Lapsettomien yhdistys Simpukka ry ja Sateenkaariperheet ry kysyivät tammi-helmikuussa 2026 puoluerekisterissä olevilta puolueilta kantaa ei-kaupallisen sijaissynnytyksen sallimiseen Suomessa. Kysely lähetettiin puolueiden puoluesihteereille ja viestintäpäälliköille.
Kyselyn mukaan eduskuntapuolueista SDP, kokoomus, vasemmistoliitto, vihreät ja RKP kannattavat ei-kaupallisen sijaissynnytyksen sallimista Suomessa. Keskusta selvittelee kantaansa.
Kristillisdemokraatit ilmoittivat ainoana puolueena kielteisestä kannasta. Perussuomalaiset ja Liike Nyt eivät vastanneet kyselyyn. Eduskunnan ulkopuolisista puolueista kaksi vastasi kyselyyn: liberaalit ja eläinoikeuspuolue kannattavat asiaa.
Enemmistö puolueista kannattaa ei-kaupallisen sijaissynnytyksen sääntelyä
SDP nosti sähköpostivastauksessaan esille yhdenvertaisen lapsitoiveiden toteutumisen edistämisen merkityksen. Puolueen mukaan on perusteltua, että sijaissynnytysjärjestelyjen yhdenvertaista lainsäädäntöä sekä palvelujärjestelmän tukea edistetään, jotta kaikkien osapuolten asema on turvattu.
Kokoomuksen tavoitteena on, että unelma perheestä on mahdollinen jokaiselle suomalaiselle riippumatta heidän terveydentilastaan, seksuaalisuudestaan, sukupuolestaan tai elämäntilanteestaan.
Vihreät korostivat, että nykytila ohjaa ihmisiä hakeutumaan ulkomaille sijaissynnytysjärjestelyihin, joiden kautta syntyvä lapsi voi joutua tilanteeseen, jossa hänen oikeudellinen asemansa on epäselvä. Ei-kaupallisten järjestelyjen sääntely ohjaisi tekemään järjestelyt eettisemmin ja takaisi perheille heidän tarvitsemansa tuen.
Keskusta etsii Suunta Suomelle -ohjelmatyössä ratkaisuja muun muassa alhaiseen syntyvyyteen ja siihen, että perheiden toivottu lapsiluku voisi toteutua. Yhtenä ratkaisuna puolue esittää ei-kaupallisten sijaissynnytysten sallimista Suomessa. Ohjelmatyön tulokset vahvistetaan puoluekokouksessa alkukesästä.
Vasemmistoliiton mielestä lailla säädelty, ei-kaupallinen ja yhdenvertaisesti sukupuolesta riippumatta saavutettava sijaissynnytys on sallittava niin, että sekä syntyvän lapsen, sijaissynnyttäjän että aiottujen vanhempien etua ja hyvinvointia suojellaan.
RKP korosti vastauksessaan, että mahdollisen sääntelyn on oltava tarkkaan harkittua sekä eettisesti ja oikeudellisesti kestävää.
Sijaissynnytyksen sääntely mahdollista seuraavalla hallituskaudella?
Ulkomailla toteutettuihin sijaissynnytysjärjestelyihin liittyy huomattavia eettisiä, juridisia ja käytännön haasteita.
Järjestöjä ilahduttaa puolueiden näyttämä vihreä valo ei-kaupallisen sijaissynnytyksen sääntelystä Suomessa. Lainsäädännön avulla voitaisiin varmistaa, että kaikilla järjestelyjä harkitsevilla on tarvittava tieto ja ymmärrys prosessin vaatimuksista.
“Puolueiden positiivinen kanta voisi mahdollistaa sen, että seuraavalla hallituskaudella, 20 vuoden selvitystyön jälkeen, voitaisiin vihdoin siirtyä toimeen ei-kaupallisen sijaissynnytyksen sääntelemiseksi. Lainsäädännössä on mahdollista ottaa huomioon sijaissynnyttäjän, aiottujen vanhempien ja syntyvän lapsen hyvinvointi ja oikeusturva sekä laatia yksityiskohtaiset sopimukset. Palvelujärjestelmän tuki perheelle on myös ensiarvoisen tärkeää”, sanoo Sateenkaariperheet ry:n toiminnanjohtaja Juha Jämsä.
“Tämä on tärkeä yhdenvertaisuudesta kertova viesti kaikille lasta toivoville. Sijaissynnytys on hyvin erityinen tapa lapsiperheellistyä. Suomen viranomaisten käytäntöjen, prosessien ja perheille suunnatun tuen puuttuminen uhkaavat järjestelyillä syntyneen lapsen ja hänen perheensä hyvinvointia. Lainsäädännön avulla voitaisi turvata kaikkein osapuolten oikeudet ja samalla tuettaisi Suomen syntyvyyttä ja erityisesti heitä, jotka lasta todella toivovat”, sanoo Simpukka ry:n toiminnanjohtaja Piia Savio.
Yhteiskunnan tuettava lasta toivovia
Sateenkaariperheiltä vuonna 2026 kerätyn kyselyaineiston perusteella ei-kaupallista sijaissynnytystä harkitsevien mielestä (n=77) sijaissynnytyksen salliminen ja sääntely olisi merkittävä parannus lapsiperheellistymisen yhdenvertaisuuteen.
Kyselyyn vastanneet uskovat, että lainsäädäntö toisi turvallisuuden, selkeyden ja eettisen valvonnan, joka puuttuu nykytilanteessa. Suomessa tehty ja säädelty prosessi olisi vastaajien mielestä parempi kuin ulkomailla tehty. Se olisi turvallisempi, eettisempi ja edullisempi.
Sijaissynnytystä lapsen saadakseen tarvitsevat muun muassa toistuvia keskenmenoja kokevat, kohduttomana syntyneet, sairauden vuoksi kohtunsa menettäneet, yksin lasta toivovat itselliset miehet sekä miesparit.
Sijaissynnytystä lapsiperheellistyäkseen tarvitsevien määrä on kasvussa. Simpukka ry ja Sateenkaariperheet ry kohtaavat vuosittain kymmeniä sijaissynnytystä harkitsevia tai sijaissynnytyksellä lapsen saaneita perheitä. Tyypillisin Simpukkaan aiheesta yhteyttä ottava on kauan lasta toivonut, keskenmenoja kokenut nais-miespari tai kohduton nainen, joka toivoo puolisonsa kanssa lasta.
Sijaissynnytysperheillä haasteita Suomen viranomaisten kanssa
Simpukka ry toteutti syksyllä 2024 kyselyn, jossa selvitettiin muun muassa ulkomailla sijaissynnytysjärjestelyissä käyneiden kohtaamia haasteita. Kyselyyn vastasi 57 sijaissynnytysjärjestelyjä harkitsevaa, järjestelyissä olevaa ja niiden avulla lapsen saanutta suomalaista.
Suurimmat haasteet tulivat vastaan Suomen byrokraattisessa prosessissa, kuten lapsen kanssa Suomeen palaamisessa, lapsen rekisteröinnissä ja kansalaisuuden saamisessa sekä vanhemmuuden vahvistamisessa.
Perheet kokivat jäävänsä täysin ilman tukea ja saavansa Suomen viranomaisilta osakseen jopa asiatonta kohtelua. Perheille ei pääsääntöisesti tarjottu ennen lapsen syntymää minkäänlaista tukea tulevaan vanhemmuuteen.
Ei-kaupallisen sijaissynnytyksen sääntely Suomessa toisi palvelujärjestelmän, joka tarjoaisi perheille tukea ja ammattilaisille työkaluja tuen ja tiedon tarjoamiseen.
Suomeen on saatava ei-kaupalliset sijaissynnytykset hyväksyvä lainsäädäntö
- Sijaissynnytykseen tähtäävien hedelmöityshoitojen antaminen kiellettiin Suomessa hedelmöityshoitolailla vuonna 2007. Tätä ennen Suomessa syntyi reilu kymmenen lasta sijaissynnytyksen avulla.
- Sijaissynnytysten mahdollistaminen Suomessa tekisi lapsitoiveesta yhdenvertaisemman henkilöille, jotka eivät voi syystä tai toisesta kantaa lasta, kuten toistuvia keskenmenoja kokeneille ja sairauden vuoksi kohdun menettäneille.
- Sijaissynnytys on järjestely, jossa sijaissynnyttäjä saatetaan raskaaksi ja hän synnyttää lapsen siten, että järjestelyn tarkoituksena on luovuttaa lapsi synnytyksen jälkeen toisen henkilön tai henkilöiden, eli aiottujen vanhempien, kasvatettavaksi.
- Sijaissynnytysjärjestelyihin hakeudutaan usein ulkomaille. Tällöin henkilö tai pari hakeutuu itsenäisesti tai kaupallisen toimiston avulla hedelmöityshoitoihin ulkomaille siten, että sijaissynnyttäjä kantaa ja synnyttää henkilölle tai parille lapsen ulkomailla. Järjestelyt eivät ole Suomen laissa kiellettyjä, mutta niihin liittyy usein huomattavia eettisiä, juridisia ja käytännön haasteita.
- Suomessa tehdään myös epävirallisia kotimaisia järjestelyitä, jotka ovat mahdollisia, kun ei käytetä hedelmöityshoitopalveluita Suomessa. Nämä järjestelyt jäävät palvelujärjestelmän ulkopuolelle, ja lapsen aseman oikeudellisessa vahvistamisessa voi tulla ongelmia.
