Oikeudellinen vanhemmuus useammalle kuin kahdelle

Tältä sivulta löydät tietoa päätavoitteestamme – katso kaikki hallitusohjelmatavoitteet 2027

Yhä useammassa perheessä lapsella on kolme tai useampi tosiasiallista vanhempaa. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi uusperheessä, sijaisperheessä tai kumppanuusvanhempien apilaperheessä. Lapsen oikeusturva vaatii, että jokaista hänen tosiasiallista vanhemmuussuhdettaan tuetaan ja suojataan. Lapsi luo kiintymyssuhteen jokaiseen vanhempaansa vanhempien lukumäärästä riippumatta.

Joskus lapsen perheessä on kahta useampia vanhempia jo lapsen syntymästä lähtien. Lapsen etu on syntyä oikeudellisesti selkeään tilanteeseen, jossa lapsen oikeudelliset perhesuhteet ovat yksiselitteiset.

Joskus on kyse siitä, että lapselle on lapsen elämän varrella muodostunut tosiasiallinen vanhemmuussuhde johonkin hänelle merkitykselliseen aikuiseen. Tällainen suhde on mahdollista vahvistaa perheen sisäisellä adoptiolla, mutta toisen alkuperäisistä vanhemmista on tällöin luovuttava oikeudellisesta vanhemmuudesta. Usein lapsen etu todellisuudessa vaatisi sekä suhteen luomista uuteen vanhempaan että yhteyden säilyttämistä jo olemassa oleviin vanhempiin.

Nykylainsäädäntö mahdollistaa, että lapsella voi olla kahta useampia huoltajia. Tämä ratkaisee lapsen huoltoon liittyviä käytännön kysymyksiä, mutta ei takaa lapsen oikeuksia. Lapsen oikeudet elatukseen, tapaamiseen ja perintöön liittyvät nimenomaan oikeudelliseen vanhemmuuteen, eivätkä ole ratkaistavissa riittävällä tavalla muuten.

Lapsen oikeus kaikkiin vanhempiinsa voidaan turvata näin:

• vanhemmuuslakia uudistetaan siten, että oikeudellisesta vanhemmuudesta voitaisiin sopia sitovasti ennen lapsen alulle saattamista kolmen tai neljän vanhemman perheissä.
• adoptiolakia uudistetaan siten, että perheen sisäisessä adoptiossa kenenkään ei tarvitse luopua vanhemmuudestaan.

Lisätietoa: Sateenkaariperheet ry:n pehepoliittisen ohjelman ensimmäinen kokonaisuus (tavoitteet 1-4)

Lakivaliokunta: Arvioitava, mihin toimenpiteisiin on tarpeen ryhtyä

Hallituksen vanhemmuuslakiesityksen (2021) asiantuntijakuulemisissa eduskunnan lakivaliokunnassa vanhemmuussääntelyyn ehdotettuja muutoksia pidettiin laajasti liian suppeina ja katsottiin, että muun muassa useamman kuin kahden oikeudellisen vanhemman mahdollisuutta olisi esityksen valmistelussa tullut pohtia laajemmin. Ehkäpä vastauksena tähän valtioneuvosto avasi loppuvuodesta 2021 haun VN-TEAS-selvityksen tekemisestä teemalla Laki ja perheiden monimuotoisuus. Oikeusministeriö kommunikoi eduskunnan lakivaliokunnalle, että aiheesta on tekeillä selvitys. Valiokunta totesi mietinnössään tähän viitaten, että ”[v]aliokunta pitää tärkeänä, että selvitysten pohjalta arvioidaan, mihin toimenpiteisiin on tarpeen ryhtyä perheiden yhdenvertaisuuden ja lapsen edun toteutumiseksi. ”

Selvitys: Laki ja perheiden monimuotoisuus (VN-TEAS)

Laki ja perheiden monimuotoisuus -hankkeessa on selvitetty, mitä lainsäädäntöön liittyviä haasteita monimuotoisilla perheillä on ja miten näitä haasteita voisi pyrkiä tulevaisuudessa ratkaisemaan. Loppuraportissa esitetään 25 toimenpide-ehdotusta perheiden monimuotoisuuden huomioimiseksi tulevassa lainvalmistelussa ja selvitystyössä. Ehdotukset koskevat muun muassa useamman kuin kahden tosiasiallisen vanhemman oikeudellista tunnustamista. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnalla (VN TEAS) tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toiminnan tueksi.

Selvitys antoi viisi suositusta useamman kuin kahden oikeudellisen vanhemman huomioimiseksi:

• • Useamman kuin kahden tosiasiallisen vanhemman perheiden oikeussuojatarpeet tulee ottaa huomioon perheoikeudellisen sääntelyn valmistelussa.
  • Mikäli mahdollisessa tulevassa valmistelussa päädytään juridisen vanhemmuuden laajentamiseen monivanhemmuustilanteisiin, sääntelyn tulee olla yhdenvertaista eri perhetilanteiden kannalta.
  • Valmistelussa on syytä arvioida eri perusteita vanhemmuuden syntymiselle sekä harkita muun sääntelyn kanssa sopusoinnussa olevia menettelyvaihtoehtoja vanhemmuuden vahvistamiseen.
  • Lapsen syntymän jälkeen vakiintuneita perhesuhteita ei tule sulkea ulos monivanhemmuutta koskevasta valmistelusta.
  • Monivanhemmuuden seurannaisvaikutukset muun perhe- ja perintöoikeudellisen sääntelyn sekä laajemmin muun muassa sosiaaliturvan kannalta tulee kartoittaa ja valmistella huolella. Samoin menettely- ja siirtymäsäännökset edellyttävät tarkkaa analyysiä.

• Kokoomus otti asiaa puoltavan kannan puoluekokouksessaan kesäkuussa 2022 hyväksymällä asiaa koskevan puoluekokousaloitteen. Puoluehallitus esitti aloitteen hyväksymistä perustellen, että ”perhesuhteiden säätelyssä lähtökohdan tulisi olla lapsen etu, jokaisen henkilön oikeusturva sekä yksilöllisten tilanteiden mahdollistaminen. Tosiasiassa Suomessa elää lapsia, joilla on useampi kuin kaksi tosiallista vanhempaa. Lapselle vanhemman juridisesta vahvistamisesta olisi erityinen hyöty.” Puoluekokouksen hyväksymä aloite ja puoluehallituksen kanta löytyvät tämän linkin kohdasta 29.
• Vasemmistoliiton puoluekokoukselle tehtiin aloite kahta useammasta oikeudellisesta vanhemmasta. Puoluehallitus vastasi aloitteeseen ehdottamalla kirjausta puolueen tavoiteohjelmaan 2022-2025, johon tulikin kirjatuksi: ”Vanhemmuuslakia tulee uudistaa siten, että oikeudellisesta vanhemmuudesta voi-
  taisiin sopia sitovasti ennen lapsen alulle saattamista kolmen tai neljän vanhemman
  perheissä.”
• Vihreiden tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusohjelmassa halutaan turvata lasten oikeutta vanhempiinsa esimerkiksi mahdollistamalla lapselle useamman kuin kahden oikeudellisen vanhemman rekisteröinti, mahdollistamalla syntyvän lapsen juridisen vanhemmuuden vahvistaminen ennen lapsen alulle saattamista solmitun sopimuksen nojalla esimerkiksi apilaperhe-, koti-inseminaatio- ja sijaissynnytystilanteissa sekä päivittämällä adoptiolaissa uusperheiden vanhemmuuden vahvistaminen siten, että perheen sisäisen adoption vuoksi kenenkään vanhemman ei tarvitse luopua oikeudellisesta vanhemmuudestaan.
• Jos puoleellasi on kanta asiaan, ilmoita siitä juha.jamsa@sateenkaariperheet.fi

• 2016 isyyslaki uudistuu hallituksen esityksestä. Hallitus päätyi lopulta olemaan esittämättä äitiyden vahvistamista koskevia pykäliä, jotka oli jo valmisteltu.
• 2018 äitiyslaki säädetään kansalaisaloitteen pohjalta.
• 2021 vanhemmuuslaki yhdistää teknisesti isyys- ja äitiyslain, mutta jättää perheiden monimuotoisuuden huomioivat uudistukset tekemättä.
• 2023 VN-TEAS-selvityshanke Laki ja perheiden monimuotoisuus suosittelee, että useamman kuin kahden tosiasiallisen vanhemman perheiden oikeussuojatarpeet tulee ottaa huomioon perheoikeudellisen sääntelyn valmistelussa