Byrokraattiset ongelmat estävät monia sateenkaari-ihmisiä saamasta tarvitsemiaan hedelmöityshoitoja. Julkisella puolella tiukat vaatimukset kannustavat jopa valehtelemaan.
Hallituksen esitys Kela-korvauksista ei syrji – vai syrjiikö sittenkin?
Helsingin Sanomat uutisoi 21.2. poikkeuksellisesta äänestyksestä yksityisten hedelmöityshoitojen Kela-korvattavuutta koskevasta esityksestä. Perustuslakivaliokunta katsoi äänin 10–7, ettei hallituksen esitys syrji rajauksellaan sateenkaaripareja ja yksin lasta yrittäviä, jotka jäisivät jälleen ilman Kela-korvausta hedelmöityshoidoistaan. Korvauksen saisi vain sairauden perusteella.
Päätös on ristiriitainen, sillä juuri syrjimättömyyden nojalla hallinto-oikeudet pakottivat 2019 julkiset klinikat hoitamaan myös sateenkaari-ihmisiä ja itsellisiä.
Sateenkaariperheet ry on vastustanut lausunnoissaan syrjivän tilanteen luomista. Ratkaisuksi on ehdotettu yhden sanan lisäämistä sairausvakuutuslakiin: hedelmöittämisen. Tällöin vakuutettu voisi saada korvausta sairauden lisäksi ”hedelmöittämisen, raskauden ja synnytyksen aiheuttamista tarpeellisista kustannuksista.”
Sateenkaari-ihmisten mahdollisuuksista saada hedelmöityshoitoja on käyty jatkuvaa taistelua jo 90-luvulta alkaen. Vuonna 1997 perustettu Sateenkaariperheet ry on tehnyt tätä työtä keskeytyksettä perustamisestaan lähtien. Parannuksia tilanteeseen on saatu, mutta kehitys on ollut hidasta. Edelleen osa sateenkaari-ihmisistä ei saa lainkaan tarvitsemiaan hoitoja. Erityisesti hoitojen saanti julkisesta terveydenhuollosta on vasta lastenkengissä, ja julkisten klinikoiden hoitokäytännöt ovat tällä hetkellä räikeän syrjiviä.
Vanhentunut laki asettaa haasteita
Tietyt haasteet sateenkaari-ihmisten hoitoon pääsyssä johtuvat vuonna 2007 voimaan tulleen hedelmöityshoitolain rajoituksista. Sateenkaariperheet ry on muiden toimijoiden mukana ollut vaatimassa, että laki tulisi päivittää pikaisesti.
Yksi lain keskeinen periaatteellinen ongelma on, että hoitojen edellytyksenä on kaikissa tilanteissa puolison suostumus. Itsellinen vanhemmuus ei ole mahdollista, jos on minkäänlaisessa intiimissuhteessa. Sateenkaariperheet ry:n mukaan kenenkään lisääntymisterveydelliset oikeudet eivät saisi riippua muiden suostumuksesta, edes puolison. Hedelmöityshoitolaki ei myöskään nykymuodossaan mahdollista ei-kaupallista sijaissynnytystä eikä tunnista kumppanuusvanhemmuutta perhemuotona muiden joukossa.
Käytännöt julkisella ohjaavat kikkailuun ja salailuun
Hedelmöityshoitoja ohjaa lain lisäksi kiireettömän hoidon kriteerit ja klinikoiden omat hoitokäytännöt ja resurssit. STM:n alainen terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto (Palko) on parhaillaan valmistelemassa hedelmöityshoitosuositusta, joka luo ohjenuoran julkisten hoitojen antamiselle.
Resurssien niukkuus ei saa oikeuttaa syrjiviä käytäntöjä.
Resurssien niukkuus ei saa oikeuttaa syrjiviä käytäntöjä. Hoitoihin pääsyn vaatimuksia ohjaa tällä hetkellä normatiivinen käsitys ihmissuhteista ja perheistä, mikä on johtanut esimerkiksi omien intiimisuhteiden piilotteluun tai parisuhteen teeskentelyyn.
Lasta hedelmöityshoidoilla toivovat ovat törmänneet muun muassa näihin epäkohtiin: kumppanuusperheitä ei hoideta lainkaan, itsellistä vanhemmuutta toivovalta vaaditaan vuosi ilman minkäänlaisia intiimisuhteita ja pariskunnilta puolestaan edellytetään yhdessä asumista.
Nämä ovat vain muutamia esimerkkejä. Kysymmekin, milloin lainsäätäjät, palveluvalikoimaneuvosto ja klinikat ovat valmiita päivittämään lait ja käytänteet tälle vuosikymmenelle? Onko meillä varaa rajata kokonaisia ihmisryhmiä julkisten palveluiden ja korvausten ulkopuolelle?
Julkisten hedelmöityshoitojen lukuisat epäkohdat:
- Kumppanuusvanhempia ei hoideta lainkaan
- Itsellistä vanhemmuutta toivovalla ei saa olla minkäänlaisia intiimisuhteita vuoteen
- Omaa lahjoittaja ei saa käyttää (ellei lahjoittaja suostu lahjoittamaan myös neljälle muulle perheelle)
- Naispareille tehtävien hoitojen lukumäärä rajataan perhe- eikä synnyttäjäkohtaisesti
- Transfeminiinit eivät voi käyttää tallettamiaan siittiöitä kuin vain kohdullisen puolison kanssa, ei esimerkiksi kumppanuusvanhempana tai tunnettuna luovuttajana
- Osalle transmaskuliineista ei edelleenkään kerrota mahdollisuudesta tallettaa munasoluja osana sukupuolenkorjausprosessiaan. Alkioita ei saa tallettaa
- Perheen sisäistä munansolun luovutusta (RIVF) ei mahdollisteta kaikille
- Pariskunnilta edellytetään yhdessä asumista
- Siittiöitä/alkioita ei voi siirtää yksityisten ja julkisten klinikoiden välillä täyssisarusten saamiseksi
- Asiakkaiden sateenkaarisensitiivisessä kohtaamisessa on puutteita
- Mielenterveysdiagnoosi saattaa johtaa kieltävään hoitopäätökseen
Mitä juuri sinä voit tehdä?
Sateenkaari-ihmisten täysien lisääntymisterveydellisten oikeuksien varmistaminen vaatii toimia niin lainsäädännön kuin palveluiden resurssoinnin, ohjauksen ja suositusten tasolla. Tässä ideoita, miten sinä voit edistää yhdenvertaisuutta omasta positiostasi käsin:
- Hyvinvointialuetasolla:
- lisää resursseja julkisille hedelmöityshoitoklinikoille
- lisää sukusolujen lahjoittajien rekrytointia
- edistä hoitokäytäntöjen yhdenvertaistamista
- Valtakunnan tasolla:
- edistä hedelmöityshoitolain uudistusta
- inklusiivinen hoitosuositus Palkolta
- Yksilötasolla:
- harkitse, voisitko lahjoittaa sukusolujasi
- levitä Sateenkaariperheiden hedelmöityshoitotavoitteita ja alue/kuntavaalitavoitteita
- vaadi vanhentuneen hedelmöityshoitolain uudistusta
- puhu omalle aluevaltuutetullesi ja kansanedustajallesi näistä teemoista ja kysy, miten hän niitä edistäisi
Jäikö kysyttävää? Keskustellaan:
Juha Jämsä, toiminnanjohtaja
Puh: 044 997 1956
juha.jamsa@sateenkaariperheet.fi
Pohdituttaako hedelmöityshoitoihin liittyvä byrokratia? Tarvitsetko apua lain tulkintaan? Ota rohkeasti yhteyttä neuvontapalveluumme.
Lue lisää:
Transpolien asiakkaat eivät saa riittävää hedelmällisyysneuvontaa – ”Olen ajoittain katunut sitä”