Eduskuntavaalit ja hallitusohjelmatavoitteet 2027
Viisi ehdotusta hallitusohjelmakirjauksiksi 2027
- Mahdollistetaan lapselle oikeus useampaan kuin kahteen oikeudelliseen vanhempaan (muutoksia vanhemmuuslakiin ja adoptiolakiin)
- Sijaissynnytysjärjestelyille luodaan yhdenvertainen lainsäädäntö ja palvelujärjestelmän tuki, jotka turvaavat kaikkien osapuolten aseman.
- Uudistetaan hedelmöityshoitolaki ja varmistetaan hoitojen yhdenvertainen saatavuus sekä riittävät resurssit.
- Vanhemmuus merkitään väestötietojärjestelmään sukupuolittamatta vanhemmuutena.
- Selvitetään, miten sukupuolivähemmistöjen hedelmällisyyttä ja lapsiperheellistymismahdollisuuksia voidaan suojata lainsäädännössä ja palvelujärjestelmässä.
Lisäksi: Valtionhallinnolle luodaan sateenkaaripoliittinen toimintaohjelma seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen turvallisuuden, yhdenvertaisuuden ja hyvinvoinnin kokonaisvaltaiseksi edistämiseksi.
Ykköstavoitteemme 2027 hallitusohjelmaan:
Mahdollistetaan lapselle oikeus useampaan kuin kahteen oikeudelliseen vanhempaan
Suojataan lapsen oikeutta kaikkiin vanhempiinsa mahdollistamalla oikeudellinen vanhemmuus kahta useammalle silloin, kun se vastaa lapsen tosiasiallisia perhesuhteita.
Lapsen oikeus kaikkiin vanhempiinsa voidaan turvata näin:
- vanhemmuuslakia uudistetaan siten, että oikeudellisesta vanhemmuudesta voitaisiin sopia sitovasti ennen lapsen alulle saattamista kolmen tai neljän vanhemman perheissä.
- adoptiolakia uudistetaan siten, että perheen sisäisessä adoptiossa kenenkään ei tarvitse luopua vanhemmuudestaan.
Useampi puolue on kannattanut asiasta tehtyjä aloitteita puoluekokouksissaan!
Taustatietoja:
Yhä useammassa perheessä lapsella on kolme tai useampi tosiasiallista vanhempaa. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi uusperheessä, sijaisperheessä tai apilaperheessä. Lapsen oikeusturva vaatii, että jokaista hänen tosiasiallista vanhemmuussuhdettaan tuetaan ja suojataan. Lapsi luo kiintymyssuhteen jokaiseen vanhempaansa vanhempien lukumäärästä riippumatta.
Joskus lapsen perheessä on kahta useampia vanhempia jo lapsen syntymästä lähtien. Lapsen etu on syntyä oikeudellisesti selkeään tilanteeseen, jossa lapsen oikeudelliset perhesuhteet ovat yksiselitteiset.
Joskus on kyse siitä, että lapselle on lapsen elämän varrella muodostunut tosiasiallinen vanhemmuussuhde johonkin hänelle merkitykselliseen aikuiseen. Tällainen suhde on mahdollista vahvistaa perheen sisäisellä adoptiolla, mutta toisen alkuperäisistä vanhemmista on tällöin luovuttava oikeudellisesta vanhemmuudesta. Usein lapsen etu todellisuudessa vaatisi sekä suhteen luomista uuteen vanhempaan että yhteyden säilyttämistä jo olemassa oleviin vanhempiin.
Nykylainsäädäntö mahdollistaa, että lapsella voi olla kahta useampia huoltajia. Tämä ratkaisee lapsen huoltoon liittyviä käytännön kysymyksiä, mutta ei takaa lapsen oikeuksia. Lapsen oikeudet elatukseen, tapaamiseen ja perintöön liittyvät nimenomaan oikeudelliseen vanhemmuuteen, eivätkä ole ratkaistavissa riittävällä tavalla muuten.
Tiesitkö, että:
Vain oikeudellisen vanhemmuuden kautta lapselle voi syntyä oikeus elatukseen kaikilta vanhemmiltaan. Lapselle voi testamentata perintöä, mutta ilman oikeudellista vanhemmuutta lapsi ei automaattisesti peri vanhempaansa, lapsella ei ole oikeutettu perinnön lakiosaan eikä alempaan veroluokkaan. Tuomioistuin voi uuden lapsenhuoltolain nojalla määrätä lapselle tapaamisoikeuden tosiasialliseen vanhempaan. Lapsen oikeuksien näkökulmasta tämä on kuitenkin eri asia kuin oikeudelliseen vanhemmuuteen liittyvä lapsen lähtökohtainen oikeus tavata vanhempaansa.