Suomeksi PÅ svenska In English Tilaa uutiskirje

Sateenkaariperheen byrokratiaa

 

Isyyden tunnustaminen

  • Jos lapsen synnyttänyt on naimisissa miehen kanssa, tulee miehestä automaattisesti lapsen toinen juridinen vanhempi. Jos lapsen synnyttänyt ei ole miehen kanssa naimisissa, tulee muutaman viikon sisällä lapsen synnyttyä kutsu isyyden tunnustamiseen lastenvalvojan luokse.
  • Lapsen juridisen äidin tulee mennä isyyden tunnustukseen.
  • Jos lapsen elämään kuuluu mies, joka haluaa ja jonka halutaan tunnustavan lapsen isyyden tulee hänet ottaa tilaisuuteen mukaan. Molemmille henkilöllisyyspaperit mukaan.
  • Jos isyyttä ei tahdota tunnustaa eikä selvittää, allekirjoittaa äiti isyyden tunnustamisen kieltämis- tai keskeyttämisasiakirjan
  • Vaikka isän henkilöllisyys olisi selvillä, lastenvalvoja ei voi nostaa isyyskannetta, jos äiti vastustaa sitä eikä isä vaadi isyyden selvittämistä.
  • Jos äiti ei vastusta isyyden vahvistamista, voi lastenvalvoja keskeyttää isyyden selvittämisen ja jatkaa selvitystyötä saatuaan lisätietoja
  • Lastenvalvoja käy läpi tietyn protokollan, johon kuuluu selittää mm. että lapsella on oikeus vanhempiinsa ja lapsi perii vain isyyden tunnustaneen isänsä.
  • Äidillä on oikeus olla selittämättä raskauden taustoja. Hän voi vain sanoa, että ei halua isyyttä selvitettävän. Oikeus on myös kertoa kaikki taustat.
  • Äiti voi myös sanoa, että tietää kuka biologinen isä on, mutta ei halua isyyttä vahvistettavan.
  • Jos isyys tunnustetaan, samalla päätetään, tuleeko huoltajuus molemmille vai vain toiselle vanhemmalle (isälle tai äidille). Tässä kohtaa äiti voi luopua huoltajuudesta, jos esim. lapsen tarkoitus elää etupäässä isiensä kanssa.
  • Jos kolmi- tai neliapilaperheessä halutaan yhden isän tunnustavan isyyden, voidaan siitä huolimatta (tunnustamisen jälkeen) hakea synnyttäneen äidin puolisolle adoptiota. Tällöin tunnustanutta isää kuullaan. Kun adoptio vahvistettu, ei isyyttä voi enää tunnustaa.
  • Mies voi vaatia isyyden selvittämistä äidin tahdon vastaisesti, ellei äiti ole (hetero)avioliitossa.
  • ”Oletko maannut tämän naisen”? Onko tunnustajan pakko olla biologinen isä?

 

Huoltajuuden hakeminen ja huoltajuudesta sopiminen

  • Lapsen synnyttänyt on automaattisesti lapsen huoltaja
  • Synnyttäjän kanssa naimisissa olevasta miehestä tulee automaattisesti juridinen vanhempi ja huoltaja
  • Isyyden tunnustamisen kautta tulee yleensä huoltajuus (tunnustamisen yhteydessä sovitaan huoltajuudesta)
  • Neliapilaperheessä huoltajuutta voidaan hakea vaikka kaikille vanhemmille
  • Huoltajuutta (oheishuoltajuus) hakee lapsen nykyinen huoltaja Käräjäoikeudelta.
  • Kirjallisessa vapaamuotoisessa hakemuksessa tulee perustella, miksi kyseisen henkilön määrääminen lapsen huoltajaksi olisi lapsen edun mukaista. Hakemukseen selvitetään huoltajaksi haettavan suhdetta lapseen.
  • Oheishuoltajaksi haettavalta on oltava suostumus siihen, että hänelle määrätään huoltajuus
  • Yleensä kaikki samaa sukupuolta olevien ydinperheiden hakemukset hyväksytään. Esimerkiksi Turussa käräjäoikeuden kielteinen päätös on saatu muutetuksi myönteiseksi hovioikeudessa. Useamman kuin kahden huoltajan saaminen lapselle saattaa olla hankalampaa.
  • Sivun viimeisenä huoltajuuden mallihakemus

 

Juridisen vanhemmuuden ja huoltajuuden ero
 

JURIDINEN HUOLTAJUUS JURIDINEN VANHEMMUUS

·     huoltajana voi toimia vanhempi tai muu aikuinen, jonka huoltajuuden tuomioistuin vahvistaa

·     vanhempana voi toimia vain lapsen synnyttäjä, synnyttäjän aviomies, lapsen isyyden tunnustanut mies tai adoptiovanhempi

·     voi olla useampia kuin kaksi

·     voi olla enintään kaksi

·     huoltaja päättää lapsen asioista muiden huoltajien kanssa

·     ei välttämättä ole lapsen huoltaja

·     huoltaja saa tietoa lapsen asioista

·     Vanhemmuus yksistään ilman huoltajuutta ei anna oikeutta hoitaa lapsen virallisia asioita tai edustaa lasta

·     huoltajalla ei ole lapsen elatusvelvollisuutta

·     vanhemmalla on velvollisuus elättää lasta

·     lapselle ei voi vahvistaa tapaamisoikeutta huoltajaan

·     lapsella oikeus tavata vanhempaa

·     lapsi ei peri huoltajaa

·     lapsella oikeus perintöön vanhemmalta

·     päättyy lapsen täyttäessä 18-vuotta

·     vanhemmuus ei pääty lapsen täysi-ikäisyyteen

 

Huoltaja

  • Huolehtii lapsesta, lapsen kehityksestä ja kasvusta
  • Huoltajalla on oikeus saada tietoa lapsen asioista, päättää hänen terveydenhuollostaan, allekirjoittaa häntä koskevat lomakkeet, esim. poissaolotodistukset.
  • Huoltajat yhdessä päättävät lapsen asuinpaikasta, uskontokunnasta, nimestä, koulusta ja päivähoidosta, terveydenhuollosta ja passista. On lapsen edustaja.
  • Yleensä huoltaja on myös lapsen holhooja eli alaikäisen lapsen omaisuuden ja raha-asioiden hoitaja.
  • Tämä tarkoittaa että esim. nimen tai uskontokunnan muuttamiseen ja pankkitilin avaamiseen tarvitaan hyväksyntä             kaikilta huoltajilta.
  • Saa huolehtia lapsesta, mutta ei ole ”oikeuksia lapseen”

 

Juridinen vanhempi

  • On yleensä myös lapsen huoltaja, mutta ei välttämättä.
  • Elatusvelvollinen
  • Juridisten vanhempien kesken voidaan tehdä lastenvalvojan luona tai käräjäoikeudessa vahvistettuja sopimuksia lapsen tapaamisesta ja elatuksesta
  • Jos juridisia vanhempia (joka myös huoltaja) on vain yksi, voi hän esim. eron jälkeen päättää missä lapsi asuu ja ketä tapaa, vaikka huoltajat olisivat toista mieltä.
  • Juridinen vanhemmuus päättyy vain luovuttamalla lapsi adoptioon (määrätylle ihmiselle). Varsinaista adoption purkua ei ole olemassa.

 

Lapsen kotipaikan vaikutus

  • Lapsen on asuttava jonkun huoltajansa kanssa samassa osoitteessa
  • Jos lapsella on useampi kuin yksi koti, voi hän olla kirjoilla missä tahansa kodissa, jossa asuu myös hänen huoltajansa.
  • Lapsi otetaan huomioon vain sen asunnon asumistuessa, jossa lapsi on kirjoilla
  • Kela maksaa lapsilisän ja elatustuen sille huoltajalle, jonka kanssa lapsi virallisesti asuu.
  • Mm. lapsen terveysasema, koulu, perheneuvola, lastensuojelu määräytyvät kotiosoitteen mukaan.
  • Kouluun voi kuitenkin hakea muualle kuin omaan lähikouluun.
  • Joillakin paikkakunnilla voi saada luvan käyttää jonkin toisen terveysaseman palveluita
  • Toimeentulotukea myöntäessä lapsi huomioidaan toimeentulotuen perusosassa vain, jos lapsi on kirjoilla tuen hakijan luona
  • Jos vanhemmat asuvat eri kunnissa, on liikkumavara palveluiden suhteen pienempi ja joidenkin yhteiskunnan tukien suhteen saattaa olla paikkakuntakohtaisia eroja.

 

Lapsen sukunimi

  • Lapsi voi saada vain juridisen vanhempansa sukunimen. Jos isyys on tunnustettu, voidaan lapselle antaa joko isän tai äidin sukunimi.
  • Perheensisäisen adoption jälkeen lapsen sukunimeksi voidaan ottaa hänen ei-biologisen juridisen vanhemman sukunimi.
  • Jos lapsen vanhempi menee naimisiin ja ottaa puolisonsa sukunimen, voidaan tämän jälkeen lapsen nimeksi muuttaa myös tuo nimi.

 

Elatustuki, elatusapu

  • Kela maksaa elatustukea (151,85e) lapselle jolla ei ole kahta keskenään eri sukupuolta olevaa juridista vanhempaa.
  • Perheensisäinen adoptio ei vie oikeutta elatustukeen, jos vanhemmat ovat samaa sukupuolta
  • Jos lapsella on juridiset isä ja äiti, maksaa se vanhempi, jonka luona lapsi ei ole kirjoilla (eli etävanhempi) lapsesta elatusapua. Elatusapu määräytyy vanhempien tulojen ja sopimuksen perusteella. Jos vanhemman tulojen perusteella hänen tulee maksaa elatusapua vähemmän kuin elatustuen minimisumma on, maksaa Kela erotuksen elatustukena.
  • Jos lapsella on kaksi keskenään samaa sukupuolta olevaa vanhempaa tai huoltajaa, jotka asuvat eri osoitteissa, voidaan sopia etävanhemman maksavan elatusapua.
  • Vaikka kahden naisen lapsi saisi etä-äidiltään elatusapua, on hän oikeutettu saamaan myös Kelan elatustukea, koska hänellä ei ole juridista isää.
  • Luultavasti tätä lakia ”oikaistaan” jossakin vaiheessa niin, että lapsesta ei voida maksaa täyttä elatustukea, jos hän saa jo elatusapua tai elatusapua + elatustukea .

 

Perintöasiat

  • Lapsi perii juridiset vanhempansa
  • Juridisen vanhemman aviopuoliso tai rekisteröity puoliso voi jättää puolisonsa juridiselle lapselle omaisuuttaan testamentilla samalla perintöveroprosentilla kuin juridinen vanhempi. Tällöin lapsi kuuluu veroluokkaan 1.
  • Rekisteröidyn parisuhteen tai avioliiton tulee olla voimassa kuolinhetkellä
  • Lapsen voi merkitä edunsaajaksi testamenttiinsa myös, vaikka rekisteröityä parisuhdetta tai avioliittoa ei lapsen juridiseen vanhempaan olisikaan. Tällöin lapsi maksaa perinnöstä suurimman mahdollisen perintöveron, eli kuuluu veroluokkaan 2.
  • Perinnöstä ei tarvitse maksaa veroa, jos perinnön arvo on alle 20 000 euroa. Tavallinen koti-irtaimisto on verovapaata 4000 euroon saakka.

I veroluokka

Perinnön arvo     

 Vero alarajan kohdalla  

Veroprosentti ylimenevästä osasta

20 000 – 40 000

100

7

40 000 – 60 000

1 500

10

60 000 – 200 000

3 500

13

200 000 –

21 700

16

II veroluokka

Perinnön arvo     

 Vero alarajan kohdalla  

Veroprosentti ylimenevästä osasta

20 000 – 40 000

100

20

40 000 – 60 000

4 100

26

60 000 –

9 300

32

 

  • Perinnönjättäjän puoliso saa tehdä perintöverotuksessa 60 000 euron puolisovähennyksen. Suoraan alenevassa polvessa oleva alle 18-vuotias perillinen saa tehdä 40 000 euron alaikäisyysvähennyksen, jos hän on perimysjärjestyksessä lähinnä perittävää.

 

Henkivakuutus

  • Jos henkilö ottaa henkivakuutuksen (henkilövakuutus), voi hän merkitä edunsaajakseen kenet tahansa haluamansa ihmisen tai tahon. Jos edunsaaja on virallinen puoliso, yhteisen lapsen vanhempi, juridisen puolison lapsi tai juridinen lapsi, henkivakuutuskorvaus on verovapaata 35 000 saakka. Siitä ylimenevästä osuudesta maksaa edunsaaja perintöveroa 1 veroluokkataulukon mukaisesti. Jos edunsaaja on joku muu, esim. lapsi, joka ei juridisesti ole henkivakuutuksen ottajan tai tämän avio/rekkaripuolison lapsi, lisätään ylimenevä osuus edunsaajan tuloverotuksen alaiseksi tuloksi (vrt. palkka, äitiyspäiväraha, työttömyyskorvaus, kodinhoidontuki).
  • Jos henkilö ottaa vapaaehtoisen eläkevakuutukseen liittyvän kuolemanvaravakuutuksen, on koko summa perintöveronalaista.

 

Perhevapaat ja -etuudet

  • Isyysrahaa voi saada lapsen juridinen vanhempi. Vuodesta 2010 myös juridisen äidin rekisteröity puoliso voi pitää isyyslomaa ja hakea kelasta isyysrahaa, jos hänen vanhemmuutensa on vahvistettu perheen sisäisellä adoptiolla tai adoptio on järjesteillä.
  • Isyysrahaa voi saada vain henkilö joka elää lapsen synnyttäneen äidin kanssa yhteistaloudessa, eikä käy isyysrahakautena töissä. Isyysrahan saaja ei voi olla virallisessa parisuhteessa jonkun muun kuin lapsen äidin kanssa.
  • Työehtosopimus määrää maksaako työnantaja isyysrahaa vai maksaako Kela
  • Äitiys,- isyys- ja vanhempainraha ovat veronalaista tuloa
  • Äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan suuruus määräytyy hakijan/etuuden saajan tulojen mukaan. Se on 70-90% palkkatuloista.
  • Isyysvapaa on enintään 54 arkipäivää (ma-la), eli noin yhdeksän viikkoa.
  • Isyysvapaa alkaa lapsen synnytyksestä tai halutusta ajankohdasta lapsen syntymän jälkeen
  • Isyysvapaasta voi pitää enintään 18 arkipäivää eli noin 3 viikkoa lapsen syntymän jälkeen samaan aikaan kuin äiti saa äitiys- tai vanhempainrahaa. Isyysvapaalla olija voi olla kotona yhtä aikaa äitiysrahaa saavan kanssa valintansa mukaan 1-18 arkipäivää. Loput isyysrahapäivät voi pitää vanhempainrahakauden jälkeen.
  • Isyysvapaita ei voi siirtää äitiyslomalaiselle
  • Isyysvapaata voi pitää kunnes lapsi täyttää 2 vuotta tai ennen kuin adoptiolapsen hoitoon ottamisesta on kulunut 2 vuotta. 
  • Äitiysrahakausi kestää 105 arkipäivää (ma-la), jonka jälkeen kumpi vaan yllä mainitut ehdot täyttävä juridinen vanhempi voi jäädä vanhempainvapaalle
  • Vanhempainvapaa/vanhempainrahakausi kestää 158 arkipäivää.
  • Äitiysloman voi aloittaa 30-50 arkipäivää ennen laskettua aikaa.
  • Vanhempainvapaakausi päättyy lapsen ollessa noin 9kk ikäinen. Tämän jälkeen on mahdollista jäädä hoitovapaalle hoitamaan lasta kotiin kunnes lapsi täyttää kolme vuotta
  • Vanhempainvapaiden pitämisestä pitää ilmoittaa työnantajalle 2 kuukautta ennen aloitusajankohtaan
  • Lisätietoja vanhempainvapaista www.kela.fi

 

Hoitovapaan tuet

  • Kodinhoidontukeen kuuluu hoitoraha sekä perheen tulojen perusteella maksettava hoitolisä.
  • Hoitoraha 327,46e/kk  (+ kustakin kotona hoidettavasta alle 3v lisäsisaruksesta 98,04e ja yli 3v., mutta alle kouluikäisestä sisaruksesta 63e)
  • Hoitolisä on enimmillään 175,24e/kk. Kelan sivuilla laskuri. Hoitolisän suuruuteen vaikuttavat perheen koko ja bruttotulot
  • Lähes kaikki kunnat ja kaupungit maksavat hoitorahan ja hoitolisän lisäksi kuntalisää, jonka suuruus vaihtelee kunnittain. Myös kuntalisän saamisen ehdot vaihtelevat kunnittain.
  • Kuntalisää maksetaan perheen nuorimmasta kotona hoidettavasta lapsesta.
  • Helsinki-lisä on
    • 10kk - alle 1,5-vuotiaasta lapsesta 264e/kk
    • alle 2-vuotiaasta 218,64e/kk
    • alle 3-vuotiaasta 134,55e/kk
  • Espoo-lisää maksetaan, jos perheen kaikki alle kouluikäiset lapset ovat kotihoidossa
    • 10kk - alle 3-vuotiaasta 218,64e/kk
    • Voidaan maksaa harkinnanvaraisena, vaikka joku sisaruksista olisikin päivähoidossa, jos syy päivähoidossa oloon on erityisen tuen tarve.
  • Vantaa-lisä
    • 10kk – alle 2-vuotiaasta 215e/kk
    • Samat ehdot kuin Espoossa
  • Kodinhoidontukea voi hakea muukin kuin lapsen juridinen vanhempi. Lasta voi hoitaa kotona kuka tahansa sosiaalinen vanhempi, isovanhempi tai vaikka kummitäti. Tuen hakijan ei ole pakko olla se, joka lasta konkreettisesti päivällä hoitaa.
  • Kodinhoidontukea ei makseta lapsista, jotka ovat koulussa tai päivähoidossa

 

Yksityisen hoidon tuki

  • Yksityisen hoidon tukea voivat hakea perheen, joiden lasta ei hoideta kotona eikä kunnallisessa päivähoidossa tai koulussa vaan käy esim. yksityistä päiväkotia ja kotiin on palkattu hoitaja.
  • Yksityisen hoidon tuki koostuu hoitorahasta ja hoitolisästä
    • Hoitoraha 166,71e/kk
    • Hoitolisä, jonka suuruus lasketaan perheen bruttotulojen ja koon mukaan on enimmillään 140,19e
    • Hoitoraha- ja lisä maksetaan erikseen jokaisesta yksityisessä hoidossa olevasta lapsesta
  • Perheen  tulotasoa laskettaessa huomioidaan myös rekisteröidyn puolison tuet, vaikka hän ei olisi lapsen juridinen vanhempi. Tällä hetkellä samaa sukupuolta olevan avoliittokumppanin tuloja sitä vastoin ei huomioida.
  • Jos parisuhdetta ei ole rekisteröit voidaan samaan perheeseen maksaa samanaikaisesti äitiys- tai vanhempainpäivärahaa sekä täyttä kodinhoidontukea, jos äitiyskaudella olevan lapsen juridinen vanhempi on eri kuin kodinhoidontuella hoidettavan lapsen juridinen vanhempi.
  • Parisuhteensa rekisteröineille ja avioliitossa eläville kotihoidontukea maksetaan uuden lapsen synnyttyä vain äitiys/vanhempainpäivärahan ja laskennallisen hoitorahan välisen erotuksen verran.

 

Lapsilisä

  • Lapsilisä maksetaan Suomessa asuvista alle 17-vuotiaista lapsista syntymää seuraavasta kuukaudesta alkaen
  • Lapsilisä ensimmäisestä lapsesta on 104,19e. Lapsilisä kasvaa lapsiluvun mukaan.
  • Lapsilisän sisaruskorotukset saa vain, jos lasten lapsilisät maksetaan samalle tilille
  • Jos lapsen lähivanhempi ei asu avo- tai avioliitossa, maksetaan kustakin lapsesta yksinhuoltajakorotusta 48,55.
  • Samaa sukupuolta olevien avoliitto ei poista oikeutta yksinhuoltajakorotukseen

 

Päivähoitomaksu

  • Kunnallisen päivähoidon hoitomaksut ovat tulosidonnaisia. Enimmillään ne voivat olla 254e/kk/lapsi. Jos päivähoidossa on samasta perheestä useampia lapsia, saa sisarusalennusta. Vähätuloisimmat saavat kokonaan vapautuksen maksuista.
  • Päivähoitomaksuihin vaikuttavat perheen koko (lapsen kanssa samassa osoitteessa asuvat) ja perheen aikuisten tulot. Tuloiksi lasketaan tulot koko perhekunnalta, eli myös avopuolisoiden tulot.
  • Kunnallista päivähoitopaikkaa on haettava vähintään 4kk ennen toivottua aloituspäivää

 

Parisuhteen rekisteröimisen merkitys

  • Parisuhteen rekisteröineet voivat ottaa perheelle yhteisen sukunimen (jommankumman puolison sukunimi, ei yhdistelmänimeä). Nimenmuutos haetaan erikseen maistraatista.
  • Vain rekisteröidyt parit voivat adoptoida perheen sisäisellä adoptiolla
  • Jos parisuhde on rekisteröity ennen kuin raskaus on alkanut ja lapsi ilmoitettu klinikalla tehdyksi ei adoptiossa ole 8 viikon harkinta-aikaa. Jos rekisteröinti on tapahtunut vasta raskauden aikana tai lapsen synnyttyä, joudutaan adoption vahvistamista odottamaan normaali 8 viikon harkinta-aika.
  • Oikeus leskeneläkkeeseen
  • Rekisteröidyn puolison lapselle voi jättää perintöä alemmalla perintöveroprosentilla
  • Rekisteröidyn puolison lapset otetaan huomioon lapsikorotuksina työttömyystuessa
  • Joidenkin tukien kohdalla vain rekisteröidyn puolison tulot lasketaan perheen yhteisiksi tuloiksi, avopuolison ei.
  • Samaa sukupuolta olevien avoliitto ei vie oikeutta lapsilisän yksihuoltajakorotukseen (n.50e), mutta rekisteröity parisuhde vie
  • Rekisteröity pari ei voi olla samanaikaisesti äitiysrahakaudella ja kodinhoidontuella, avopari voi


Muuttaminen toisiin maihin

  • Kaikki maat eivät tunnusta rekisteröityjä parisuhteita tai samaa sukupuolta olevien huoltajuutta / perheen sisäistä adoptiota
  • Joissakin maissa eläminen samaa sukupuolta olevana parina tai sateenkaariperheenä on jopa hengenvaarallista’
  • Selvitä maan käytännöt ja ilmapiiri perusteellisesti ennen muuttopäätöstä

 

TEHTÄVÄLISTA

Ennen lapsen alullepanoa

  • Päätä perhemuoto ja sovi kuka vanhemmista tulee olemaan missäkin juridisessa asemassa suhteessa lapseen
  • Jos olette naispari eikä lapsella ole tunnettua isää, rekisteröikää parisuhde
  • Välttää perheen sisäisen adoption 8 viikon harkinta-ajan
  • Jos haluatte perheelle yhteisen sukunimen, kannattaa pitää huolta, että synnyttäjän nimi on muuttunut ennen syntymää. Voi viedä jopa 9kk.
  • Aikatauluja suunnitellessa kannattaa varautua siihen, että klinikalla saattaa vierähtää muutama kuukausi ennen kuin raskautta päästään yrittämään.

 

Ennen syntymää

  • Lapsivakuutus pitää ottaa n. 3kk ennen lapsen syntymää, jos haluaa varmistaa, että lapsi varmasti saa vakuutuksen ja että vakuutus kattaa myös synnynnäiset ja syntyessä saadut sairaudet
  • Hakeudu neuvolaan ennen neljännen raskauskuukauden päättymistä
  • Adoptioneuvontaan voi olla yhteydessä jo ennen lapsen syntymää.
  • Kun 154 raskauspäivä on takana saa neuvolasta raskaustodistuksen, jota tarvitsee hakiessaan Kelalta äitiyspäivärahaa, äitiysavustusta ja lapsilisää
  • 2kk ennen haluttua äitiys-/isyysvapaan ajankohtaa pitää ilmoittaa vapaasta työnantajalle. Tarkista työehtosopimus!

 

Lapsen synnyttyä

  • Synnytyssairaalasta lähtee väestörekisteriin tieto uudesta ihmisestä. Itse ei tarvitse ilmoittaa
  • Pian syntymän jälkeen tulee kutsu isyyden tunnustukseen. Voi itsekin soittaa lastenvalvojalle ja varata ajan. Isyyden tunnustuksen jälkeen hoidetaan mahd. elatustukiasiat
  • kolmen kuukauden sisällä syntymästä pitäisi ilmoittaa väestörekisteriin lapsen nimet
  • Oheishuoltajuutta voi hakea heti kun lapsi on syntynyt
  • Adoptioneuvontaan voi myös varata ajan heti syntymän jälkeen
  • Lapselle tulee antaa nimi 3kk sisällä syntymästä, mutta ajan saatetaan antaa hiukan venyä

 

Mallirunko huoltajuushakemukselle ja suostumukselle

XX:n käräjäoikeudelle
osoite

 

Asia: Huoltajuushakemus

Hakija:  YY, henkilötunnus, osoite

 

Pyydän kunnioittavasti XX:n käräjäoikeutta määräämään puolisoni ZZ:n (hetu) alaikäisen lapseni NN:n (hetu) huoltajaksi ohellani, lain lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 9 § 1 momentin 4 kohdan perusteella.

 

Hakemuksen perustelut:

Olemme asuneet ZZ:n kanssa yhdessä noin xx vuotta. Rekisteröimme parisuhteemme XX:n maistraatissa xx.xx.200x.

Katsomme NN:n olevan yhteinen lapsemme, ja hankimme lapsen yhteisestä päätöksestä inseminaatiolla. Olen lapseni ainoa huoltaja. Lapsen isyyttä ei ole selvitetty.

ZZ on käytännössä lapsen toinen vanhempi. Käytännön asioiden hoitamiseksi ja vanhemmuussuhteen vahvistamisen takia katson, että on lapsen edun mukaista vahvistaa ZZ NN:n toiseksi huoltajaksi. Huoltajuus vahvistaa ja turvaa ZZ:n ja NN:n äiti-lapsi -suhdetta. Heidän välisensä siteen vahvistaminen huoltajuudella takaa lapselle jatkuvuuden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden lapselle itselleen merkittävässä ja myönteisessä ihmissuhteessa.

Olemme parisuhteemme rekisteröimisen jälkeen ottaneet perheellemme [minun sukunimeni/ ZZ:n sukunimen], joka on annettu myös lapselle. ZZ:n vanhemmat ja sisarukset perheineen ovat ottaneet NN:n avosylin suvun jäseneksi. Huoltajuus vahvistaa edelleen psykologisesti tätä yhteenkuuluvuutta.

ZZ on hakemuksesta saanut oheishuoltajuuden myös esikoisellemme KK:lle.

TAI

Olen itse saanut hakemuksesta oheishuoltajuuden esikoisellemme KK:lle, jonka oikeudellinen vanhempi ZZ on. Jo lastemme tasavertaisen kohtelun vuoksi sekä heidän yhdenvertaisen oikeudellisen asemansa takia huoltajuuden vahvistaminen myös ZZ:n ja NN:n välille on tärkeää.

Oma toiveeni on, että mikäli minulle sattuisi jotain, NN jäisi ZZ:n huolehdittavaksi ja ZZ:n huoltajuussuhde NN:ään jatkuisi normaalisti.

Haluan, että ZZ voi tarvittaessa hoitaa vanhemman tavoin kaikkia NN:ää koskevia asioita viranomaisten, terveydenhuollon, lastentarhan, koulun jne. kanssa, sekä edustaa lasta tarvittaessa. Samoin, mikäli NN:lle  sattuisi jotain, voisi ZZ saada kaikki tarvittavat tiedot niin halutessaan.

Helsingissä, xx.xx.20xx

 

YY

(hetu)

 

* * *

 

Suostumus:

 

Pyydän XX:n käräjäoikeutta määräämään minut YY:n (hetu) alaikäisen lapsen NN:n (hetu) oheishuoltajaksi lain lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 9 § 1 momentin 4 kohdan perusteella.

Helsingissä, xx.xx.20xx

 

ZZ

(hetu)





















 


Toimintaa
Tietoa
Ammattilaisille
Yhdistys
Yhteys



Sateenkaariperheet ry, Yrjönkatu 1 A 21, 00100 Helsinki, info@sateenkaariperheet.fi




Toteutus: Mediatoimisto Crazy Mama