Pohdittavaa sijaissynnytystä harkitseville

Olemme julkaisseet uuden materiaalin sijaissynnytystä harkitsevien pohdinnan tueksi yhdessä yhteistyökumppanimme Lapsettomien yhdistys Simpukan kanssa. Materiaali on tarkoitettu ajatusten herättäjäksi eikä sitä voi ajatella kattavana ja riittävänä ohjeistuksena. Jokainen tapaus on erilainen ja yksilöllinen, eikä varmuutta asioiden sujumisesta tietyllä tavalla voida luvata. Koska Suomessa ja isossa osassa maailmaa lainsäädäntö on vähintään puutteellinen ja sääntely on erilaista eri maissa, ei tarkkoja ohjeistuksia voida antaa. Myös viranomaiset ovat toistaiseksi suhtautuneet nuivasti siihen, että erityisesti ulkomaisiin järjestelyihin annettaisiin ohjeita. Suosittelemmekin aina ottamaan asianajajan mukaan prosessiin, etenkin tilanteissa, joissa lapsi syntyy ulkomailla.

Sijaissynnytykseen tähtäävät hedelmöityshoidot ovat Suomessa toistaiseksi kiellettyjä hedelmöityshoitolain 8 § 6 mom. perusteella. (Hedelmöityshoitoa ei saa antaa, jos on syytä olettaa, että lapsi aiotaan antaa adoptiolapseksi.) Suomen lain mukaan tuomioistuin ei saa vahvistaa adoptiota, jos siitä on maksettu korvausta. Tästä huolimatta perheen sisäisiä adoptioita on vahvistettu lapsen etuun vedoten, vaikka kantajalle olisi maksettu korvausta ulkomaisessa kaupallisessa järjestelyssä. Sijaissynnytys onkin tietyillä edellytyksillä mahdollinen tapa saada lapsi, ja arviolta kymmeniä lapsia syntyy Suomeen vuosittain sijaissynnytysjärjestelyjen ansiosta. Järjestelyihin ovat hakeutuneet niin eri kuin samaa sukupuolta olevat parit kuin henkilöt ilman kumppania. Joskus taustalla on trans-, muun- tai intersukupuolisuuteen liittyvää hedelmättömyyttä.

Sijaissynnytysjärjestelyjä pohdittaessa tulisi huomioida joukko niin juridisia, käytännöllisiä, taloudellisia kuin eettisiä kysymyksiä. Uuteen materiaaliimme on koottu näitä kysymyksiä ja esitetty vastauksia perustuen keräämäämme tietoon meihin yhteydessä olleiden kokemuksista.

Muita linkkejä:

 

Kuvituskuvassa sateenkaariperhe. Kuvan tekijä on Tuomo Railo