Sateenkaariperheet ry

Perheitä sateenkaaren väreissä

Translainsäädännöstä sosiaali- ja terveysministeriölle

Asia:
Lausunto sukupuolen vahvistamista koskevaa lainsäädäntöä valmistelevalle työryhmälle

Sateenkaariperheet ry kiittää työryhmää mahdollisuudesta tulla kuulluksi 26.9.2019 ja antaa tämä kirjallinen lausunto lainvalmistelutyön tueksi. Lausuntomme koskee vanhemmuusmerkintöihin, perheellistymismahdollisuuksiin ja perhe-etuuksiin liittyviä kysymyksiä. Kuulemistilaisuudessa esiin tuomiemme näkökantojen tueksi olemme keränneet kohderyhmän näkemyksiä kyselyllä, johon vastasi lokakuun aikana 115 sukupuolivähemmistöihin kuuluvaa vanhempaa ja vanhemmuutta suunnittelevaa.

Lausunto pdf-muodossa >>

Vanhemmuusmerkinnät väestötietojärjestelmässä

Lapsen etu vaatii, että…

  • lapsen suhde kaikkiin tosiasiallisiin vanhempiin vahvistetaan oikeudellisesti = lapsen oikeus esimerkiksi yhteydenpitoon ja elatukseen
  • lapsen suhde vanhempiinsa merkitään väestötietojärjestelmään tavalla, joka ei paljasta arkaluontoista tietoa ja altista lasta syrjinnälle = merkitään vanhemmuutena

Sukupuolen juridiseen korjaamiseen liittyy sukupuolitettujen vanhemmuusmerkintöjen korjaaminen, joka ei nykyisellään ole mahdollista Suomessa. Hallitus on luvannut säätää vanhemmuuslain, minkä yhteydessä tulee ratkaista tämäkin ongelma.

Joidenkin lasten vanhempi/vanhemmat kuuluvat sukupuolivähemmistöön. Nykyisin lapsen synnyttänyt mies kirjataan äidiksi ja nainen, jonka siittiöistä lapsi on saanut alkunsa, kirjataan isäksi. Laki ei myöskään mahdollista ennen sukupuolen korjaamista syntyneen lapsen vanhemmuusmerkinnän korjaamista vanhemman sukupuolen vahvistamisen yhteydessä.

Kun lapsen vanhemman sukupuolimerkintä (esim. nainen) ja vanhemmuusmerkintä (esim. isä) ovat ristiriidassa väestötietojärjestelmässä, se paljastaa lapsen vanhemman transtaustan aina viranomaisten ja palveluiden (esim. päivähoito) kanssa asioitaessa, ja altistaa lapsen merkittävällä tavalla syrjinnälle. Vanhemmuusmerkintöjen tekeminen sukupuolitettuina ei mahdollista muunsukupuolisten vanhempien identiteetin kunnioittamista.

Paras ratkaisuvaihtoehto

  • RATKAISUMALLI A: Vanhemmuus merkitään väestötietojärjestelmään kaikkien osalta vanhemmuutena, ei isyytenä/äitiytenä

Kaikki yllä mainitut haasteet ratkeavat, jos vanhemmuuslaki säädetään niin, että vanhemmuusmerkintä väestötietojärjestelmään tehdään kaikkien vanhempien osalta vanhemmuutena. Merkinnän tekeminen sukupuolitetusti isyytenä/äitiytenä on juridisesti tarpeetonta, koska väestötietojärjestelmä sisältää joka tapauksessa tiedon vanhemman sukupuolesta. Vanhemmuuden merkitseminen väestötietojärjestelmään vanhemmuutena ei tarkoita isyyden ja äitiyden kategorioista luopumista arjen tilanteissa. Näin tehdyt merkinnät eivät sisältäisi arkaluonteista tietoa vanhemman transtaustasta eivätkä altistaisi lasta eikä vanhempaa tarpeettomasti syrjinnälle. Merkintätapa kunnioittaisi myös muunsukupuolisten ihmisten identiteettiä.

Huonommat ratkaisuvaihtoehdot

Jos vanhemmuusmerkintää ei tehdä sukupuolineutraalisti vanhemmuutena, tulee ristiriitaisten merkintöjen vaikutuksia lapsiin minimoida esimerkiksi

  • RATKAISUMALLI B: mahdollistetaan vanhemmuusmerkinnän valitseminen (isä/äiti) vanhemman omalla päätöksellä

Tämän vaihtoehdon vahvuus, on että se palvelee itsemäärittelyoikeutta. Kuitenkin sukupuolituksen (äiti/isä) säilyttäminen tekee muunsukupuolisten huomioimisen mahdottomaksi.

  • RATKAISUMALLI C: vahvistetaan syntyvän lapsen vanhemmuus isyytenä tai äitiytenä vanhemman sen hetkisen oikeudellisen sukupuolen mukaisesti

Tällainen malli on käytössä esimerkiksi Ruotsissa. Malli on kuitenkin erittäin ongelmallinen, koska se sisältää vanhemmuuden dikotomisen sukupuolittamisen, eikä se mahdollista edes itsemäärittelyä dikotomian sisällä. Muunsukupuolisten vanhemmuuden tunnistaminen jää tämänkin mallin ulkopuolelle. Tämäkin malli on kuitenkin huomattavasti parempi kuin nykymalli, joka sukupuolittaa vanhemman lähes poikkeuksetta väärin. Jos lapsen synnyttänyt oikeudellinen mies kirjataan isänä, ja jos oikeudellinen nainen, jonka siittiöistä lapsi on saanut alkunsa, kirjataan lapsen äidiksi, väestötietojärjestelmän vanhemmuus- ja sukupuolimerkinnät ovat edes samalla tavalla sukupuolitetut, vaikkakin ne edelleen sukupuolittavat osan vanhemmista väärin.

Aiemmin syntyneen lapsen vanhemmuusmerkinnän korjaaminen

  • Jos vanhemmuusmerkintää ei tehdä sukupuolineutraalisti vanhemmuutena, aiemmin syntyneen lapsen merkintä tulee voida aina korjata sukupuolen oikeudellisen vahvistamisen yhteydessä

Vanhemmuuden merkitseminen vanhemmuutena poistaisi tarpeen korjata vanhemmuusmerkintä vanhemman korjatessaan sukupuoltaan. Mutta niin kauan kuin väkisin pysyttäydytään vanhemmuusmerkintöjen sukupuolituksessa, pitää myös ennen vanhemman oikeudellisen sukupuolen vahvistamista syntyneen lapsen vanhemmuusmerkintä pystyä korjaamaan, jotta voidaan suojata lasta arkaluonteisten tietojen paljastumiselta aina viranomaisten ja palveluiden kanssa asioitaessa.

Ruotsissa vanhemmuusmerkinnän sukupuolitus korjataan aina automaattisesti vanhemman sukupuolen vahvistamisen yhteydessä. Esimerkiksi äiti-merkintä korjataan isä-merkinnäksi kun vanhemman oikeudelliseksi sukupuoleksi vahvistetaan mies. Ongelmalliseksi mallin tekee tarpeeton sukupuolitus ja muunsukupuolisten huomioimattomuus. Itsemäärittelyoikeudenkin näkökulmasta ratkaisu on huono. Kyselyymme (N=115) vastanneista vanhemmista 6% toivoo, että voisivat säilyttää alkuperäisen vanhemmuusmerkintänsä, vaikka korjaavat oikeudellista sukupuoltaan. Valtaenemmistö (94%) kyselyymme vastanneista pitää kuitenkin tätä mallia (kaikkine puutteineenkin) parempana kuin nykyjärjestelmää, jossa vanhemmuusmerkintöjä ei koskaan korjata.

Kuitenkin yllä olevaa, Ruotsissakin käytössä olevaa mallia parempana pidettiin sitä, että vanhempi saisi valita, oikeudellisen sukupuolen vahvistamisen yhteydessä, korjataanko vanhemmuusmerkintäkin vai ei. Jopa 98% vastaajista piti tällaista itsemäärittelyoikeutta kunnioittavaa ratkaisua parempana kuin Ruotsin mallia. Kuitenkin tämäkin malli on merkittävästi huonompi kuin vanhemmuuden vahvistaminen vanhemmuutena, jolloin olemassa olevien lasten vanhemmuusmerkintöjä ei olisi lainkaan tarvetta korjata. Vanhemmuuden vahvistaminen vanhemmuutena on lisäksi ainoa ratkaisumalli, joka huomioi muunsukupuoliset vanhemmat.

Kansainvälinen kehitys:

  • EU-maista Ruotsi, Belgia, Malta ja Slovenia ovat ratkaisseet sukupuolivähemmistöjen vanhemmuusmerkintöihin liittyviä haasteita, toisistaan poikkeavilla tavoilla
  • EN:n parlamentaarisen yleiskokouksen päätöslauselma (2239/2018) vaatii, että trans- inter- ja muunsukupuolisten vanhemmuus merkitään oikein sukupuolitettuna: https://bit.ly/2POJWTe

Perheellistymismahdollisuudet

Sukupuolivähemmistöihin kuuluvilla henkilöiden mahdollisuuksia lapsiperheellistyä, niin halutessaan, ei pidä hankaloittaa lainsäädännöllä ja palvelujärjestelmän käytännöillä. Sen sijaan sukupuolivähemmistöille on annettavaa riittävää ja kattavaa hedelmällisyysneuvontaa.

  • Nykyisen lain hedelmättömyysvaatimus on poistettava välittömästi

Vaatimus on sisältänyt äärimmäisen syrjivän ajatuksen siitä, että sukupuolivähemmistöihin kuuluvat henkilöt ovat kykenemättömiä vanhemmuuteen. Heidän vanhemmuutensa on nähty niin vaarallisena, että heidät on lainsäätäjän mielestä täytynyt steriloida, jotta he eivät voisi toimia vanhempina. On vaikea kuvitella hävyttömämpää tapaa kyseenalaistaa ihmisryhmän ihmisyyttä. Tästä syystä ei riitä, että lainsäätäjä luopuu hedelmättömyysvaatimuksesta. Aiheutettua haittaa tulee aktiivisesti korjata tukemalla kaikin tavoin sukupuolivähemmistöihin kuuluvien lapsiperheellistymisen mahdollisuuksia ja tekemällä työtä asenteiden muuttamiseksi suhteessa sukupuolivähemmistöjen vanhemmuuteen.

  • Hedelmällisyyteen liittyvää neuvontaa on tarjottava kaikille sukupuolivähemmistöihin kuuluville henkilöille osana sukupuolen tai kehon sukupuolitettujen piirteiden korjaushoitoja

Tekemämme kyselyn mukaan sukupuolivähemmistöihin kuuluvien saama hedelmällisyyteen, hedelmällisyyden menettämiseen ja säilyttämiseen ja sukusolujen tallettamiseen liittyvä neuvonta on kehittynyt aiempaa paremmaksi sukupuolen korjaushoitojen aikana, mutta ei selvästikään ole vielä johdonmukaista ja itsestään selvää. Kun viime vuosikymmenellä hoidoissa käyneistä vain 30 prosentille oli puhuttu ylipäätään mitään hedelmällisyyteen liittyvistä asioista, tämän vuosikymmenen loppupuoliskolla hoidoissa käyneistä jo 60 prosentin kanssa oltiin keskusteltu aiheesta edes vähän.

Usea sukupuolen korjaushoidoissa käynyt pelkäsi nostaa lapsiperheellistymismahdollisuuksia tai lapsitoiveitaan esille, jottei asia olisi vaikuttanut hoitojen saamiseen. Tästä syystä hoitohenkilökunnalla on keskeinen velvollisuus ottaa asia aktiivisesti keskusteluun hoidettavien kanssa. Erityisesti nuoria henkilöitä, joiden elämässä lapsiperheellistyminen ei vielä ole ajankohtaista, on rohkaistava pohtimaan lapsiperheellistymisen mahdollisuuksia myöhemmässä elämässä. Hedelmällisyyteen liittyvät kysymykset on huomioitava myös intersukupuolisten ihmisten hoidoissa.

  • Kaikille sukupuolivähemmistöihin kuuluville on tarjottava mahdollisuutta tallettaa sukusolujaan osana sairausvakuutuksen alaista hoitoa

Tekemämme kyselyn mukaan yhä useammalle on kerrottu mahdollisuudesta tallettaa sukusolujaan ennen sukupuolen korjaushoitoja. Edelleenkään mahdollisuudesta ei ole kerrottu kaikille. Viime vuosikymmenellä hoidoissa olleista vain alle 10 prosentille oltiin kerrottu mahdollisuudesta. Tämän vuosikymmenen alkupuoliskolla hoidoissa olleista 20 prosentille kerrottiin, mutta vuosikymmenen jälkipuoliskolla hoidoissa olleista jo melkein 60 prosentille oltiin kerrottu hoidoista. Mahdollisuudesta on kerrottu transnaisille (lähes 80%) huomattavasti useammin kuin transmiehille (reilu 50%). Tämä on tietysti yhteydessä siihen, että tietojemme mukaan Helsingissä ei ole tarjottu lainkaan mahdollisuutta tallettaa munasoluja, Tampereellakin vasta muutamille.

Kyselyyn vastanneista 60% haluaisi varmasti tai mahdollisesti tallettaa sukusolujaan. Sen sijaan vain 6% vastanneista ilmoitti, että heidän solujaan on talletettu. Niistä, jotka eivät olleet tallettaneet solujaan, 43% kertoi, että syynä oli oma päätös olla tallettamatta. 40% sanoi syyksi sen, että hänelle ei oltu kerrottu mahdollisuudesta. Muiksi syiksi mainittiin liian kallis hinta, dysforiaan liittyvät tunteet, kivuliaisuus / toimenpiteen vaatimat hoidot.

  • Sijaissynnytys on säädeltävä Suomessa niin, että se on myös sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ulottuvilla

Useissa intersukupuolisuuden kirjoon kuuluvissa tiloissa henkilöllä saattaa olla toimivat sukusolut, mutta ei mahdollisuutta olla raskaana. Myös monilla trans- ja muunsukupuolisilla henkilöillä sijaissynnytys voisi olla yksi tie vanhemmuuteen. Hallitusohjelman mukaan sijaissynnytystä koskevaa säätelyä selvitetään. Säätelyllä mahdollistettavien järjestelyjen tulee olla yhdenvertaisesti kaikkien saatavilla. Sateenkaariperheet ry:n mukaan sijaissynnytykselle täytyy luoda eettisesti kestävät ja turvalliset rakenteet kotimaassa uudistamalla lainsäädäntöä ja luomalla hyvät käytänteet: https://bit.ly/33sG3aC

Turhasta ja haitallisesta sukupuolituksesta kielenkäytössä luovuttava perhe-etuuksissa

Nykyiset perhevapaasäädökset ovat sukupuolitettuja, ja ylipäätään lainsäädäntö on äärimmäisen monimutkainen ja eri aikoina paikkailtu. Tämä johtaa siihen, että perhevapaat soveltuvat sukupuolivähemmistöihin kuuluvien vanhempien erilaisiin perhetilanteisiin hyvin ennakoimattomalla tavalla.

Sairausvakuutuslain terminologia pitää muuttaa yleispäteväksi luopumalla etuuksien ja vapaiden sukupuolitetuista nimistä, esimerkiksi Ruotsin tapaan. Myös pykälissä ja hallituksen esityksessä käytettävään kieleen tulee kiinnittää huomioita. Sukupuolitetun terminologian käyttö on sekä turhaa että haitallista, ja johtaa epäselvyyksiin ja syrjintään, eikä kohtele vakuutettuja kunnioittavasti.

Sukupuolivähemmistöihin kuuluvien kohdalla turhaan ja haitallisesti sukupuolitettu lainsäädäntö tuottaa aina epäselvyyksiä ja jopa oikeuksien menetyksiä. Ei myöskään ole kunnioittavaa maksaa esimerkiksi ”isyysrahaa” naisparin toiselle puolisolle nykyiseen tapaan. Synnyttäjälle varattavaa vanhempainvapaatakaan ei ole mitään tarvetta kutsua äitiysvapaaksi, koska sen tarkoituksena on mahdollistaa nimenomaan synnyttämisestä palautuminen. Kaikki äidit eivät synnytä, eivätkä kaikki synnyttäjät ole äitejä tai naisia.

  • Perhe-etuuksien ja vapaiden nimet on muutettava yleispäteviksi
  • Muutenkin luovuttava turhasta ja haitallisesta kielenkäytöstä, esimerkiksi puhumalla paremminkin ”vakuutetuista” tai ”vanhempainrahaan oikeutetuista” kuin ”äidistä ja isästä”

Sukupuolineutraali perhevapaita koskeva lainsäädäntö on järkevää, selkeää ja yksinkertaista. Siksi se onkin yleistymässä. Ruotsin lisäksi sukupuolineutraali järjestelmä on ainakin Espanjassa, Portugalissa, Ranskassa ja Luxembourgissa (https://ec.europa.eu/social/main.jsp?catId=738&furtherPubs=yes&langId=en&pubId=8239). Espanjassa etuudet on jaettu synnyttämiseen liittyvään vapaaseen ja lapsen hoivaan liittyvään vapaaseen. Ranskassa ja Luxembourgissa ”isyysvapaan” yhtä aikaa synnyttäjän kanssa käytettävissä olevan osuuden sukupuolineutraaliksi termiksi on otettu osuvasti, ja hellyttävästikin, tervetulovapaa. Vapaa, joka on tarkoitettu lapsen tervetulleeksi toivottamiseen, pitää olla jokaisen lapsen tosiasiallisen vanhemman käytettävissä.

Lisätietoja antavat: