Ulkoministeriölle valtioneuvoston ihmisoikeusselonteon valmistelusta

Tuemme Setan lausunnossaan esiin nostamia asioita koskien seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä yleisesti. Tämä lausunto täydentää Setan lausuntoa nimenomaan lapsiperhekysymyksiin liittyen.

Tämänhetkinen globaali tilannekuva on sellainen, jossa sateenkaari-ihmisten oikeusturvaa pyritään hyvin aktiivisesti horjuttamaan. Tätä tehdään jatkuvasti isommilla resursseilla. Tästä syystä on välttämätöntä, että myötämieliset valtiot pitävät sateenkaarikysymykset ihmisoikeuspolitiikkansa keskiössä. Sateenkaarioikeuksiin liittyvät puutteet eivät koske ainoastaan sateenkaari-ihmisiä vaan myös heidän lapsiaan ja muita läheisiään. Itse asiassa on kyse valtavan suuren ihmismäärän perhesuhteiden oikeusturvaan liittyvistä puutteista.

Kun sateenkaari-ihmisten hyvinvointia ja oikeuksia tuodaan globaalisti keskusteluun, asian katsominen nimenomaan perhesuhteiden näkökulmasta konkretisoi kysymyksiä monissa kulttuurisissa konteksteissa. Vanhemman huoli lapsestaan ja toive lapsen saamisesta ovat universaalisti samaistuttavissa. Globaalilla tasolla toimiva kattojärjestömme IFED (International Family Equality Day) pyrkii kumppaniensa kanssa nostamaan keskustelua perheiden tosiasiallisesta moninaisuudesta YK:n kontekstissa. Ydinperhe on hyvin pitkälti länsimainen ideologia, jonka ympärille globaali perhekeskustelukin usein typistyy huolimatta siitä, että useimmissa maailman kulttuureissa perheiden tosielämän moninaisuus on valtavan paljon laajempi. Siksi yksi strategia edistää rakentavaa globaalia keskustelua sateenkaarioikeuksista onkin lähestyä asiaa perheiden moninaisuuden ja universaalisti samaistuttavien perhesuhteiden kautta.

Sateenkaarioikeudet eivät ole vain itsellisten aikuisten oikeuksia. Ne ovat mitä suurimmassa määrin (sateenkaari-ihmisten JA heidän läheistensä) perheoikeuksia ja lapsen oikeuksia. YK:n lapsen oikeuksien sopimus on yksi tärkeimpiä työkaluja sateenkaarilasten ja -nuorten sekä sateenkaariperheiden lasten näkökulmasta. Lapsen oikeuksien komitea on huomioinut sateenkaarilasten puutteellista suojaa päätöksissään ja yleiskommenteissaan.

Samalla kun Suomi pitää sateenkaari-ihmisten oikeudet ihmisoikeuspolitiikkansa keskiössä, tulee huolehtia, että kotimaassa sateenkaarikansalaisten oikeudet ja hyvinvointi ovat edes kohtuullisessa kunnossa. Ei voi opettaa maailmalla muita, kun kotimaassa edelleen STERILOIDAAN vähemmistöjä eikä kaikilla sateenkaariperheiden lapsilla ole mitään oikeusturvaa suhteessa kaikkiin vanhempiinsa.

Kansainvälistä säätelyä vaativat sateenkaariperhenäkökulmasta esimerkiksi turvapaikkapolitiikka, vapaa liikkuvuus ja sijaissynnytyskäytännöt. Suomalainen oikeusvaltio on edelleen puutteellinen monissa sateenkaari-ihmisten perhesuhteiden oikeusturvaan liittyvissä kysymyksissä.

* Sateenkaariperheiden vapaa liikkuvuus on turvatta EU:n tasolla sopimalla siviilidokumenttien molemminpuolisesta vahvistamisesta – nykytilanteessa henkilön puoliso tai lapset saattavat muuttaessa jäsenmaasta toiseen muuttua laillisesti ventovieraiksi. Sama haaste on tietysti globaalisti, huomattavasti suuremmassa mittakaavassa.
* Maahanmuutto- ja pakolaiskysymyksissä sateenkaariperheet huomioitava perheenä heidän oikeudellisista suhteistaan riippumatta
* Sijaissynnytyksen sekä kansallista että kansainvälistä säätelyä on edistettävä – nykyinen kieltoihin perustuva säätely asettaa kaikki osapuolet erittäin haavoittuvaan asemaan sekä kotimaisissa että kansainvälisissä järjestelyissä
* Translaissa olevasta transsukupuolisten lisääntymiskyvyttömyysvaatimuksesta on luovuttava välittömästi.
* Kaikkien lasten oikeus vanhempiinsa vanhempien lukumäärästä ja sukupuolista riippumatta on taattava lasten perustavanlaatuisen oikeusturvan varmistamiseksi. Tähän päästää uudistamalla vanhemmuus- ja adoptiolainsäädäntöä niin, että lapselle voidaan vahvistaa useampia kuin kaksi vanhempaa, ja että vanhemmuus merkitään väestökirjanpitoon sukupuolineutraalisti vanhemmuutena. Vanhemmuusmerkinnät eivät saa paljastaa vanhemman transtaustaa ja altistaa lasta ja vanhempaa syrjinnälle.

Suomessa on paljon yhdenvertaisuuden edistämisvelkaa nimenomaan sateenkaarikysymyksissä. Useampi edellinen hallitus on ollut asian suhteen korostetun passiivinen. Nykyhallituskin päätti hallitusohjelmaneuvotteluissaan, että Suomessa ei edelleenkään tehdä kokonaisvaltaista sateenkaaripolitiikkaa. Hallitusohjelmakirjauksissa on useita sateenkaarinäkökulmasta kannatettavia yksittäisiä toimenpiteitä, mutta kokonaisvaltaisen yhdenvertaisuuden edistämisen varmistamiseksi ei nähty tarpeelliseksi sateenkaarijärjestöjen jo vuosikymmenen aktiivisesti vaatimaa sateenkaaripolitiikkaohjelmaa.

Suomessa tulee laatia sateenkaaripoliittinen toimintaohjelma. Siinä määritellään konkreettiset tavoitteet ja toimenpiteet seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen hyvinvoinnin ja yhdenvertaisen kohtelun edistämiseksi kaikilla hallinnonaloilla. Toimintaohjelmassa määritellään myös vastuulliset toimijat (viranomaiset) ja varataan resurssit ohjelman toimeenpanoon. Toimintaohjelman toimeenpanoa seurataan ja arvioidaan sen päätyttyä. Toimintaohjelman laatimiseen osallistetaan sateenkaarijärjestöt laajasti.

Jotta sateenkaari-ihmisten oikeusturva voisi toteutua myös käytännössä, tarvitaan Suomessakin viranomaisten ja ammattilaisten huomattavasti laajempaa kouluttamista sateenkaari-ihmisten oikeuksien ja hyvinvoinnin edistämiseen.