Hedelmöityshoidot

IVF, inseminaatio, lapsettomuushoidot, lahjasolut… Hedelmöityshoitoihin liittyy paljon käsitteitä ja huomioitavaa. Tälle sivulle olemme koonneet perustietoa hedelmöityshoidoista niitä lapsiperheellistymisen vaihtoehtona pohtiville sateenkaari-ihmisille.

Takaisin pääsivulle Lapsiperheellistymisen ABC

Erilaisista hedelmöityshoidoista

Hedelmöityshoidot tai lapsettomuushoidot ovat kattokäsite erilaisille hoitomuodoille.

Erilaisia hoitoja ovat:

  • IUI eli inseminaatiohoito
    • Yksinkertainen ja usein ensimmäinen vaihtoehto.
    • Siittiöt viedään ruisku-katetri-yhdistelmällä suoraan kohtuonteloon ovulaation aikaan.
    • Tehdään usein aluksi luonnolliseen kieroon – ei lääkehoitoja.
    • Voidaan käyttää joko ennestään tuntemattoman lahjoittajan siittiöitä, jolloin lapsi saa tietää lahjoittajan henkilöllisyyden 18 vuotta täytettyään, tai (yksityisellä) tutun lahjoittajan siittiöitä, jolloin kaikkien osapuolten henkilöllisyys on kaikkien tiedossa alusta asti.
    • Tutun lahjoittajan osalta kannattaa huomioida, että vain osan siemenneste kestää pakastamista.
  • IVF eli koeputkihedelmöitys
    • Jos inseminaatio ei toimi tai muu lääketieteellinen syy on esteenä.
    • Munasoluja kerätään synnyttäjältä, hänen kumppaniltaan tai lahjoittajalta, hedelmöitetään kohdun ulkopuolella ja tuloksena syntynyt alkio siirretään kohtuun.
    • Ylijääneet alkiot pakastetaan myöhempiä hoitoja varten.
    • Edellyttää munasolujen keräystä ja hormonihoitoja pistettävillä valmisteilla.
  • RIVF eli reciprocal in-vitro fertilisation
    • Toisen puolison munasolu hedelmöitetään ja istutetaan toisen puolison kohtuun.
    • Pariskunnat voivat haluta näin jakaa vanhemmuutta – syntyvä lapsi on toisen puolison synnyttämä  ja geneettisen toisen puolison lapsi.
    • Hoidot onnistuvat useilla yksityisillä klinikoilla.
    • Julkiset klinikat tekevät hoitoja vain erityistilanteissa, kun tarve on lääketieteellisesti todettu ja onnistumistodennäköisyys hyvä – esimerkiksi jos toisella osapuolella on munasoluja, mutta ei toimivaa kohtua, ja toisella osapuolella toimiva kohtu, mutta ei munasoluja.
  • PAS/PACS eli pakastetun alkion siirto
    • IVF:stä ylijääneiden alkioiden osalta tehdään sulatetun alkion siirto. Viedään kohtuun kuten IVF:ssä.
  • ICSI eli mikroinjektio
    • Koeputkihedelmöitys, jossa yksi siittiö injektoidaan suoraan munasoluun.
    • Vaihtoehto, jos siemennesteessä on vain hyvin vähän eläviä siittiöitä.

Hedelmöityshoitoja voidaan tehdä:

  1. Parin/perheen omilla soluilla
  2. Osin tai täysin lahjoitetuilla soluilla
  3. Lahjoittaja voi olla tuttu tai tuntematon

Kuka voi saada hedelmöityshoitoja?

Hedelmöityshoitoja voi saada yksin tai yhdessä, juridiseen sukupuoleen (mies/nainen) katsomatta.

  • Transtausta ei ole este hoitojen saamiselle, jos henkilöllä on toimiva kohtu ja mahdollinen testosteronihoito on tauolla.
  • Naisparien (kaksi oikeudellista naista), itsellisten naisten ja itsellisten miesten, joiden sukupuoli on vahvistettu, on mahdollista asioida joko yksityisillä lapsettomuusklinikoilla tai julkisen terveydenhuollon lapsettomuusklinikoilla.

Erityisesti julkisella sektorilla hoitokriteerit ovat kuitenkin tiukat. Julkisen ja yksityisen eroavia kriteerejä on avattu alla.

Lue lisää sukupuolen korjauksesta ja hedelmöityshoidoista

Miten yksityiset ja julkiset klinikat eroavat toisistaan?

Julkisten klinikoiden palvelut ovat edullisempia, mutta tarkkaan rajattuja. Yksityisillä klinikoilla palveluvalikoima on laaja, mutta hinnat ovat korkeampia. Lue, miten yksityiset ja julkiset klinikat eroavat toisistaan.

 

Yksityisen sektorin hedelmöityshoidot

1. Kustannukset

  • Hinta riippuu hoitomuodosta (inseminaatio, IVF, lahjamunasolujen käyttö jne.) ja palveluntarjoajasta
  • Keskimääräinen hinta yhdelle IVF-hoitokierrolle n. 4 000 – 6 000 euron luokkaa.
  • Hoidoista saa Kela-korvausta, kun lapsettomuuden taustalla on diagnosoitu sairaus. Jos hoitoja annetaan ns. sosiaalisin perustein (hoitojen tarpeen taustalla ei sairausperustetta), Kela-korvausta ei myönnetä. Tämä koskettaa useita sateenkaaripareja ja yksin lasta yrittäviä.

2. Palveluntarjoajat

3. Kenelle hoitoja tehdään?

  • Hoitoja annetaan juridiseen sukupuoleen tai suhdestatukseen katsomatta, esimerkiksi naispareille ja itsellisille sateenkaari-ihmisille, transtaustaisille miehille ja muunsukupuolisille. Myös esimerkiksi polyperheet ja apilaperheet tai kumppanuusperheet, joissa vanhempia on useampi kuin kaksi, saavat hoitoja. Hoitoja saa ns. sosiaalisin perustein eli silloinkin, kun ei ole todettu lääketieteellistä hedelmällisyyden alenemista, jos hoidettavilla ei ole omasta takaa kaikkia tarvittavia soluja. Hoidoista saatavaan Kela-korvaukseen edellytetään kuitenkin diagnosoitua sairautta perusteeksi.

4. Miten hoitoihin hakeudutaan?

  • Hoitoihin voi hakeutua suoraan olemalla yksityiseen klinikkaan yhteydessä.

5. Kuinka kauan hoitoonpääsyä pitää odottaa ja milloin prosessi päättyy?

  • Yksityisellä puolella hoitoja on mahdollista saada ilman viivytyksiä, ja hoitoja jatketaan niin pitkään kuin asiakas on valmis maksamaan.

Julkisen sektorin hedelmöityshoidot

1. Kustannukset

  • Julkisella sektorilla kokonaiskustannus riippuu hoitojen ja lääkkeiden määrästä, tyypillisesti hinta IVF-hoidolle n. 900 euron luokkaa (esim. neljä poliklinikkamaksua, Kelan maksukaton ylittävä määrä lääkkeitä).

2. Palveluntarjoajat

3. Kenelle hoitoja tehdään?

  • Hoitoja annetaan juridiseen sukupuoleen katsomatta, esimerkiksi naispareille ja itsellisille sateenkaari-ihmisille, transtaustaisille miehille ja muunsukupuolisille. Hoitoja saa ns. sosiaalisin perustein eli silloinkin, kun ei ole todettu lääketieteellistä hedelmällisyyden alenemista, jos hoidettavilla ei ole omasta takaa kaikkia tarvittavia soluja.
  • Hoitoja ei tehdä:
    • jos hoitotoimenpiteen onnistumistodennäköisyydeksi arvioidaan alle 10%
    • jos parilla on jo ennestään kaksi yhteistä lasta
    • jos itsellisellä henkilöllä on ennestään kaksi lasta
    • jos itsellisenä hoitoihin hakeutuvalla on ollut intiimisuhteita vuoden sisällä
    • pariskunnille, jotka eivät asu yhdessä
    • jos hoidettava on yli 40-vuotias hoitopäätöstä tehdessä. Tällä hetkellä (10.10.2025) esimerkiksi HUS ei ota vastaan lähetteitä 38,5 vuotta vanhemmilta, koska eivät ehdi tehdä hoitopäätöstä jonojen takia ennen kuin potilas täyttää 40 vuotta.
    • hoidettavan painoindeksi (BMI) on yli 35
  • Kumppanuus- tai apilaperheitä, joissa osapuolet eivät ole rakkaussuhteessa keskenään, ei tällä hetkellä hoideta perheenä: Nykyisin henkilö, jonka siittiöillä munasolu on tarkoitus hedelmöittää, tulkitaan kumppanuusvanhemmuustilanteissa usein tunnettuna luovuttajana.
  • Lue lisää hedelmöityshoitojen käynteisiin ja lainsäädäntöön liittyvistä parannusehdotuksistamme.

4. Miten hoitoihin hakeudutaan?

  • Tarvitaan aina lähete perusterveydenhuollosta. Lähete haetaan omalta terveysasemalta tai esimerkiksi työ- tai opiskeluterveyshuollosta.

5. Kuinka kauan hoitoonpääsyä pitää odottaa ja milloin prosessi päättyy?

  • Julkisessa terveydenhuollossa hoitoa joutuu yleisesti odottamaan pidempään ja hoitopäätökset tehdään määriteltyjen kriteerien ja käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Ajantaisaisen jonotilanteen saa varmiten olemalla yhteydessä hoitavaan tahoon.

Miten vanhemmuus vahvistetaan?

  • Jos klinikalle hakeutuu pariskuntana, allekirjoitetaan yhteinen hoitosuostumus, jonka perusteella ei-synnyttävä vanhempi sukupuolestaan riippumatta voi tunnustaa vanhemmuutensa ennen lapsen syntymää neuvolassa. Tällöin syntymän jälkeen ei tarvitse tehdä mitään toimenpiteitä vanhemmuuden ja huoltajuuden suhteen vaan molemmat vanhemmat yhtäläisesti juridisia vanhempia ja huoltajia.
  • Vanhemmuuden tunnustamisen voi myös jättää tehtäväksi lapsen syntymän jälkeen lastenvalvojalla. Tällöinkin mukaan tarvitaan hoitosuostumuspaperi. Syntymän jälkeen tunnustettaessa synnyttäjän voi vaikuttaa siihen saako tunnustava vanhempi juridisen vanhemmuuden lisäksi myös huoltajuuden vai onko huoltajuus yksin synnyttäjällä.
  • Jos hedelmöityshoitoihin hakeutuu kaksi avioliitossa olevaa juridista miestä tai juridinen mies ja nainen, ei-synnyttävän osapuolen ei tarvitse tunnustaa isyyttä, vaan hänestä tulee aviomiehenä automaattisesti lapsen vanhempi (ns. isyysolettama).
DVV:n ohjeet vanhemmuuden vahvistamiseen eri tilanteissa Sivu avautuu uudessa ikkunassa

Huomioitavaa hedelmöityshoitojen nykytilasta

Tärkeää tietää:

  • Julkiset klinikat myöntävät tällä hetkellä hoitoja sairaanhoitopiirien keskenään tekemien hoitokriteerien perusteella. Kriteerit ohjaavat lääkärien työtä, mutta yksittäiset hoitopäätökset tehdään aina henkilökohtaisen harkinnan pohjalta, vieläpä niin, että jokaisen hoidon jälkeen tehdään uusi, yksilöllinen hoitopäätös.
  • Hoitoja voidaan tehdä julkisessa terveydenhuollossa korkeintaan kuusi kappaletta. Kuuden hoitokerran rajaa sovelletaan pariskuntaan, ei yksittäiseen potilaaseen. Naisparin (oikeudellisesti kaksi naista) osalta lasketaan molemmille puolisoille tehdyt hoidot, joiden yhteismäärä ei voi ylittää kuutta hoitokertaa. Hoitokertoja laskettaessa ei enää oteta huomioon yksityisellä puolella tehtyjä hoitokertoja.
  • Periaate on, että hoidoista enintään kaksi voi olla IVF-hoitoja sisältäen on munasolujen lääkkeellisen kasvattamisen, munasolujen hedelmöittämisen maljalla ja pakastamisen, mutta hoitavan lääkäri katsoo tapauskohtaisesti, mitä hoitoja tehdään. Pakastettujen alkioiden siirtoa ei lasketa hoitokerraksi.
  • Julkiset klinikat eivät käytä yksityisten lahjasolupankkien soluja täyssisarusten saamiseksi olemassa oleville lapsille.
  • Itsellisiltä hoidettavilta vaaditaan vuoden kestänyttä sinkkuutta. Jos vuoden sisään on ollut seurustelusuhde, hoitoja ei voida antaa. Harkinnassa ei selvästikään kiinnitetä huomiota intiimisuhteiden moninaisuuteen. Lääkäri saa tietoa henkilön seurustelusuhteista yleensä vain henkilöltä itseltään. Jossain poikkeustapauksissa lääkärit ovat saaneet tietoa henkilön intiimisuhteista esimerkiksi aiemmista potilaskertomuksista.
  • Sairaanhoitopiirit eivät voi tarjota hoitoja, jos lahjasoluja ei ole saatavilla. Tältä osin lahjasoluhoitoihin ei voida soveltaa hoitotakuuta. Muilta osin myös lahjasoluhoitojen antamiseen sovelletaan normaalisti hoitotakuun maksimiodotusaikoja. Hoitotakuu toimii siis siihen saakka, kun potilas laitetaan lahjasolujonoon. Kaikki lahjasoluhoitoja tarvitsevat laitetaan samaan jonoon.
  • Jos parilla / henkilöllä on oma luovuttaja, ei tarvitse odottaa soluja lahjasolujonossa. Tällöinkin saattaa joutua odottamaan itse hoitotoimenpidettä (esim. IVF) hoitotakuun mahdollistamien odotusaikojen puitteissa. Oman lahjoittajan käytössä on kuitenkin ilmennyt käytännössä vaikeuksia. Tällä hetkellä (10/2025) omaksi lahjoittajaksi on hyväksytty vain sisaruslahjoittaja. Muissa tapauksissa on täytynyt käyttää klinikan lahjoittajaa.
  • Siittiöiden tilaaminen ulkomaisesta spermapankista suoraan kotiin ei ole Suomessa mahdollista. Jotkut kansainväliset spermapankit mainostavat tätä mahdollisuutta yksityishenkilöille verkkosivuillaan. Suomessa on kuitenkin voimassa kudoslaki, jonka mukaan lahjoitettuja sukusoluja eivät saa käsitellä muut kuin viralliset kudoslaitokset eli tässä tapauksessa hedelmöityshoitoklinikat.

Siittiöiden lahjoittajan ja apilaperheiden asema klinikoilla

  • Perheen tunteman ”oman” lahjoittajan siittiöiden käyttäminen onnistuu yksityisillä klinikoilla. Julkisilla klinikoilla oma lahjoittaja hyväksytään (10/2025 tilanne) ainoastaan, jos lahjoittaja on pariskunnan ei-raskaaksi haluttavan osapuolen sisarus.
  • Siittiöiden lahjoittaja voi olla parille/henkilölle joko ennestään tuttu tai tuntematon
  • Siittiöiden lahjoittaja voi päättää, antaako mahdollisuuden sille, että hänet voidaan vahvistaa lapsen isäksi vai lahjoittaako niin, ettei isyyttä voida vahvistaa
  • Lahjoittaja voi ”korvamerkitä” siittiöt tietylle henkilölle tai pariskunnalle – ei tarvitse luovuttaa yleiseen käyttöön.
  • Niitä soluja, joiden lahjoittaja on antanut suostumuksensa isyyden vahvistamiselle, voidaan käyttää ainoastaan naisparien (oikeudellisesti kaksi naista), itsellisten naisten ja niiden itsellisten miesten, joiden sukupuoli on vahvistettu, hoitamisessa. Naisparien osalta tämä mahdollisuus palasi vanhemmuuslain uudistuksen myötä 1.1.2023. Mahdollisuuden palauttaminen koskee nimenomaan useamman kuin kahden vanhemman apilaperheitä. (Eri sukupuolta olevien parien kohdalla ei edelleenkään voida käyttää siittiöitä, joiden lahjoittaja on antanut suostumuksen vahvistaa hänet isäksi.)
  • Jos naispari (oikeudellisesti kaksi naista) valitsee sellaiset luovutetut solut, joiden lahjoittaja on suostunut isyyden vahvistamiseen, luovuttaja vahvistetaan aina isäksi, eikä toisen äitiyden tunnustaminen ole mahdollista. Valitessaan lahjoittajan, naispari siis valitsee samalla, ketkä kaksi vanhempaa vahvistetaan oikeudellisiksi vanhemmiksi.
  • Isyyden vahvistaminen voidaan sitovasti estää vain klinikalla suoritettavissa hedelmöityshoidoissa. Koti-inseminaation jälkeen on aina mahdollista, että isyys vahvistetaankin (biologisen isän TAI äidin aloitteesta TAI ulkopuolisen tahon ilmoituksesta) vastoin alkuperäisiä suunnitelmia. Lue lisää koti-inseminaatiosta.

Neuvonta ja tuki

Neuvonta

Pohdituttaako perheen perustaminen? Onko haasteita viranomaistahojen, palveluiden tai suvun kanssa? Kuinka toimii KELA ja hedelmöityshoitoklinikat? Kuinka lakeja tulkitaan? Mietityttääkö jokin asia arjessa, perhe-elämässä tai lasten asioissa?

Puhelinpalvelu

Voit soittaa neuvontaamme +358 503210048 soittoaikoina: keskiviikkoisin kello 12-13 torstaisin kello 9-10

Sähköposti

Kysymyksiä voi lähettää myös sähköpostitse neuvonta@sateen­kaariperheet.fi. Vastaamme sähköposteihin n. viikon kuluessa.

Kohti hedelmöityshoitojen yhdenvertaisuutta

Vuonna 2002

Hedelmöityshoitolaista käytävä keskustelu alkoi käydä kuumana, kun laki rekisteröidystä parisuhteesta astui voimaan.

Vuonna 2007

Syyskuussa voimaan astunut uusi hedelmöityshoitolaki sallii hedelmöityshoidon antamisen avio- ja avopareille, itsellisille naisille ja naispareille. Sateenkaariperheissä tehtiin kovasti töitä uudistuksen eteen, järjestettiin mielenilmauksia ja vedottiin päättäjiin.

Vuonna 2009

Perheen sisäinen adoptio tulee mahdolliseksi.

Vuonna 2016

Aktiivisen kampanjoinnin tuloksena syntynyt Äityislaki-kansalaisaloite luovutetaan eduskunnalle.

Vuonna 2017

Tasa-arvoinen avioliittolaki astuu voimaan.

Vuonna 2019

Äitiyslaki astuu voimaan, jonka myötä lapsen synnyttäneen äidin naispuolinen kumppani voidaan vahvistaa äidiksi lapsen synnyttäjän ohella, kun lapsi on saatu hedelmöityshoitojen avulla. Tähän asti äitiys piti vahvistaa perheen sisäisellä adoptiolla. Lahjasoluhoidot aloitetaan julkisilla klinikoilla.

Vuonna 2023

Lain sukupuolen vahvistamisesta eli translain myötä hedelmöityshoitoja voidaan antaa kohdullisille henkilöille oikeudellisesta sukupuolesta riippumatta. Uusi laki turvaa myös raskauteen, synnyttämiseen ja imettämiseen liittyvät palvelut ja etuudet kaikille oikeudellisesta sukupuolesta riippumatta.

Apilaperheiden mahdollisuudet käyttää yksityisten lapsettomuusklinikoiden palveluita palasivat ennalleen 1.1.2023 vanhemmuuslain uudistuksen myötä. Julkiset klinikat eivät edelleenkään useimmissa tilanteissa palvele apila- ja muitakaan kumppanuusperheitä.

Nykytilanne

Tällä hetkellä Suomessa luodaan uusia kriteerejä hedelmöityshoidoille. Yhdistys ajaa myös hedelmöityshoitolain kokonaisuudistusta huomioimaan erilaiset perhe- ja suhdemuodot.

Lue lisää tavoitteistamme

Lahjoita sukusoluja

Sukusolujen lahjoittajista on jatkuvasti pulaa. Julkiset klinikat käyttävät lahjasoluhoitoihin ainoastaan omien sukusolupankkiensa soluja. Siksi on tärkeää, että niiden lahjasolupankeille annetaan riittävästi lahjoituksia.

Helminauhan sivuilta löydät paljon tietoa, joka on suunnattu sukusolujen lahjoittajalle.

Lahjoita alueesi sukusolupankkiin ja mahdollista unelma perheestä:

Helsinki Sivu avautuu uudessa ikkunassa Tampere Sivu avautuu uudessa ikkunassa Turku Sivu avautuu uudessa ikkunassa Kuopio Sivu avautuu uudessa ikkunassa Oulu Sivu avautuu uudessa ikkunassa