Sateenkaariperheitä koskevat lait, etuudet ja juridiikka

Sateenkaariperhe-elämään ja sen suunnitteluun liittyy paljon oikeudellisia, taloudellisia ja käytännöllisiä asioita, joita on otettava huomioon. Tälle sivulle on kerätty tietoa sateenkaariperheen byrokratiasta ja etuuksista.

Mitä haluat tietää?

Mikä on vanhemmuuden ja huoltajuuden ero? Usein kysyttyä huoltajuudesta ja juridisesta vanhemmuudesta Usein kysyttyä perhe-etuuksista Mikä perhevalmennus? Kaipaan neuvoa

Ota käsitteet haltuun!

Tosiasiallinen ja juridinen vanhemmuus, biologinen ja geneettinen vanhemmuus… Sateenkaariperheiden ja -perheellistyvän oikeudellisen aseman ymmärtämiseen liittyy paljon erilaisia käsitteitä. Ota ne haltuun ensin täältä!

Vanhemmuussanasto

Mikä on vanhemmuuden ja huoltajuuden ero juridisesti?

Juridisessa mielessä vanhemmuus ja huoltajuus ovat kaksi erillistä asiaa. Tämän eron hahmottaminen on sateenkaariperheen byrokratian keskeisin lähtökohta. Karkeasti sanoen juridinen vanhemmuus takaa lapsen oikeudet (tapaaminen, elatus, perintö) ja huoltajuus määrittelee, ketkä tekevät lasta koskevat päätökset. Huoltajuudesta vanhemmat voivat sopia keskenään, tai siitä voidaan päättää tuomioistuimessa. Huoltajia voi olla useampiakin kuin kaksi. Juridinen vanhemmuus voidaan vahvistaa eri tavoin, mutta vain kahdelle henkilölle. Ydinperheissä samat henkilöt ovat yleensä sekä vanhempia että huoltajia. Muissa sateenkaariperheissä ratkaisut ovat usein moninaisempia.

Juridinen huoltajuus

  • Huoltajana voi toimia vanhempi tai muu aikuinen, joka vastaa lapsen huollosta arjessa.
  • Huoltajia voi olla useampia kuin kaksi.
  • Oletus, että huolehtii lapsesta, lapsen kehityksestä ja kasvusta.
  • Huoltaja päättää lapsen asioista muiden huoltajien kanssa yhdessä (asuinpaikka, uskontokunta, nimi, koulu ja päivähoito, terveydenhuolto, harrastukset, passi).
  • Edustaa lasta omaisuuden ja raha-asioiden hoidossa.
  • Huoltaja saa tietoa lapsen asioista.
  • Huoltajalla ei ole lapsen elatusvelvollisuutta.
  • Lapsella ei ole tapaamisoikeutta huoltajaan (mutta voidaan myöntää, jos tuomioistuin katsoo sen olevan lapsen edun mukaista).
  • Lapsi ei peri huoltajaa.
  • Päättyy lapsen täyttäessä 18-vuotta.
Lisää huoltajuudesta (stm.fi) Sivu avautuu uudessa ikkunassa

Juridinen vanhemmuus

  • Vanhempana voi toimia vain lapsen synnyttäjä, synnyttäjän aviomies, lapsen isyyden/äitiyden tunnustanut henkilö tai adoptiovanhempi.
  • Voi olla enintään kaksi.
  • Ei välttämättä ole lapsen huoltaja.
  • Vanhemmuus yksistään ilman huoltajuutta ei anna oikeutta hoitaa lapsen virallisia asioita tai edustaa lasta.
  • Vanhemmalla on velvollisuus elättää lasta.
  • Lapsella oikeus tavata vanhempaa (lapsella oikeus tavata myös vanhemmuudesta luopunutta henkilöä adoption vahvistamisen jälkeen, jos tästä sovitaan adoption yhteydessä, TAI tosiasiallista vanhempaa, jos tuomioistuin katsoo sen olevan lapsen edun mukaista).
  • Lapsella oikeus perintöön vanhemmalta.
  • Vanhemmuus ei pääty lapsen täysi-ikäisyyteen.
  • Juridiset vanhemmat voivat sopia keskenään myös huoltajuudesta, tietojensaannista, tehtävänjaosta ja lapsen asumisesta. Jos huoltajuus, tietojensaantioikeus ja/tai lapsen asuminen halutaan sopia (vanhempien ohella) muulle kuin vanhemmalle, myös hänen suostumuksensa tarvitaan sopimukseen.
  • Jos juridisia vanhempia (joka myös huoltaja) on vain yksi, voi hän esim. eron jälkeen päättää missä lapsi asuu ja ketä tapaa, vaikka huoltajat olisivat toista mieltä.
  • Juridisten vanhempien kesken voidaan tehdä lastenvalvojan luona tai käräjäoikeudessa vahvistettuja sopimuksia lapsen tapaamisesta ja elatuksesta.
  • Juridinen vanhemmuus päättyy vain luovuttamalla lapsi adoptioon (määrätylle ihmiselle). Varsinaista adoption purkua ei ole olemassa.
Vanhemmuuslaista (finlex.fi) Sivu avautuu uudessa ikkunassa

Usein kysyttyä huoltajuudesta ja juridisesta vanhemmuudesta

Alle olemme listanneet usein kysyttyjä kysymyksiä huoltajuuteen ja juridiseen vanhemmuuteen liittyen. Alla olevasta linkistä pääset lukemaan vastauksiamme myös muihin sateenkaariperheiden ja perheellistymistä suunnittelevien kysymyksiin.

Lisää sateenkaariperheiden usein kysyttyjä kysymyksiä
    • Vanhemmuuslaki astui voimaan 1.1.2023. Vanhemmuuslain voimaantulon jälkeenkin vanhemmuus kirjataan väestötietojärjestelmään isyytenä tai äitiytenä.
    • Laki sukupuolen vahvistamisesta tuli voimaan 3.4.2023. Useimmissa tilanteissa vanhemmuus vahvistetaan syntymässä määritellyn sukupuolen mukaisesti, mutta uusi laki antaa mahdollisuuden korjata vanhemmuusnimike (isä/äiti) vastaamaan oikeudellista sukupuoltaan, jos vanhempi niin haluaa.
    • Lapsen synnyttänyt henkilö vahvistetaan lapsen äidiksi synnyttäjän oikeudellisesta sukupuolesta riippumatta.
    • Lapsen isäksi vahvistetaan automaattisesti synnyttäjän aviomies lapsen geneettisestä alkuperästä huolimatta. Tätä kutsutaan isyysolettamaksi. (Aviovaimoa ei vahvisteta automaattisesti äidiksi). Isyysolettamaa sovelletaan myös, jos aviomies on transtaustainen mies, tai jos kyseessä on kahden miehen avioliitto, jonka toinen puoliso synnyttää lapsen. Jos biologista sidettä ei ole, aviomiehen tai synnyttäneen vanhemman on mahdollista kiistää isyys kahden vuoden ajan lapsen syntymästä (ellei lapsi ole syntynyt hedelmöityshoidoilla, joille aviomies on antanut suostumuksensa).
    • Lapsen siittänyt henkilö tai henkilö, jonka siittiöitä on muuten käytetty lapsen alulle saattamiseen (tarkoittaa esimerkiksi koti-inseminaatiota, EI virallisia hedelmöityshoitoja), voi aina tunnustaa biologisen isyytensä, myös sosiaaliturvatunnuksen muutoksen jälkeen. Hänet merkitään aina lapsen isäksi, hänen oikeudellisesta sukupuolestaan riippumatta. Isyyden voi tunnustaa raskausaikana neuvolassa, jos isyyden tunnustaja on ollut neuvolakäynneillä mukana ennen tunnustamista, tai lapsen voi tunnustaa syntymän jälkeen lastenvalvojalla. Tunnustamisen käytännöistä tarkemmin alempana.
    • Mikäli lapsi on saatu alkuun hedelmöityshoitoklinikalla puolisoiden yhteisellä suostumuksella käyttäen lahjoitettuja siittiöitä, lapsen ei-synnyttävä vanhempi voi tunnustaa hedelmöityshoitosuostumukseen perustuvan vanhemmuutensa, joko ennen lapsen syntymää neuvolassa tai lastenvalvojan luona ennen tai  jälkeen lapsen syntymän. Klinikan kautta siemennestettä lahjoittanut ei voi tunnustaa isyyttä, ellei siitä ole erikseen luovutushetkellä sovittu. Vanhemmuus kirjataan äitiytenä, jos henkilö oli oikeudellisesti nainen hedelmöityshoitosuostumuksen antamisen aikana, ja vastaavasti isyytenä, jos henkilö oli oikeudellisesti mies suostumuksen antamisen aikana. Tunnustavien vanhempien ei tarvitse olla avo- tai avioliitossa. Tunnustamisen käytännöistä tarkemmin alempana.
    • Jos naisparin, itsellisen naisen tai itsellisen miehen, jonka sukupuoli on vahvistettu, hedelmöityshoidoissa käytetään sellaisia lahjoitettuja siittiöitä, joiden luovuttaja on suostunut siihen, että hänet vahvistetaan lapsen isäksi (lähes aina erilaisia apilaperhetilanteita), lapsen vanhemmuus vahvistetaan aina isyytenä riippumatta siittiöt luovuttaneen oikeudellisesta sukupuolesta
    • Koti-inseminaatiossa alkunsa saaneen lapsen tai puolison lapsen uusperheessä voi adoptoida perheen sisäisellä adoptiolla, mikäli vanhemmat ovat keskenään naimisissa. Tällöin vanhemmuus kirjataan juridisen sukupuolen mukaisesti joko adoptioäitiytenä tai -isyytenä. Lue tarkemmin perheen sisäisestä adoptiosta alempaa tällä sivulla.
    • Adoption kautta lapsen vanhemmiksi voidaan vahvistaa eri tai samaa sukupuolta oleva aviopari, tai itsellinen mies tai nainen. Lisää adoptiosta sivulla Lapsiperheellistymisen ABC
    • Vanhemmalla on mahdollista hakea vanhemmuusnimikkeen (äiti/isä) muuttamista vahvistetun sukupuolen mukaiseksi joko sukupuolen vahvistamisen yhteydessä tai sen jälkeen. Vanhemmuusnimike korjataan tällöin vanhemman toiveen mukaiseksi. Vanhemmuusnimike voi olla eri eri lapsille. Esimerkiksi henkilö voi olla yhdelle lapselle ’isä’ ja toiselle ’äiti’. Ilman sukupuolen vahvistamista vanhemmuusnimikettä ei voi muuttaa. Digi- ja väestötietovirasto on julkaissut hakulomakkeen sivuillaan
    • Ikävä kyllä sukupuolineutraali vanhemmuusmerkintä ’vanhempi’ ei ole käytössä väestötietojärjestelmässä. Vanhemmalla on kuitenkin itsemäärittelyyn perustuva mahdollisuus joko muuttaa tai olla muuttamatta nimikettään. Tällaista mahdollisuutta ei ole tietojemme mukaan vielä missään muussa maassa kuin Suomessa.
    • Vanhemmuusnimikkeen muuttaminen vahvistetun sukupuolen mukaiseksi estää useimmissa viranomaisyhteyksissä ja muissa palveluissa vanhemman transtaustan paljastumista, kun vanhemmuusmerkinnät ovat samalla tavalla sukupuolitettuja (mies/isä – nainen/äiti).
    • On kuitenkin hyvä huomata, että sukupuolitetun vanhemmuusnimikkeen (äiti/isä) lisäksi väestötietojärjestelmä sisältää edelleen tiedot vanhemmuuden vahvistamisen tavasta. Nämä merkinnät ovat sukupuolitettuja (esim. synnyttänyt äiti, adoptioisä, tunnustanut äiti) eikä niiden sukupuolitusta korjata, vaikka vanhemmuusnimike (äiti/isä) muutettaisiin vanhemman toiveesta. Nämä tiedot vanhemmuuden vahvistamisen tavasta ovat kuitenkin luokiteltu arkaluonteisiksi ja niitä luovutetaan väestötietojärjestelmästä ainoastaan silloin, kun viranomainen välttämättä tarvitsee näitä tietoja johonkin tarkoitukseen lakisääteisiä tehtäviä hoitaessaan.

     

    • Vanhemmuuden voi tunnustaa lastenvalvojan luona tai raskausaikana neuvolassa. Ehtona neuvolassa tunnustamiselle on, että vanhemmuuden tunnustaja on neuvolakäynnillä mukana yhtä aikaa synnyttäjän kanssa, eikä neuvolan työntekijällä ole syytä epäillä vanhemmuutta. Molemmilla osapuolilla tulee olla virallinen henkilötodistus mukanaan. Saattaa olla, että mutkikkaammissa sateenkaariperhetilanteissa neuvolan työntekijä arkailee ottaa tunnustamista vastaan, ja tällöin tunnustaminen siirtyy tapahtuvaksi normaalisti lastenvalvojan luona. Lastenvalvoja/neuvolan työntekijä käy läpi tietyn protokollan, johon kuuluu selittää mm. että lapsella on oikeus vanhempiinsa ja lapsi perii vain vanhemmuutensa tunnustaneen vanhempansa.
    • Vaikka vanhemmuuden tunnustaisi neuvolassa, maistraatti vahvistaa vanhemmuuden vasta lapsen syntymän jälkeen. Vanhemmuuslain voimaantulo 1.1.2023 poisti 30 päivän odotusajan, joten maistraatti voi vahvistaa tunnustetun vanhemmuuden heti saatuaan tiedon lapsen syntymästä.
    • Luovutetuista siittiöistä alkunsa saaneen lapsen vanhemmuuden (sekä isyyden että äitiyden) tunnustamisen ehtona on, että puolisoita on hoidettu parina virallisella hedelmöityshoitoklinikalla ja hoidoille on annettu hedelmöityshoitolain edellytysten mukainen yhteinen suostumus. Jos hedelmöityshoidoille on annettu yhteinen suostumus, suostumuksen antanut voi vaatia vanhemmuuden vahvistamista synnyttäneen henkilön tahdon vastaisesti, ja synnyttänyt voi vaatia vanhemmuuden vahvistamista suostumuksen antaneen tahdon vastaisesti. Näissä tilanteissa tuomioistuin vahvistaa vanhemmuuden hoidoille annetun suostumuksen mukaisesti.
    • Vanhemmuuden tunnustamisen ehtona ei ole avioliitto (tai rekisteröity parisuhde) kuten perheen sisäisen adoption kohdalla edellytetään.
    • Äitiys voidaan tunnustaa vain, jos isyyttä ei ole tunnustettu eikä sitä voida tunnustaa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lapsi on syntynyt virallisissa hedelmöityshoidoissa, joissa on käytetty sellaisia luovutettuja siittiöitä, joiden luovuttajaa ei voida vahvistaa lapsen isäksi. Jos on käytetty siittiöitä, joiden luovuttaja on suostunut isyyden vahvistamiseen (apilaperheet), äitiyttä ei voida tunnustaa.
    • Jos lapsen synnyttänyt ei ole naimisissa oikeudellisen miehen kanssa eikä vanhemmuutta ole tunnustettu neuvolassa, tulee synnyttäjälle jossakin kohtaa lapsen synnyttyä kutsu vanhemmuuden selvittämiseen lastenvalvojan luokse. Ajan voi myös varata itse.
    • Lastenvalvojalla on oikeus vaatia dna-testi biologisen isyyden selvittämisen vakuudeksi niissä tilanteissa, joissa biologisella isyydellä on merkitystä vanhemmuuden selvittämisessä (eli ei esimerkiksi silloin, kun lapsi on saanut alkunsa lahjoitetuilla siittiöillä virallisissa hedelmöityshoidoissa). Ellei ole kyseessä lahjoitetuilla siittiöillä alkuun saadun lapsen hedelmöityshoitosuostumukseen perustuvasta vanhemmuudesta, isyys voidaan lain mukaan vahvistaa tunnustamisen kautta vain geneettiselle isälle. Ei ole siis lain mukaista tunnustaa isyyttä sellaiseen lapseen, jonka tietää syntyneen jonkun toisen henkilön siittiöistä. Aina geneettistä periytyvyyttä ei selvitetä.
    • Jos vanhemmuutta ei tahdota tunnustaa eikä selvittää, eikä lastenvalvojalle selviä, kuka vanhempi on, keskeyttää hän vanhemmuuden selvittämisen. Hän voi jatkaa selvitystyötä taas, jos saa lisätietoja.
    • Lastenvalvoja voi nostaa kanteen vanhemmuuden vahvistamiseksi, jos hänellä on tiedossa kuka vanhempi saattaa olla, vaikka molemmat vanhemmat vastustaisivat vanhemmuuden vahvistamista. Tällöin tuomioistuin voi velvoittaa dna-testiin ja vanhemmuus vahvistetaan tuomioistuimen päätöksellä.
    • Henkilö, joka epäilee lapsen saaneen alkunsa hänen siittiöistään, voi vaatia isyyden selvittämistä lapsen synnyttäneen tahdon vastaisesti, ja lapsen synnyttänyt voi vaatia isyyden vahvistamista biologisen isän tahdon vastaisesti. Näissä tilanteissa tutkitaan geneettinen periytyvyys ja vahvistetaan isyys sen mukaisesti osapuolten tahdosta riippumatta. Tästä syystä koti-inseminaatiotilanteissa ei voi sitovasti sopia, että isyyttä ei vahvisteta.
    • Jos kolmi- tai neliapilaperheessä halutaan (yhden) henkilön tunnustavan isyyden, voidaan siitä huolimatta (tunnustamisen jälkeen) hakea synnyttäneen äidin puolisolle adoptiota. Tällöin tunnustanutta isää kuullaan. Jos osapuolet niin sopivat, vanhemmuudesta luopuvalle isällä voidaan vahvistaa tapaamisoikeus (= ns. avoin adoptio). Kun adoptio vahvistettu, ei isyyttä voi enää tunnustaa.
    • Huomaathan, että koti-inseminaatiolla syntyneen lapsen äitiyttä ei voida koskaan vahvistaa tunnustamisen kautta. Koti-inseminaatiolla alkunsa saaneen lapsen toinen äitiys voidaan vahvistaa vain perheen sisäisen adoption kautta (ks alla).

     

    • Mahdollista vain (juridisen vanhemman) rekisteröidylle tai aviopuolisolle.
    • Jos rekkari/avioliitto solmittu ennen lapsen alulle saattamista JA lapsi on tehty klinikalla siittiöillä, joiden luovuttajaa ei voida vahvistaa isäksi, vapautuu 8 viikon harkinta-ajasta. (Tosin nykyään vanhemmuuden tunnustaminen vanhemmuuslain nojalla on parempi tapa vahvistaa vanhemmuus silloin, kun lapsi on saanut alkunsa virallisilla hedelmäityshoidoilla.) Muussa tapauksissa adoptio voidaan laittaa alulle vasta lapsen ollessa 8 viikon ikäinen. Tämä on tilanne esimerkiksi silloin, kun lapsi on saanut alkunsa koti-inseminaatiolla.
    • Adoptioneuvontaan voidaan soittaa jo odotusaikana ja ilmoitetaan lasketusta ajasta
    • Varsinainen aika adoptioneuvontaan voidaan varata vasta lapsen synnyttyä
    • Perheen sisäisen adoption kohdalla adoptioneuvonta kestää yleensä 1-2 tapaamiskertaa paikkakunnasta ja neuvojasta riippuen
    • Adoptioneuvontaan mukaan synnyttäjä, adoptoija ja mahdollinen isä / tuttu lahjoittaja
    • Tuttua lahjoittajaa voidaan kuulla myös puhelimitse tai hänen tahdostaan olla kuulematta lainkaan
    • Hakemus, adoptioneuvonnasta saatu lausunto, mahdollinen klinikan todistus lahjoittajasta sekä adoptoijan ja lapsen väestörekisteriotteet toimitetaan käräjäoikeuteen
    • Päätös tulee postitse yleensä 1-4 viikossa.
    • Postitse tulee myös 250e lasku päätöksestä, neuvonta itsessään on ilmaista
    • Lue lisää perheen ulkoisesta adoptiosta sivulta Lapsiperheellistymisen ABC
    • Lapsenhuoltolaki uudistui 1.12.2019 ja antoi perheille lisää sopimisen mahdollisuuksia.
    • Lapsen synnyttänyt on automaattisesti lapsen huoltaja
    • Synnyttäjän kanssa naimisissa olevasta oikeudellisesta miehestä tulee automaattisesti juridinen vanhempi ja huoltaja.
    • Jos isyys/äitiys tunnustetaan ennen lapsen syntymää, tulee vahvistettavasta vanhemmasta automaattisesti myös huoltaja. Jos isyys/äitiys tunnustetaan lapsen syntymän jälkeen, huoltajuus vahvistetaan vanhempien sopimuksen mukaan.
    • Vanhemmat voivat aina sopia (uudestaan) huoltajuudesta. Jos vanhemmat eivät pääse yhteisymmärykseen, tuomioistuin päättää huoltajuudesta.
    • Huoltajia voi olla useampia kuin kaksi. Muun kuin vanhemman kohdalla puhutaan oheishuoltajuudesta, silloin kun huolto on määrätty/sovittu vanhemman ohessa, ei sijasta. Juridesti kaikki huoltajat ovat samassa asemassa huoltajina.
    • Vanhemmat/vanhempi voivat 1.12.2019 uudistuneen lapsenhuoltolain myötä sopia oheishuoltajuudesta myös muulle kuin juridiselle vanhemmalle. Enää oheishuoltajuutta ei siis välttämättä tarvitse hakea tuomioistuimelta. Kun sovitaan oheishuoltajuudesta, henkilön, joka tulee toimimaan oheishuoltajana, täytyy antaa suostumuksensa. Sosiaalitoimi (käytännössä usein lastenvalvoja) vahvistaa vanhempien väliset sopimukset, ellei katso niiden olevan lapsen edun vastaisia. Lastenvalvojat ovat kuitenkin olleet varovaisia vahvistamaan sopimuksia kahta useammasta huoltajasta.
    • Jos sosiaalitoimi ei jostain syystä vahvista sopimusta oheishuoltajuudesta, voidaan huoltajuutta hakea tuomioistuimelta. Hakemuksen tekee lapsen sen hetkiset huoltajat.
    • Kirjallisessa vapaamuotoisessa hakemuksessa tulee perustella, miksi kyseisen henkilön määrääminen lapsen huoltajaksi olisi lapsen edun mukaista. Hakemukseen selvitetään huoltajaksi haettavan suhdetta lapseen. Lapsen etu pitää pystyä perustelemaan konkreettisesti. Samat tiedot on hyvä pystyä kertomaan lastenvalvojalle silloin, kun ollaan sopimassa oheishuoltajuudesta muulle kuin oikeudelliselle vanhemmalle.
    • Neliapilaperheessä huoltajuutta voidaan yrittää sopia tai hakea vaikka kaikille vanhemmille, mutta lastenvalvoja tai käräjäoikeus ei välttämättä vahvista sitä kaikille neljälle. Neliapilaperheen hakemuksen/sopimuksen kanssa kannattaa olla erityisen tarkkana. Kysy lisää neuvontapalvelustamme.
    • Jos sosiaalitoimi ei vahvista sopimustanne oheishuoltajuudesta, ilmoitathan aina asiasta Sateenkaariperheet ry:lle.
    • Lapsenhuoltolain myötä vanhemmat voivat sopia keskenään tiedonsaantioikeudesta, tehtävänjaosta ja asumisesta. Kaikki kolme voidaan sopia sekä vanhemmalle/vanhemmille että muulle henkilölle.
    • Tiedonsaantioikeus voidaan sopia esimerkiksi sille juridisella tai tosiasialliselle vanhemmalle, joka ei ole huoltaja. Tällöin henkilöllä on samanlainen oikeus saada tietoja lapsesta kuin huoltajalla.
    • Tehtävänjakosopimuksella voidaan sopia, mistä asioista kukin huoltaja päättää, jos halutaan että joku/jotkut huoltajista voivat päättää tietystä asiasta yksin, esimerkiksi lapsen koulusta tai uskonnosta.
    • Vanhemmat voivat myös sopia, että lapsi asuu oheishuoltajansa luona, jos oheishuoltaja suostuu tähän. Huomioitavaa on kuitenkin, että tässäkään tilanteessa lapsella ei ole tapaamisoikeutta huoltajaansa, joka ei ole vanhempi. (Lapsen oikeudesta tavata tosiasiallista (sosiaalista) vanhempaa kerrotaan alempana.)
    • Uuden lain mahdollistama uusi mahdollisuus on sopia vuoroasumisesta, jolloin lapsi asuu suurin piirtein yhtä paljon kahdessa kodissa. Lapsi voi kuitenkin olla vain yhdessä osoitteessa kirjoilla. Lapsi voi vuoroasua enintään kahdessa kodissa. Lapsi voi kuitenkin tavata (lyhytaikasemmin) vanhempaa, joka asuaa kolmannessa osoitteessa, jos hänellä on tähän (tosiasialliseen) vanhempaan tapaamisoikeus.
    • Huom. Lapsenhuoltolaki uudistui 1.12.2019. Lapsen oikeus tavata tosiasiallista vanhempaansa on uudistuksen tuoma täysin uusi mahdollisuus.
    • Uuden lain myötä lapsella on oikeus tavata hänelle erityisen läheistä henkilöä, johon lapsella on lapsen ja vanhemman suhteeseen vertautuva suhde.
    • Lapsella on tällaisia tosiasiallisia vanhempia esimerkiksi apilaperheissä, kuten myös joissain uusperheissä ja sijaisperheissä.
    • Vanhemmat eivät voi sopia tapaamisoikeudesta tosiasialliseen vanhempaan, vaan tapaamisoikeudesta päättää aina tuomioistuin.
    • Tuomioistuin ratkaisee asian aina tilannekohtaisesti lapsen edun mukaisesti.
    • Tapaamisoikeutta voi hakea lapsi, lapsen edustaja tai tosiasiallinen vanhempi.
    • Tuomioistuimen vahvistama tapaamisoikeus tosiasialliseen vanhempaan on toimeenpantavissa samoin kuin lapsen muut tapaamisoikeudet.
    • Todennäköisesti tapaamisoikeudesta tosiasialliseen vanhempaan ei ole mahdollista saada minkäänlaista tuomioistuimen ennakkopäätöstä, joka ennakoisi tapaamisoikeutta siltä varalta, että esimerkiksi oikeudellinen ja tosiasiallinen vanhempi joskus tulevaisuudessa eroaisivat. Jos joku perhe hakee tuomioistuimesta ennakoivaa päätöstä tosiasiallisen vanhemmuussuhteen olemassaolosta, oikeuskäytäntö tulee näyttämään, onko tämä lainkaan mahdollista.
    • Todennäköisesti apilaperheetkin voivat siis hakea tapaamisoikeuden vahvistamista vasta siinä vaiheessa, kun lapsi ja tosiasiallinen vanhempi muuttavat erilleen.
    • Ei ole estettä hakea lapselle tapaamisoikeutta tosiasialliseen vanhempaan, joka on ollut lapsen elämässä vanhemman roolissa joskus aikaisemmin ennen lain voimaantuloa.
    • Sosiaaliselle vanhemmalle, joka on alusta asti ollut etävanhempi, voi olla hankalampaa saada vahvistettua tapaamisoikeutta. Tosin laki ei määrää, että asuminen olisi välttämätön edellytys lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen verrattavan suhteen syntymiselle. Oikeuskäytäntö tulee näyttämään, miten tosiasiallisen vanhemmuuden rajoja aletaan tulkitsemaan.

     

    • Miespari (Janne & Kasper) ja naispari (Anna & Jemina) päättävät saada yhteisen lapsen
    • Anna synnyttää lapsen ja Kasper tunnustaa isyyden, joten heistä tulee oikeudelliset vanhemmat
    • Kaikki neljä tapaavat lastenvalvojaa lapsen syntymän jälkeen ja tekevät seuraavan sisältöisen sopimuksen, jonka lastenvalvoja vahvistaa:
      • Sovitaan, että lapsi vuoroasuu kahdessa kodissa, molempien oikeudellisten vanhempiensa ja heidän puolisoidensa luona vuorotellen.
      • Sovitaan, että lapsi on kirjoilla äitiensä kotona.
      • Sovitaan, että molemmat vanhemmat toimivat lapsen huoltajina.
      • Tämän lisäksi sovitaan, että oikeudellisten vanhempien ohella lapsen huoltajana toimii Janne.
      • Sovitaan, että Anna saa päättää yksin lapsen uskontokunnasta, muuten huoltajat päättävät lapsen asioista yhdessä (=tehtävänjakosopimus)
      • Sovitaan, että Jeminalla (joka ei ole huoltaja) on tiedonsaantioikeus lapsen asioista, mikä takaa hänelle samat oikeudet saada lasta koskevia tietoja kuin huoltajalla.
    • Jossain vaiheessa Kasper muuttaa pariksi vuodeksi töihin ulkomaille. Siksi ajaksi sovitaan lastenvalvojan vahvistamalla sopimuksella, että lapsi vuoroasuu oikeudellisen äitinsä Annan ja oheishuoltajansa Jannen kodeissa.
    • Anna ja Jemina päättävät erota. Jemina muuttaa pois perheen yhteisestä kodista. Jemina on toiminut lapsen tosiasiallisena vanhempana koko lapsen elämän ajan. Lapsi on vuoroasunut Jeminan ja Annan yhteisessä kodissa. Jemina on osallistunut hoivaan täysimittaisesti, ja lapsen ja Jeminan välillä voidaan katsoa olevan erityisen läheinen vakiintunut suhde, joka vertautuu lapsen ja vanhemman suhteeseen.
    • Anna hakee tuomioistuimelta tapaamisoikeuden vahvistamista. Yllä olevilla perusteilla tuomioistuin myöntää lapselle oikeuden tavata Jeminaa joka toinen viikonloppu ja koululomien aikana.

     

    • Lapsen on asuttava jonkun huoltajansa kanssa samassa osoitteessa
    • Jos lapsella on useampi kuin yksi koti, voi hän olla kirjoilla missä tahansa kodissa, jossa asuu myös hänen huoltajansa.
    • Lapsi otetaan huomioon vain sen asunnon asumistuessa, jossa lapsi on kirjoilla
    • Kela maksaa lapsilisän ja elatustuen sille huoltajalle, jonka kanssa lapsi virallisesti asuu.
    • Lapsen terveysasema, koulu, perheneuvola, lastensuojelu määräytyvät kotiosoitteen mukaan.
    • Kouluun voi kuitenkin hakea muualle kuin omaan lähikouluun.
    • Joillakin paikkakunnilla voi saada luvan käyttää jonkin toisen terveysaseman palveluita
    • Toimeentulotukea myöntäessä lapsi huomioidaan toimeentulotuen perusosassa vain, jos lapsi on kirjoilla tuen hakijan luona
    • Jos vanhemmat asuvat eri kunnissa, on liikkumavara palveluiden suhteen pienempi ja joidenkin yhteiskunnan tukien suhteen saattaa olla paikkakuntakohtaisia eroja.

     

    • Lapsi voi saada vain juridisen vanhempansa sukunimen. Jos isyys/äitiys on tunnustettu, voidaan lapselle antaa kumman tahansa vanhemman sukunimi. Uuden nimilain mukaan (voimaan 1.1.2019) lapselle voidaan antaa myös vanhempien nimen yhdistelmä.
    • Perheensisäisen adoption jälkeen lapsen sukunimeksi voidaan ottaa hänet adoptoineen vanhemman sukunimi.
    • Jos lapsen vanhempi menee naimisiin ja ottaa puolisonsa sukunimen, voidaan tämän jälkeen lapsen nimeksi muuttaa myös tuo nimi.

     

    • Avioliiton solmiva voi ottaa avioituessaan puolisonsa sukunimen tai yhdistelmänimen
    • Vain parisuhteensa virallistaneet (avioliitto tai rekisteröity parisuhde) voivat adoptoida perheen sisäisellä adoptiolla
    • Avioliiton solmivat voivat yhdessä hakeutua adoptioneuvontaan ja hakea perheen ulkoista adoptiota
    • Perhehoitajana voi toimia ilman avioitumista
    • Jos avioliitto on solmittu ennen kuin raskaus on alkanut ja lapsi ilmoitettu klinikalla tehdyksi, ei perheen siäisessä adoptiossa ole 8 viikon harkinta-aikaa. Jos avioituminen on tapahtunut vasta raskauden aikana tai lapsen synnyttyä, joudutaan adoption vahvistamista odottamaan normaali 8 viikon harkinta-aika.
    • Oikeus leskeneläkkeeseen
    • Virallisen puolison lapselle voi jättää perintöä alemmalla perintöveroprosentilla
    • Virallisen puolison lapset otetaan huomioon lapsikorotuksina työttömyystuessa
    • Joidenkin tukien kohdalla vain avio-/rekisteröidyn puolison tulot lasketaan perheen yhteisiksi tuloiksi, avopuolison ei

     

    • Kaikki maat eivät tunnusta rekisteröityjä parisuhteita tai samaa sukupuolta olevien huoltajuutta / perheen sisäistä adoptiota
    • Joissakin maissa eläminen samaa sukupuolta olevana parina tai sateenkaariperheenä on laitonta ja turvatonta
    • Selvitä maan käytännöt ja ilmapiiri perusteellisesti ennen muuttopäätöstä

     

    • Lapsi perii juridiset vanhempansa
    • Juridisen vanhemman aviopuoliso tai rekisteröity puoliso voi jättää puolisonsa juridiselle lapselle omaisuuttaan testamentilla samalla perintöveroprosentilla kuin juridinen vanhempi. Tällöin lapsi kuuluu veroluokkaan 1.
    • Rekisteröidyn parisuhteen tai avioliiton tulee olla voimassa kuolinhetkellä, jotta perintö saa kevyemmän verokohtelun
    • Lapsen voi merkitä edunsaajaksi testamenttiinsa myös, vaikka rekisteröityä parisuhdetta tai avioliittoa ei lapsen juridiseen vanhempaan olisikaan. Tällöin lapsi maksaa perinnöstä suurimman mahdollisen perintöveron, eli kuuluu veroluokkaan 2.
    • Perinnöstä ei tarvitse maksaa veroa, jos perinnön arvo on alle 20 000 euroa. Tavallinen koti-irtaimisto on verovapaata 4000 euroon saakka.
    • Perintösuunnittelu
      • Vanhempi (tai kuka tahansa) voi lahjoittaa lapselle (tai kenelle tahansa) omaisuutta/rahaa enintään 4999,90 euroa kolmen vuoden sisällä ilman velvoitetta maksaa lahjaveroa.
      • Monenlaista omaisuutta voi siis helpohkosti ja ilmaiseksi siirtää lapsen omaisuudeksi kolmen vuoden välein alle 5000 euron summalla.
      • Kiinteistöjen ja asunto-osakkeiden siirtäminen toisen omaisuudeksi ei ole mahdollista osa kerrallaan.
      • 5000 ylimenevistä lahjasummista pitää maksaa lahjavero, josta voi lukea lisää esim. vero.fi
    • Perinnönjättäjän puoliso saa tehdä perintöverotuksessa 90 000 euron puolisovähennyksen. Suoraan alenevassa polvessa oleva alle 18-vuotias perillinen saa tehdä 60 000 euron alaikäisyysvähennyksen, jos hän on perimysjärjestyksessä lähinnä perittävää.

     

    • Jos henkilö ottaa henkivakuutuksen (henkilövakuutus), voi hän merkitä edunsaajakseen kenet tahansa haluamansa ihmisen tai tahon. Jos edunsaaja on virallinen puoliso, yhteisen lapsen vanhempi, juridisen puolison lapsi tai juridinen lapsi, henkivakuutuskorvaus on verovapaata 20 000 saakka. Vakuutuskorvaus lisätään muun omaisuuden päälle ja verotetaan perintöveroa 1. veroluokkataulukon mukaisesti. Jos edunsaaja on joku muu, esim. lapsi, joka ei juridisesti ole henkivakuutuksen ottajan tai tämän avio/rekkaripuolison lapsi, lisätään ylimenevä osuus edunsaajan tuloverotuksen alaiseksi tuloksi (vrt. palkka, äitiyspäiväraha, työttömyyskorvaus, kodinhoidontuki).
    • Jos henkilö ottaa vapaaehtoisen eläkevakuutukseen liittyvän kuolemanvaravakuutuksen, on koko summa perintöveronalaista.

     

Usein kysyttyä perhe-etuuksista

Alle olemme listanneet faktoja lapsiperheiden tukiin liittyen. Alla olevasta linkistä pääset lukemaan vastauksiamme myös muihin sateenkaariperheiden ja perheellistymistä suunnittelevien kysymyksiin.

Lue lisää perhe-etuuksista (stm.fi) Sivu avautuu uudessa ikkunassa
    • Avioliittolain uudistuksen myötä yhdessä asuvat samaa sukupuolta olevat parit ryhdyttiin tulkitsemaan avopareiksi sosiaalietuuksien määrittämisessä. Tämä vaikutti monin tavoin samaa sukupuolta olevien avoparien etuuksiin.
    • Lapsilisän yksinhuoltajakorotukseen ei enää ole oikeutta, jos vanhemmalla on samaa sukupuolta oleva avopuoliso
    • Lasten kotihoidontuen tai yksityisen hoidon tuen määrä saattaa laskea kun samaa sukupuolta olevan avopuolison tulot aletaan huomioida
    • Erityishoitorahaan tulee aiemmasta poiketen oikeus myös samaa sukupuolta olevan avopuolison lapsen hoitamiseksi
    • Työttömyysetuuteen voi saada lapsikorotuksen myös samaa sukupuolta olevan avopuolison lapsesta. Muut työttömyysturvalain muutokset voivat vaikuttaa vaikuttaa etuutta pienentävästi. Lisäksi avoliittokäsitteen muutoksella voi olla vaikutuksia myös työttömyysturvan työvoimapoliittisiin edellytyksiin esim. sen osalta, kuka katsotaan yrittäjäksi.
    • Kansaneläkkeen määrä pienentyy samaa sukupuolta olevilla avopareilla, toisaalta avopuolison alaikäisen lapsen osalta tulee oikeus lapsikorotukseen
    • Yleisessä asumistuessa ei enää ole mahdollista katsoa samaa sukupuolta olevia avopuolisoita eri ruokakuntiin kuuluviksi, mikä saattaa alentaa asumistukea tai estää sen saamisen
    • Toimeentulotuen määrään saattaa vaikuttaa samaa sukupuolta olevan avopuolison tulkinta puolisona
    • Lisäksi muutokset vaikuttavat ainakin eläkkeensaajan asumistukeen, asumiseen perustuvaan sosiaaliturvaan, maatalousyrittäjien eläkkeeseen ja lomituspalveluun, turkistuottajien lomituspalveluun ja poronhoitajien sijaisavustukseen.

     

    • Kyllä, etuuksien nimet on muutettu sukupuolineutraaleiksi niin, että kaikki tukeen oikeutetut vanhemmat saavat vanhempainvapaata lapsen hoivasta vastatessaan, riippumatta vanhemman sukupuolesta.
    • Raskaana olevalle henkilölle myönnetään raskausvapaata sukupuolesta riippumatta.
    • Huom. Äitiysavustusta (äitiyspakkaus tai sitä vastaava etuus) säätelee oma lainsäädäntönsä, ja sen nimi pysyy toistaiseksi äitiysavustuksena. Kela tulkitsee, että se voidaan siitä huolimatta myöntää raskaana olevalle henkilölle sukupuolesta riippumatta.
    • Oikeus vanhempainvapaaseen on ainoastaan oikeudellisilla vanhemmilla, jotka on vahvistettu myös oikeudellisiksi huoltajiksi (heitä voi nykylain mukaan olla korkeintaan kaksi)
    • Vanhempainvapaat on kiintiöity oikeudellisten vanhempien välille (2 x 160 päivää)
    • Jos oikeudellisia huoltajavanhempia on vain yksi, hänellä on 320 päivää.
    • Lähtökohtaisen oikeuden ulkopuolelle jäävät kaikki muut vanhemmat, huolimatta siitä, vastaavatko he käytännössä lapsen hoivasta vai eivät. Toisin sanoen oikeutta vanhempainvapaisiin ei ole:
      1. oikeudellisella vanhemmalla, joka ei ole myös oikeudellinen huoltaja
      2. huoltajalla, joka ei ole myös oikeudellinen vanhempi
      3. sosiaalisella vanhemmalla, joka ei ole oikeudellinen vanhempi tai huoltaja, vaikka hän asuisi lapsen kanssa samassa kodissa ja vastaisi käytännössä lapsen hoivasta
    • Oikeudelliset huoltajavanhemmat voivat kuitenkin luovuttaa osan vanhempainvapaapäivistään muille lasta hoitaville henkilöille (luovuttamismahdollisuutta on kuitenkin rajattu, mistä alla tarkemmin).
    • Kaikille niille sateenkaariperheille, joissa lapsella on syntymästä lähtien ainoastaan kaksi oikeudellista vanhempaa, jotka ovat myös heidän huoltajiaan, vuoden 2022 perhevapaauudistus toi uusia mahdollisuuksia, enemmän joustoa ja aiempaa useampia perhevapaapäiviä. Eräissä muissa perhetilanteissa täytyy ottaa huomioon uudistuksen puutteita.
    Kelan ohjeet vanhempainpäivärahaan Sivu avautuu uudessa ikkunassa
    • Huoltajavanhempi voi luovuttaa osan omista vanhempainrahapäivistään tietyille lapsen hoivasta vastaaville henkilöille. Luovutusmahdollisuuden ansiosta useamman kuin kahden vanhemman perheet ja muut perheet, joissa kaikki vanhemmat eivät ole myös huoltajia, voivat tietyissä rajoissa jakaa lapsen hoivavastuuta.
    • Huomionarvoista on, että muiden kuin huoltajavanhempien mahdollisuus perhevapaisiin riippuu siitä, luovuttavatko huoltajavanhemmat vapaaehtoisesti vapaapäiviä muille vanhemmille. Huoltajavanhemmilla on siis tässäkin kysymyksessä muita vanhempia parempi asema.
    • Jos perheessä on kaksi oikeudellista huoltajavanhempaa, molemmat vanhemmat voivat luovuttaa maksimissaan 63 päivää omasta 160 päivän kiintiöstään. Toisin sanoen kunkin oikeudellisen huoltajavanhemman on itse pidettävä vähintään 97 päivää. Muuten päivät jäävät käyttämättä.
    • Jos lapsella on yksi oikeudellinen vanhempi, hän voi luovuttaa 320 päivän potistaan enintään 2 x 63 päivää. Ainoan oikeudellisen huoltajavanhemman on siis itse pidettävä 194 päivää, muuten päiviä jää käyttämättä.
    • Vanhempainrahapäiviä voi luovuttaa toiselle henkilölle, joka hoitaa lasta ja on sen takia pois töistä. Vanhempainrahapäiviä ei ikävä kyllä voi luovuttaa kenelle vain lapsen hoivasta vastaavalle, mikä tietyissä perhetilanteissa voi rajoittaa vapaiden käyttöä. Päiviä on mahdollista luovuttaa ainoastaan seuraaville henkilöille:
      • lapsen toiselle oikeudelliselle vanhemmalle (riippumatta siitä onko hän lapsen huoltaja vai ei)
      • lapsen muulle oikeudelliselle huoltajalle (huoltajien lukumäärästä riippumatta)
      • puolisolle, joka ei ole lapsen vanhempi (puolisolla tarkoitetaan avio/avopuolisoa tai rekisteröityä puolisoa)
      • lapsen toisen oikeudellisen vanhemman puolisolle
    • Vapaiden luovuttamisen rajaaminen vain yllä mainitulle joukolle aiheuttaa esimerkiksi sen, että jos apilaperheessä toinen biologisista vanhemmista luopuu vanhemmuudesta, jotta lapsen toisessa kodissa asuva toisen biologisen vanhemman puoliso voisi adoptoida lapsen perheen sisäisellä adoptiolla, vanhemmuudesta luopuvalle eikä hänen puolisolleen ole mahdollista luovuttaa perhevapaita, vaikka he toimisivatkin lapsen tosiasiallisina vanhempina. Jos vanhemmuudesta luopuneelle ja/tai hänen puolisolleen sen sijaan haetaan huoltajuus, silloin perhevapaita voi luovuttaa heille lapsen muina huoltajina. Yleinen tilanne apilaperheissä on naisparin ja yksittäisen miehen perhe, jossa isä luopuu oikeudellisesta isyydestä, jotta molemmat äidit voidaan vahvistaa vanhemmiksi. Näissä perhetilanteissa isän on yleensä tarkoitus toimia lapsen tosiallisena vanhempana ja myös osallistua lapsen hoivaan. Perhevapaita hänelle ei kuitenkaan uuden lain puitteissa voida luovuttaa, ellei häntä vahvisteta huoltajaksi.
    Kelan käytännöt vanhempainrahapäivien luovuttamiseen Sivu avautuu uudessa ikkunassa
    • Vanhempainrahaa voi käyttää enintään 18 päivää yhtä aikaa toisen vanhemman kanssa.
    • Tämä mahdollistaa molempien vanhempien yhtä aikaisen kotona olemisen esimerkiksi lapsen syntymän yhteydessä, lapseen tutustumiseksi.
    • Yhtäaikaisen vapaajakson voi käyttää myös muuna aikana kuin lapsen syntymän yhteydessä.
    • Perhevapaauudistus mahdollistaa myös apilaperheille yhtä aikaisen perhevapaalla olon 18 päivän ajan. Perheen niin toivoessa kolme tai neljä vanhempaa voivat vaikka kaikki olla yhtä aikaa perhevapaalla 18 päivän ajan. Tämä edellyttää, että huoltajavanhemmat luovuttavat vapaitaan muille vanhemmille.
    • Jos lapsi syntyy koti-inseminaation tuloksena ja tarkoituksena on, että synnyttäjän puoliso adoptoi lapsen perheen sisäisesti, ei tulevalla vanhemmalla ole oikeutta perhevapaisiin ennen kuin perheen sisäinen adoptio on oikeudellisesti vahvistettu.
    • Aiemman lainsäädännön mukaan hänellä on ollut oikeus vapaisiin synnyttäjän puolisona, mutta uuden lain myötä oikeus tulee vasta adoption vahvistamisen myötä, vaikka adoptoiva vanhempi asuisi lapsen kanssa samassa kodissa lapsen syntymästä lähtien ja vastaisi lapsen hoivasta.
    • Tätä oikeudetonta aikaa voi paikata niin, että lapsen synnyttänyt vanhempi luovuttaa vapaita puolisolleen. Lapsen ainoana oikeudellisena huoltajavanhempana hän voi luovuttaa maksimissaan 2 x 63 päivää, joka vastaa 21 viikkoa (koska lauantaitkin lasketaan vanhempainrahapäiviksi).
    • Jos perheen sisäinen adoptio sujuu nopeasti, adoptio saattaa tulla vahvistetuksi 21 viikon sisällä lapsen syntymästä. Tällöin sosiaalisen vanhemman perhevapaisiin ei tulisi katkosta. Ikävä kyllä perheen sisäinen adoptio ei aina suju näin nopeasti sosiaaliviranomaisten ja tuomioistuisten kiiretilanteiden takia.
    • Jos vanhemmuus tunnustetaan ennen lapsen syntymää ja samassa yhteydessä sovitaan yhteishuoltajuudesta, molemmat vanhemmat ovat oikeudellisia huoltajavanhempia lapsen syntymästä lähtien ja samoin tein oikeutettuja perhevapaisiin.
    • Jos vanhemmuus tunnustetaan vasta lapsen syntymän jälkeen lapsenvalvojan luona, tunnustavan vanhemman oikeus perhevapaisiin alkaa vasta vanhemmuuden ja huoltajuuden vahvistamisesta.
    • Näissä tilanteissa oikeudetonta aikaa voi paikata niin, että synnyttänyt vanhempi luovuttaa päiviä vanhemmuuden myöhemmin tunnustavalle. Tämä kuitenkin edellyttää sitä, että lapsen myöhemmin tunnustava on synnyttävän vanhemman (avo)puoliso.
    • Kahden vanhemman sateenkaariperheissä elatustuki ja -apu toimivat samoin periaattein kuin muissakin perheissä. Lainsäädäntö ei kuitenkaan huomioi useamman kuin kahden vanhemman perheitä. Heidän pitää pystyä sopimaan lapsen elatuksesta keskenään.
    • Kela maksaa elatustukea lapselle, jolla on vain yksi juridinen vanhempi
    • Jos lapsella on kaksi juridista vanhempaa, maksaa se vanhempi, jonka luona lapsi ei ole kirjoilla (eli etävanhempi) lapsesta elatusapua. Elatusavun määrä voidaan sopia yhdessä tai se määräytyy vanhempien tulojen ja menojen perusteella.
    • Jos vanhemman tulojen perusteella hänen tulee maksaa elatusapua vähemmän kuin elatustuen minimisumma on, maksaa Kela erotuksen elatustukena
    • Vanhemmat voivat myös yhteistuumin sopia, ettei elatusapua makseta, jolloin myöskään elatustukeen ei ole oikeutta.
    • Hoitovapaata voi pitää kumpikin vanhemmista max kaksi vähintään yhden kuukauden pituista jaksoa kerrallaan siihen asti, kun lapsi täyttää kolme vuotta.
    • Kodinhoidontukeen kuuluu hoitoraha sekä perheen tulojen perusteella maksettava hoitolisä.
    • Kelan sivuilla laskuri, joilla voi laskea etuuden suuruutta. Hoitolisän suuruuteen vaikuttavat perheen koko ja bruttotulot
    • Lähes kaikki kunnat ja kaupungit maksavat hoitorahan ja hoitolisän lisäksi kuntalisää, jonka suuruus vaihtelee kunnittain. Myös kuntalisän saamisen ehdot vaihtelevat kunnittain.
    • Kuntalisää maksetaan perheen nuorimmasta kotona hoidettavasta lapsesta.
    • Kodinhoidontukea voi hakea:
      • juridinen vanhempi tai muu huoltaja
      • vanhemman tai huoltajan kanssa asuva avo- tai aviopuoliso
      • lapsesta huolehtiva muu henkilö tai palkattu hoitaja.
    • Kotihoidontuen hakijan ei ole pakko olla se, joka lasta konkreettisesti päivällä hoitaa.
    • Kodinhoidontukea ei makseta lapsista, jotka ovat koulussa tai päivähoidossa
    • Adoptiovanhemmilla on oikeus hakea lasten kotihoidon tukea siihen saakka, kun vanhempainrahakauden alkamisesta on kulunut kaksi vuotta. Hoitoraha maksetaan aina kuten alle kolmevuotiaalle. Oikeus hoitorahaan päättyy viimeistään, kun lapsi aloittaa perusopetuksen.
    • Yksityisen hoidon tukea voi hakea perhe, jonka lasta ei hoideta kotona eikä kunnallisessa päivähoidossa tai koulussa vaan käy esim. yksityistä päiväkotia ja kotiin on palkattu hoitaja.
    • Yksityisen hoidon tuki koostuu hoitorahasta ja hoitolisästä
    • Perheen tulotasoa laskettaessa huomioidaan myös avo- ja aviopuolison tuet, vaikka hän ei olisi lapsen juridinen vanhempi.
    • Lapsilisä maksetaan Suomessa asuvista alle 17-vuotiaista lapsista syntymää seuraavasta kuukaudesta alkaen
    • Lapsilisä ensimmäisestä lapsesta on määrätty summa. Lapsilisä seuraavista lapsista. Summat voi tarkastaa Kelan sivuilta.
    • Lapsilisän sisaruskorotukset saa vain, jos lasten lapsilisät maksetaan samalle tilille
    • Jos lapsen lähivanhempi ei asu avo- tai avioliitossa, maksetaan kustakin lapsesta yksinhuoltajakorotusta
    • Myös samaa sukupuolta olevien avoliitto poistaa oikeuden yksinhuoltajakorotukseen
    • Kunnallisen päivähoidon hoitomaksut ovat tulosidonnaisia. Jos päivähoidossa on samasta perheestä useampia lapsia, saa sisarusalennusta. Vähätuloisimmat saavat kokonaan vapautuksen maksuista.
    • Päivähoitomaksuihin vaikuttavat perheen koko (lapsen kanssa samassa osoitteessa asuvat) ja perheen aikuisten tulot. Tuloiksi lasketaan tulot koko perhekunnalta, eli myös avopuolisoiden tulot, olipa mitä vain sukupuolta.
    • Jos asuu kommuunissa tai vastaavassa, pitää tehdä erillinen selvitys siitä, että samassa osoitteessa asuvilla on keskenään eri taloudet
    • Kunnallista päivähoitopaikkaa on haettava vähintään 4kk ennen toivottua aloituspäivää

     

Lisätietoa byrokratiasta?

Sateenkaariperheet ry järjestää sateenkaariperheille perhevalmennusta, jossa käydään läpi monipuolisesti sateenkaariperheellistymiseen liittyviä asioita ja byrokratian koukeroita. Jos harkitset kumppanuusvanhemmuutta, voit osallistua Ennakkovalmennus kumppanuusvanhemmuuteen -kurssille.

Perhevalmennus Ennakkovalmennus kumppanuusvanhemmuuteen

Neuvonta ja tuki

Neuvonta

Pohdituttaako perheen perustaminen? Onko haasteita viranomaistahojen, palveluiden tai suvun kanssa? Kuinka toimii KELA ja hedelmöityshoitoklinikat? Kuinka lakeja tulkitaan? Mietityttääkö jokin asia arjessa, perhe-elämässä tai lasten asioissa?

Puhelinpalvelu

Voit soittaa neuvontaamme +358 503210048 soittoaikoina: keskiviikkoisin kello 12-13 torstaisin kello 9-10

Sähköposti

Kysymyksiä voi lähettää myös sähköpostitse neuvonta@sateen­kaariperheet.fi. Vastaamme sähköposteihin n. viikon kuluessa.