Oikeudellinen vanhemmuus useammalle kuin kahdelle
Sateenkaariperheet ry:n päätavoite on mahdollistaa Suomessa lapselle useampi kuin kaksi oikeudellista vanhempaa, kun se vastaa lapsen tosiasiallisia perhesuhteita. Tälle sivulle olemme koostaneet tietopaketin, jossa avataan nykylainsäädännön ongelmia, ratkaisuehdotuksemme, lapsen oikeuksien näkökulman sekä muita faktoja.
Nykylainsäädäntö ei ole pysynyt perässä perheiden todellisuuden kanssa
Yhä useammassa suomalaisessa perheessä lapsella on kolme tai useampi tosiasiallinen vanhempi. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi:
- uusperhettä
- sijaisperhettä
- kumppanuusvanhempien apilaperheitä
Lapsen oikeusturva vaatii, että jokaista hänen tosiasiallista vanhemmuussuhdettaan tuetaan ja suojataan. Lapsi luo kiintymyssuhteen jokaiseen vanhempaansa vanhempien lukumäärästä riippumatta.
Tilanteet, joissa lapsella on alusta alkaen useampi vanhempi
Joissakin perheissä useampi kuin kaksi vanhempaa sopii vanhemmuuden jakamisesta jo ennen lapsen syntymää. Tällainen tilanne voi olla kumppanuusperheissä (/apilaperheissä). Lapsen etu on tällöin syntyä oikeudellisesti selkeään tilanteeseen, jossa kaikki hänelle tärkeät suhteet tunnistetaan ja turvataan.
Tosiasiallinen vanhemmuus voi syntyä myös myöhemmin
Monen lapsen elämässä uusi merkityksellinen aikuinen voi tulla mukaan myöhemmin esimerkiksi uusperhekuvion tai pitkäaikaisen sijaisvanhemmuuden kautta. Tällä hetkellä suhde voidaan vahvistaa vain perheen sisäisellä adoptiolla, mutta se edellyttää, että yksi alkuperäisistä vanhemmista luopuu omasta vanhemmuudestaan. Usein lapsen etu todellisuudessa vaatisi sekä suhteen luomista uuteen vanhempaan että yhteyden säilyttämistä jo olemassa oleviin vanhempiin, mikä ei ole tällä hetkellä Suomessa toteudu.
Tiesitkö tämän oikeudellisesta vanhemmuudesta?
Tapaamisoikeus, perintöoikeus ja elatusvelvollisuus ovat kaikki sidoksissa oikeudelliseen vanhemmuuteen. Nykylainsäädäntö mahdollistaa, että lapsella voi olla kahta useampia huoltajia. Tämä ratkaisee lapsen huoltoon liittyviä käytännön kysymyksiä, mutta ei takaa lapsen oikeuksia. Vain oikeudellisen vanhemmuuden kautta lapselle voi syntyä oikeus elatukseen kaikilta vanhemmiltaan. Lapselle voi testamentata perintöä, mutta ilman oikeudellista vanhemmuutta lapsi ei automaattisesti peri vanhempaansa, lapsella ei ole oikeutettu perinnön lakiosaan tai alempaan veroluokkaan. Tuomioistuin voi uuden lapsenhuoltolain nojalla määrätä lapselle tapaamisoikeuden tosiasialliseen vanhempaan. Lapsen oikeuksien näkökulmasta tämä on kuitenkin eri asia kuin oikeudelliseen vanhemmuuteen liittyvä lapsen lähtökohtainen oikeus tavata vanhempaansa.
Miten asia voidaan ratkaista?
Lainsäädäntöä on päivitettävä vastaamaan perheiden todellisuutta. Lapsen oikeudet voidaan turvata kahdella muutoksella:
- Vanhemmuuslain uudistaminen
- Vanhemmuudesta tulee voida sopia sitovasti ennen lapsen alulle saattamista tilanteissa, joissa vanhempia on kolme tai neljä.
- Adoptiolain uudistaminen
- Perheen sisäisessä adoptiossa kukaan ei joudu luopumaan vanhemmuudestaan. Näin lapsi voi säilyttää yhteyden kaikkiin vanhempiinsa.
Lapsen oikeusturva vaatii, että jokaista hänen tosiasiallista vanhemmuussuhdettaan tuetaan ja suojataan. Lapsi luo kiintymyssuhteen jokaiseen vanhempaansa vanhempien lukumäärästä riippumatta.
Useat puolueet kannattavat
- Kokoomus otti asiaa puoltavan kannan puoluekokouksessaan kesäkuussa 2022 hyväksymällä asiaa koskevan puoluekokousaloitteen. Puoluehallitus esitti aloitteen hyväksymistä perustellen, että ”perhesuhteiden säätelyssä lähtökohdan tulisi olla lapsen etu, jokaisen henkilön oikeusturva sekä yksilöllisten tilanteiden mahdollistaminen. Tosiasiassa Suomessa elää lapsia, joilla on useampi kuin kaksi tosiallista vanhempaa. Lapselle vanhemman juridisesta vahvistamisesta olisi erityinen hyöty.” Puoluekokouksen hyväksymä aloite ja puoluehallituksen kanta löytyvät tämän linkin kohdasta 29.
- Vasemmistoliiton puoluekokoukselle tehtiin aloite kahta useammasta oikeudellisesta vanhemmasta. Puoluehallitus vastasi aloitteeseen ehdottamalla kirjausta puolueen tavoiteohjelmaan 2022-2025, johon tulikin kirjatuksi: ”Vanhemmuuslakia tulee uudistaa siten, että oikeudellisesta vanhemmuudesta voi-
taisiin sopia sitovasti ennen lapsen alulle saattamista kolmen tai neljän vanhemman
perheissä.” - Vihreiden tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusohjelmassa halutaan turvata lasten oikeutta vanhempiinsa esimerkiksi mahdollistamalla lapselle useamman kuin kahden oikeudellisen vanhemman rekisteröinti, mahdollistamalla syntyvän lapsen juridisen vanhemmuuden vahvistaminen ennen lapsen alulle saattamista solmitun sopimuksen nojalla esimerkiksi apilaperhe-, koti-inseminaatio- ja sijaissynnytystilanteissa sekä päivittämällä adoptiolaissa uusperheiden vanhemmuuden vahvistaminen siten, että perheen sisäisen adoption vuoksi kenenkään vanhemman ei tarvitse luopua oikeudellisesta vanhemmuudestaan.
- Jos puoleellasi on kanta asiaan, ilmoita siitä juha.jamsa@sateenkaariperheet.fi
Miten tavoite on jo edistynyt?
2021
Lakivaliokunta: Arvioitava, mihin toimenpiteisiin on tarpeen ryhtyä
Hallituksen vanhemmuuslakiesityksen (2021) asiantuntijakuulemisissa eduskunnan lakivaliokunnassa vanhemmuussääntelyyn ehdotettuja muutoksia pidettiin laajasti liian suppeina ja katsottiin, että muun muassa useamman kuin kahden oikeudellisen vanhemman mahdollisuutta olisi esityksen valmistelussa tullut pohtia laajemmin. Ehkäpä vastauksena tähän valtioneuvosto avasi loppuvuodesta 2021 haun VN-TEAS-selvityksen tekemisestä teemalla Laki ja perheiden monimuotoisuus. Oikeusministeriö kommunikoi eduskunnan lakivaliokunnalle, että aiheesta on tekeillä selvitys. Valiokunta totesi mietinnössään tähän viitaten, että ”[v]aliokunta pitää tärkeänä, että selvitysten pohjalta arvioidaan, mihin toimenpiteisiin on tarpeen ryhtyä perheiden yhdenvertaisuuden ja lapsen edun toteutumiseksi. ”
2023
Laki ja perheiden monimuotoisuus -selvitys (2023)
Laki ja perheiden monimuotoisuus -hankkeessa on selvitetty, mitä lainsäädäntöön liittyviä haasteita monimuotoisilla perheillä on ja miten näitä haasteita voisi pyrkiä tulevaisuudessa ratkaisemaan. Loppuraportissa esitetään 25 toimenpide-ehdotusta perheiden monimuotoisuuden huomioimiseksi tulevassa lainvalmistelussa ja selvitystyössä. Ehdotukset koskevat muun muassa useamman kuin kahden tosiasiallisen vanhemman oikeudellista tunnustamista. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnalla (VN TEAS) tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toiminnan tueksi.
Selvitys antoi viisi suositusta useamman kuin kahden oikeudellisen vanhemman huomioimiseksi:
-
- Useamman kuin kahden tosiasiallisen vanhemman perheiden oikeussuojatarpeet tulee ottaa huomioon perheoikeudellisen sääntelyn valmistelussa.
- Mikäli mahdollisessa tulevassa valmistelussa päädytään juridisen vanhemmuuden laajentamiseen monivanhemmuustilanteisiin, sääntelyn tulee olla yhdenvertaista eri perhetilanteiden kannalta.
- Valmistelussa on syytä arvioida eri perusteita vanhemmuuden syntymiselle sekä harkita muun sääntelyn kanssa sopusoinnussa olevia menettelyvaihtoehtoja vanhemmuuden vahvistamiseen.
- Lapsen syntymän jälkeen vakiintuneita perhesuhteita ei tule sulkea ulos monivanhemmuutta koskevasta valmistelusta.
- Monivanhemmuuden seurannaisvaikutukset muun perhe- ja perintöoikeudellisen sääntelyn sekä laajemmin muun muassa sosiaaliturvan kannalta tulee kartoittaa ja valmistella huolella. Samoin menettely- ja siirtymäsäännökset edellyttävät tarkkaa analyysiä.
Vanhemmuuden säätelyn lähihistoriaa
- 2016 isyyslaki uudistuu hallituksen esityksestä. Hallitus päätyi lopulta olemaan esittämättä äitiyden vahvistamista koskevia pykäliä, jotka oli jo valmisteltu.
- 2018 äitiyslaki säädetään kansalaisaloitteen pohjalta.
- 2021 vanhemmuuslaki yhdistää teknisesti isyys- ja äitiyslain, mutta jättää perheiden monimuotoisuuden huomioivat uudistukset tekemättä.
- 2023 VN-TEAS-selvityshanke Laki ja perheiden monimuotoisuus suosittelee, että useamman kuin kahden tosiasiallisen vanhemman perheiden oikeussuojatarpeet tulee ottaa huomioon perheoikeudellisen sääntelyn valmistelussa
Useamman vanhemman perhetilanteita mediassa
Lapsen tarina
Useamman vanhemman perheessä kasvanut Otso kertoo, mitä hänelle merkitsisi kaikkien vanhempien oikeudellinen tunnistaminen: ”Koin surulliseksi sen, etten voinut määritellä kaikkia vanhempiani oikeudellisiksi vanhemmikseni, joita kaikki varmasti olisivat halunneet olla.”
Vanhempien tarina
Kolmen vanhemman perheen perustaneet Niko ja Kaj kertovat, miten heidän perheensä sai alkunsa. ”Toivottavasti Kaj Korkea-ahon teos saa vielä joskus jatko-osan, jossa kuullaan lisää kumppanuusvanhempina elämisestä.”
Perhettä suunnittelevien tarina
Neljän vanhemman perhettä suunnittelevat Dorit ja Olli kertovat, miten päätyivät suunnitelemaan lapsiperheen perustamista naisparin kanssa. ”Lähipiirissä ajatus kumppanuusvanhemmuudesta on otettu vastaan innolla.”
Perustietoa useamman vanhemman perheistä
Kumppanuusperheissä (myös: apilaperhe, monivanhemmuus) lapsella on useimmiten alusta asti kaksi kotia ja monesti myös yli kaksi vanhempaa. Tilastotietoa ei ole, koska lapselle voidaan merkitä vain kaksi juridista vanhempaa. Arviomme mukaan perheitä on Suomessa kuitenkin tuhansia. Tuhannet ihmiset myös etsivät itselleen vanhemmuuskumppania hakupalvelussamme.
Kumppanuusvanhemmuus on sopimuksellista ja suunniteltua lapsen syntymästä alkaen. Kumppanuusperheissä voi olla kaksi tai useampia vanhempia. Kumppanuusvanhemmuus on ollut pitkään lähes yksinomaan sateenkaari-ihmisten tapa lapsiperheellistyä – nyt perhemuoto on yleistynyt nopeasti myös muiden keskuudessa. Useamman kuin kahden vanhemman apilaperhe voi olla esimerkiksi naisparin ja yhden miehen tai miesparin ja naisparin yhdessä muodostama perhe. Apilaperheissä kaikki vanhemmat ovat yleensä lapsen tai lasten sosiaalisia vanhempia, mutta lainsäädännön puutteista johtuen vain kaksi heistä voi olla vanhempia myös lain silmissä. Kumppanuusvanhemmuus on sateenkaarimiesten yleisin lapsiperheellistymisen tapa.
Lisätietoja
Juha Jämsä
Toiminnanjohtaja
044 997 1956
juha.jamsa@sateenkaariperheet.fi
Johtaminen, vaikuttamistyö, järjestödemokratia, taloussuunnittelu