oikeudellisesti kaksi naista), itsellisten naisten ja niiden itsellisten miesten, joiden sukupuoli on vahvistettu, hoitamisessa. Naisparien osalta tämä mahdollisuus palasi vanhemmuuslain uudistuksen myötä 1.1.2023. Mahdollisuuden palauttaminen koskee nimenomaan useamman kuin kahden vanhemman apilaperheitä. (Eri sukupuolta olevien parien kohdalla ei edelleenkään voida käyttää siittiöitä, joiden lahjoittaja on antanut suostumuksen vahvistaa hänet isäksi.)
  • Lahjoittaja voi korvamerkitä siittiöt tietylle henkilölle tai pariskunnalle – ei tarvitse luovuttaa yleiseen käyttöön.
  • Perheen tunteman ”oman” lahjoittajan siittiöiden käyttäminen on ongelmatonta yksityisillä klinikoilla. Julkisilla klinikoilla oma lahjoittaja hyväksytään (10/2025 tilanne) ainoastaan, jos lahjoittaja on pariskunnan ei-raskaaksi haluttavan osapuolen sisarus.
  • Jos naispari (oikeudellisesti kaksi naista) valitsee sellaiset luovutetut solut, joiden lahjoittaja on suostunut isyyden vahvistamiseen, luovuttaja vahvistetaan aina isäksi, eikä toisen äitiyden tunnustaminen ole mahdollista. Valitessaan lahjoittajan, naispari siis valitsee samalla, ketkä kaksi vanhempaa vahvistetaan oikeudellisiksi vanhemmiksi.
  • Isyyden vahvistaminen voidaan sitovasti estää vain klinikalla suoritettavissa hedelmöityshoidoissa. Koti-inseminaation jälkeen on aina mahdollista, että isyys vahvistetaankin (biologisen isän TAI äidin aloitteesta TAI ulkopuolisen tahon ilmoituksesta) vastoin alkuperäisiä suunnitelmia.

Lahjoita sukusoluja!

Julkiset klinikat käyttävät lahjasoluhoitoihin ainoastaan omien sukusolupankkiensa soluja. Siksi on tärkeää, että niiden lahjasolupankeille annetaan riittävästi lahjoituksia. Lahjoittajista on jatkuvasti pulaa.

Sinäkin voit lahjoittaa sukusolujasi alueesi sukusolupankkiin:

Sukusolujen lahjoittaminen on vapaaehtoista eikä siitä lain mukaan saa maksaa muuta kuin kulukorvausta. Siittiöiden lahjoituksesta maksetaan kulukorvauksena matkakulut ja päiväraha jokaiselta luovutuskerralta. Munasolujen luovuttajalle korvataan myös korvaus kivusta ja epämukavuudesta. Suomen lain mukaan sukusoluja ei voi luovuttaa anonyymisti, vaan lapsella on täysi-ikäistyessään oikeus saada tietää luovuttajan henkilöllisyys. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että lahjoittaja voisi joutua vastuuseen syntyneestä lapsesta. Lahjoittajan pitää kuitenkin olla valmistautunut syntyvän lapsen mahdolliseen yhteydenottoon 18 vuoden päästä.

Hedelmöityshoitolaki vaatii, että lahjasoluhoitojen osapuolille, myös lahjoittajalle, annetaan lahjasoluneuvontaa, jonka tarkoituksen on selventää osapuolille mitä lahjasoluhoidot tarkoittavat. Siittiöiden luovuttaja voi olla iältään 20-45-vuotias, munasolujen lahjoittaja 22-35-vuotias. Ennen lahjoituksen vastaanottamista näytteestä tutkitaan esimerkiksi pakastuksen kestävyys, siittiöiden määrä ja liikkuvuus, kromosomit ja infektiot. Useimpien ihmisten siemenneste ei kestä pakastamista. Tämä ei kuitenkaan itsessään tarkoita, että henkilön hedelmällisyydessä olisi mitään vikaa.

Yhteistyökumppanimme Simpukka ry:n Helminauha-hankkeen sivuilta löydät paljon tietoa, joka on suunnattu sukusolujen lahjoittajalle >>

Juridinen näkökulma: Jos klinikalle hakeutuu pariskuntana, tehdään yhteinen hoitosuostumus, jonka perusteella ei-synnyttävä vanhempi sukupuolestaan riippumatta voi tunnustaa vanhemmuutensa ennen lapsen syntymää neuvolassa. Tällöin syntymän jälkeen ei tarvitse tehdä mitään toimenpiteitä vanhemmuuden ja huoltajuuden suhteen vaan molemmat vanhemmat yhtäläisesti juridisia vanhempia ja huoltajia. Vanhemmuuden tunnustamisen voi myös jättää tehtäväksi lapsen syntymän jälkeen lastenvalvojalla. Tällöinkin mukaan tarvitaan tuo hoitosuostumuspaperi. Syntymän jälkeen tunnustettaessa synnyttäjän voi vaikuttaa siihen saako tunnustava vanhempi juridisen vanhemmuuden lisäksi myös huoltajuuden vai onko huoltajuus yksin synnyttäjällä.