Suomeksi PÅ svenska In English Tilaa uutiskirje

Sateenkaariperheen byrokratiaa

 

Isyyden tunnustaminen

  • Jos lapsen synnyttänyt on naimisissa miehen kanssa, tulee miehestä automaattisesti lapsen toinen juridinen vanhempi. Jos lapsen synnyttänyt ei ole miehen kanssa naimisissa, tulee muutaman viikon sisällä lapsen synnyttyä kutsu isyyden tunnustamiseen lastenvalvojan luokse.
  • Lapsen juridisen äidin tulee mennä isyyden tunnustukseen.
  • Jos lapsen elämään kuuluu mies, joka haluaa ja jonka halutaan tunnustavan lapsen isyyden tulee hänet ottaa tilaisuuteen mukaan. Molemmille henkilöllisyyspaperit mukaan.
  • Jos isyyttä ei tahdota tunnustaa eikä selvittää, eikä lastenvalvojalle selviä, kuka isä/lahjoittaja on, keskeyttää hän isyyden selvittämisen. Hän voi jatkaa selvitystyötä taas, jos saa lisätietoa.
  • Lastenvalvoja voi nostaa isyyskanteen, jos hänelle kertoo isän nimen, vaikka sekä äiti että isä vastustaisivat sitä.
  • Lastenvalvoja käy läpi tietyn protokollan, johon kuuluu selittää mm. että lapsella on oikeus vanhempiinsa ja lapsi perii vain isyyden tunnustaneen isänsä.
  • Jos isyys tunnustetaan, samalla päätetään, tuleeko huoltajuus molemmille vai vain toiselle vanhemmalle (biol. isälle tai äidille). Tässä kohtaa äiti voi luopua huoltajuudesta, jos esim. lapsen on tarkoitus elää etupäässä isiensä kanssa.
  • Jos kolmi- tai neliapilaperheessä halutaan yhden isän tunnustavan isyyden, voidaan siitä huolimatta (tunnustamisen jälkeen) hakea synnyttäneen äidin puolisolle adoptiota. Tällöin tunnustanutta isää kuullaan. Kun adoptio on vahvistettu, ei isyyttä voi enää tunnustaa.
  • Mies voi vaatia isyyden selvittämistä äidin tahdon vastaisesti, ja äiti voi vaatia isyyden vahvistamista isän tahdon vastaisesti.
  • ”Oletko maannut tämän naisen”? Onko tunnustajan pakko olla biologinen isä?

 

Huoltajuuden hakeminen ja huoltajuudesta sopiminen

  • Lapsen synnyttänyt on automaattisesti lapsen huoltaja.
  • Synnyttäjän kanssa naimisissa olevasta miehestä tulee automaattisesti juridinen vanhempi ja huoltaja.
  • Isyyden tunnustamisen kautta tulee yleensä huoltajuus (tunnustamisen yhteydessä sovitaan huoltajuudesta: yksin jollakin vai yhdessä kaikilla).
  • Apilaperheessä, jossa halutaan juridiseksi vanhemmaksi yksi isä ja yksi äiti, voidaan hakea sosiaaliselle äidille/isälle huoltajuutta ennen isyydentunnustusta, jolloin lapsi saa kolme huoltajaa.
  • Huoltajuutta (oheishuoltajuus) hakee lapsen nykyinen huoltaja käräjäoikeudelta.
  • Kirjallisessa vapaamuotoisessa hakemuksessa tulee perustella, miksi kyseisen henkilön määrääminen lapsen huoltajaksi olisi lapsen edun mukaista. Hakemukseen selvitetään huoltajaksi haettavan suhdetta lapseen.
  • Oheishuoltajaksi haettavalta on oltava suostumus siihen, että hänelle määrätään huoltajuus.
  • Neliapilaperheessä huoltajuutta voidaan hakea vaikka kaikille vanhemmille, mutta välttämättä käräjäoikeus ei vahvista sitä kaikille neljälle.
  • Yleensä kaikki samaa sukupuolta olevien ydinperheiden hakemukset hyväksytään. Esimerkiksi Turussa käräjäoikeuden kielteinen päätös on saatu muutetuksi myönteiseksi hovioikeudessa. Useamman kuin kahden huoltajan saaminen lapselle saattaa olla hankalampaa.
  • Sivun viimeisenä huoltajuuden mallihakemus.

 

Juridisen vanhemmuuden ja huoltajuuden ero
 

JURIDINEN HUOLTAJUUS JURIDINEN VANHEMMUUS

·     huoltajana voi toimia vanhempi tai muu aikuinen, jonka huoltajuuden tuomioistuin vahvistaa

·     vanhempana voi toimia vain lapsen synnyttäjä, synnyttäjän aviomies, lapsen isyyden tunnustanut mies tai adoptiovanhempi

·     voi olla useampia kuin kaksi

·     voi olla enintään kaksi

·     huoltaja päättää lapsen asioista muiden huoltajien kanssa

·     ei välttämättä ole lapsen huoltaja

·     huoltaja saa tietoa lapsen asioista

·     Vanhemmuus yksistään ilman huoltajuutta ei anna oikeutta hoitaa lapsen virallisia asioita tai edustaa lasta

·     huoltajalla ei ole lapsen elatusvelvollisuutta

·     vanhemmalla on velvollisuus elättää lasta

·     lapselle ei voi vahvistaa tapaamisoikeutta huoltajaan

·     lapsella oikeus tavata vanhempaa

·     lapsi ei peri huoltajaa

·     lapsella oikeus perintöön vanhemmalta

·     päättyy lapsen täyttäessä 18-vuotta

·     vanhemmuus ei pääty lapsen täysi-ikäisyyteen

 

Huoltaja

  • Huolehtii lapsesta, lapsen kehityksestä ja kasvusta.
  • Huoltajalla on oikeus saada tietoa lapsen asioista, päättää hänen terveydenhuollostaan, allekirjoittaa häntä koskevat lomakkeet, esim. poissaolotodistukset.
  • Huoltajat yhdessä päättävät lapsen asuinpaikasta, uskontokunnasta, nimestä, koulusta ja päivähoidosta, terveydenhuollosta ja passista. On lapsen edustaja.
  • Yleensä huoltaja on myös lapsen holhooja eli alaikäisen lapsen omaisuuden ja raha-asioiden hoitaja.
  • Tämä tarkoittaa että esim. nimen tai uskontokunnan muuttamiseen ja pankkitilin avaamiseen tarvitaan hyväksyntä     kaikilta huoltajilta.
  • Saa huolehtia lapsesta, mutta ei ole ”oikeuksia lapseen.”

 

Juridinen vanhempi

  • On yleensä myös lapsen huoltaja, mutta ei välttämättä.
  • Elatusvelvollinen.
  • Juridisten vanhempien kesken voidaan tehdä lastenvalvojan luona tai käräjäoikeudessa vahvistettuja sopimuksia lapsen tapaamisesta ja elatuksesta.
  • Jos juridisia vanhempia (joka myös huoltaja) on vain yksi, voi hän esim. eron jälkeen päättää missä lapsi asuu ja ketä tapaa, vaikka huoltajat olisivat toista mieltä.
  • Juridinen vanhemmuus päättyy vain luovuttamalla lapsi adoptioon (määrätylle ihmiselle). Varsinaista adoption purkua ei ole olemassa.

 

Perheen sisäinen adoptio

  • Mahdollista vain (juridisen vanhemman) rekisteröidylle tai aviopuolisolle.
  • Jos rekkari/avioliitto on solmittu ennen lapsen alulle saattamista JA lapsi on tehty klinikalla ei-isäksi haluavan lahjoittamilla siittiöillä, vapautuu 8 viikon harkinta-ajasta.
  • Soitetaan odotusaikana ja ilmoitetaan lasketusta ajasta.
  • Varataan aika adoptioneuvontaan lapsen synnyttyä.
  • Adoptioneuvonta 1-3 kertaa paikkakunnasta ja neuvojasta riippuen.
  • Adoptioneuvontaan mukaan synnyttäjä, adoptoija ja mahdollinen isä tai tuttu lahjoittaja.
  • Tuttua lahjoittajaa voidaan kuulla myös puhelimitse tai hänen tahdostaan olla kuulematta lainkaan.
  • Hakemus, adoptioneuvonnasta saatu lausunto, mahdollinen klinikan todistus lahjoittajasta sekä adoptoija ja lapsen väestörekisteriotteet toimitetaan käräjäoikeuteen.
  • Päätös tulee postitse yleensä 1-4 viikossa.
  • Postitse tulee myös 250 euron lasku päätöksestä, neuvonta itsessään on ilmaista.

 

Lapsen kotipaikan vaikutus

  • Lapsen on asuttava jonkun huoltajansa kanssa samassa osoitteessa.
  • Jos lapsella on useampi kuin yksi koti, voi hän olla kirjoilla missä tahansa kodissa, jossa asuu myös hänen huoltajansa.
  • Lapsi otetaan huomioon vain sen asunnon asumistuessa, jossa lapsi on kirjoilla.
  • Kela maksaa lapsilisän ja elatustuen sille huoltajalle, jonka kanssa lapsi virallisesti asuu.
  • Mm. lapsen terveysasema, koulu, perheneuvola, lastensuojelu määräytyvät kotiosoitteen mukaan.
  • Kouluun voi kuitenkin hakea muualle kuin omaan lähikouluun.
  • Joillakin paikkakunnilla voi saada luvan käyttää jonkin toisen terveysaseman palveluita.
  • Toimeentulotukea myöntäessä lapsi huomioidaan toimeentulotuen perusosassa vain, jos lapsi on kirjoilla tuen hakijan luona.
  • Jos vanhemmat asuvat eri kunnissa, on liikkumavara palveluiden suhteen pienempi ja joidenkin yhteiskunnan tukien suhteen saattaa olla paikkakuntakohtaisia eroja.

 

Lapsen sukunimi

  • Lapsi voi saada vain juridisen vanhempansa sukunimen. Jos isyys on tunnustettu, voidaan lapselle antaa joko isän tai äidin sukunimi.
  • Perheensisäisen adoption jälkeen lapsen sukunimeksi voidaan ottaa hänen ei-biologisen juridisen vanhemman sukunimi.
  • Jos lapsen vanhempi menee naimisiin ja ottaa puolisonsa sukunimen, voidaan tämän jälkeen lapsen nimeksi muuttaa myös tuo nimi.

 

Elatustuki, elatusapu

  • Kela maksaa elatustukea (155,50e) lapselle, jolla on vain yksi juridinen vanhempi.
    • kaksi juridista äitiä  ei elatustukea
    • kaksi juridista isää  ei elatustukea
    • kaksi eri sukupuolta keskenään olevaa juridista vanhempaa  ei elatustukea
    • yksi juridinen vanhempi, sukupuolella ei ole väliä  elatustuki
  • Jos lapsella on kaksi juridista vanhempaa, maksaa se vanhempi, jonka luona lapsi ei ole kirjoilla (eli etävanhempi) lapsesta elatusapua. Elatusapu määräytyy vanhempien tulojen ja sopimuksen perusteella. Jos vanhemman tulojen perusteella hänen tulee maksaa elatusapua vähemmän kuin elatustuen minimisumma on, maksaa Kela erotuksen elatustukena.
  • Jos lapsella on kaksi keskenään samaa sukupuolta olevaa vanhempaa tai huoltajaa, jotka asuvat eri osoitteissa, voidaan sopia etävanhemman maksavan elatusapua.

 

Perintöasiat

  • Lapsi perii juridiset vanhempansa.
  • Juridisen vanhemman aviopuoliso tai rekisteröity puoliso voi jättää puolisonsa juridiselle lapselle omaisuuttaan testamentilla samalla perintöveroprosentilla kuin juridinen vanhempi. Tällöin lapsi kuuluu veroluokkaan 1.
  • Rekisteröidyn parisuhteen tai avioliiton tulee olla voimassa kuolinhetkellä.
  • Lapsen voi merkitä edunsaajaksi testamenttiinsa myös, vaikka rekisteröityä parisuhdetta tai avioliittoa ei lapsen juridiseen vanhempaan olisikaan. Tällöin lapsi maksaa perinnöstä suurimman mahdollisen perintöveron, eli kuuluu veroluokkaan 2.
  • Perinnöstä ei tarvitse maksaa veroa, jos perinnön arvo on alle 20 000 euroa. Tavallinen koti-irtaimisto on verovapaata 4000 euroon saakka.

I veroluokka

Perinnön arvo     

 Vero alarajan kohdalla  

Veroprosentti ylimenevästä osasta

20 000 – 40 000

100

7

40 000 – 60 000

1 500

10

60 000 – 200 000

3 500

13

200 000 –

21 700

16

II veroluokka

Perinnön arvo     

 Vero alarajan kohdalla  

Veroprosentti ylimenevästä osasta

20 000 – 40 000

100

20

40 000 – 60 000

4 100

26

60 000 –

9 300

32

 

  • Perinnönjättäjän puoliso saa tehdä perintöverotuksessa 60 000 euron puolisovähennyksen. Suoraan alenevassa polvessa oleva alle 18-vuotias perillinen saa tehdä 40 000 euron alaikäisyysvähennyksen, jos hän on perimysjärjestyksessä lähinnä perittävää.

 

Henkivakuutus

  • Jos henkilö ottaa henkivakuutuksen (henkilövakuutus), voi hän merkitä edunsaajakseen kenet tahansa haluamansa ihmisen tai tahon. Jos edunsaaja on virallinen puoliso, yhteisen lapsen vanhempi, juridisen puolison lapsi tai juridinen lapsi, henkivakuutuskorvaus on verovapaata 35 000 saakka. Siitä ylimenevästä osuudesta maksaa edunsaaja perintöveroa 1 veroluokkataulukon mukaisesti. Jos edunsaaja on joku muu, esim. lapsi, joka ei juridisesti ole henkivakuutuksen ottajan tai tämän avio/rekkaripuolison lapsi, lisätään ylimenevä osuus edunsaajan tuloverotuksen alaiseksi tuloksi (vrt. palkka, äitiyspäiväraha, työttömyyskorvaus, kodinhoidontuki).
  • Jos henkilö ottaa vapaaehtoisen eläkevakuutukseen liittyvän kuolemanvaravakuutuksen, on koko summa perintöveronalaista.

 

Perhevapaat ja -etuudet

  • Isyysrahaa voi saada lapsen juridinen vanhempi tai synnyttäjän avo- tai aviopuoliso.
  • Isyysrahaa voi saada vain henkilö joka elää lapsen synnyttäneen äidin kanssa yhteistaloudessa, eikä käy isyysrahakautena töissä TAI hän asuu muualla, mutta vastaa lapsen hoidosta.
  • Työehtosopimus määrää maksaako työnantaja isyys- tai äitiysrahaa vai maksaako Kela.
  • Äitiys,- isyys- ja vanhempainraha ovat veronalaista tuloa.
  • Äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan suuruus määräytyy hakijan/etuuden saajan tulojen mukaan. Se on 70-90% palkkatuloista.
  • Isyysvapaa on enintään 54 arkipäivää (ma-la), eli noin yhdeksän viikkoa.
  • Isyysvapaa alkaa lapsen synnytyksestä tai halutusta ajankohdasta lapsen syntymän jälkeen
  • Isyysvapaasta voi pitää enintään 18 arkipäivää eli noin 3 viikkoa lapsen syntymän jälkeen samaan aikaan kuin äiti saa äitiys- tai vanhempainrahaa. Isyysvapaalla olija voi olla kotona yhtä aikaa äitiysrahaa saavan kanssa valintansa mukaan 1-18 arkipäivää. Loput isyysrahapäivät voi pitää vanhempainrahakauden jälkeen. Nuo päivät voi pitää kahdessa osassa.
  • Jos isä ottaa lapsen hoitoonsa jo äitiysrahakaudella, isällä on oikeus vanhempainrahaan jo silloin, eli hän saa vanhempainrahakauden pidennettynä (vaikka äiti on äitiyslomalla).
  • Isyysvapaita ei voi siirtää äitiyslomalaiselle.
  • Isyysvapaata voi pitää kunnes lapsi täyttää 2 vuotta tai ennen kuin adoptiolapsen hoitoon ottamisesta on kulunut 2 vuotta. 
  • Työnantajalla ei ole velvoitetta päästää isyysvapaalle, mutta käytännössä kaikki ovat päästäneet.
  • Äitiysrahakausi kestää 105 arkipäivää (ma-la) eli 17-18 viikkoa, jonka jälkeen kumpi vaan juridinen vanhempi voi jäädä vanhempainvapaalle. Äitiysloman lopussa lapsi on n. 3 kk ikäinen.
  • Vanhempainvapaalla voi olla myös juridinen isä, vaikka ei asuisi lapsen äidin kanssa, jos hän vastaa ensisijaisesti lapsen hoidosta ja huollosta sekä asuu lapsen kanssa.
  • Vanhempainvapaa on siis mahdollinen synnyttäneille äideille, synnyttäjän ja lapsen kanssa asuville, juridisille lähi-isille ja lapsen adoptoneille.
  • Vanhemmat voivat olla vanhempainvapaalla vuorotellen, mutta eivät yhtä aikaa (poikkeuksena monikkoperheet). Jos vapaa jaetaan, erillisiä jaksoja saa olla kummallakin enintään 2 ja niiden tulee kestää vähintään 12 arkipäivää.
  • Vanhempainvapaa/vanhempainrahakausi kestää 158 arkipäivää.
  • Äitiysloman voi aloittaa 30-50 arkipäivää ennen laskettua aikaa.
  • Vanhempainvapaakausi päättyy lapsen ollessa noin 9 kk ikäinen. Tämän jälkeen on mahdollista jäädä hoitovapaalle hoitamaan lasta kotiin kunnes lapsi täyttää kolme vuotta.
  • Kaikkien vanhempainvapaiden pitämisestä pitää ilmoittaa työnantajalle 2 kuukautta ennen aloitusajankohtaa.
  • Lisätietoja vanhempainvapaista   www.kela.fi

 

Hoitovapaan tuet

  • Hoitovapaata voi pitää kumpikin vanhemmista max kaksi vähintään yhden kuukauden pituista jaksoa kerrallaan siihen asti, kun lapsi täyttää kolme vuotta.
  • Kodinhoidontukeen kuuluu hoitoraha sekä perheen tulojen perusteella maksettava hoitolisä.
  • Hoitoraha 338,34e/kk  (+ kustakin kotona hoidettavasta alle 3v. lisäsisaruksesta 101,29e ja yli 3v., mutta alle kouluikäisestä sisaruksesta 65,09e)
  • Hoitolisä on enimmillään 181,07e/kk. Kelan sivuilla laskuri. Hoitolisän suuruuteen vaikuttavat perheen koko ja bruttotulot.
  • Lähes kaikki kunnat ja kaupungit maksavat hoitorahan ja hoitolisän lisäksi kuntalisää, jonka suuruus vaihtelee kunnittain. Myös kuntalisän saamisen ehdot vaihtelevat kunnittain.
  • Kuntalisää maksetaan perheen nuorimmasta kotona hoidettavasta lapsesta.
  • Helsinki-lisä on
    • alle 1,5-vuotiaasta lapsesta 264e/kk
    • alle 2-vuotiaasta 218,64e/kk
    • alle 3-vuotiaasta 134,55e/kk
  • Espoo-lisää maksetaan, jos perheen kaikki alle kouluikäiset lapset ovat kotihoidossa
    • alle 3-vuotiaasta 218,64e/kk
    • Voidaan maksaa harkinnanvaraisena, vaikka joku sisaruksista olisikin päivähoidossa, jos syy päivähoidossa oloon on erityisen tuen tarve.
  • Vantaa-lisä
    • alle 1,5-vuotiaasta 215e/kk
    • Samat ehdot kuin Espoossa
  • Tuen hakijan ei ole pakko olla se, joka lasta konkreettisesti päivällä hoitaa.
  • Kodinhoidontukea ei makseta lapsista, jotka ovat koulussa tai päivähoidossa.
  • Adoptiovanhemmilla on oikeus hakea lasten kotihoidon tukea siihen saakka, kun vanhempainrahakauden alkamisesta on kulunut kaksi vuotta. Hoitoraha maksetaan aina kuten alle kolmevuotiaalle. Oikeus hoitorahaan päättyy viimeistään, kun lapsi aloittaa perusopetuksen.

 

Yksityisen hoidon tuki

  • Yksityisen hoidon tukea voi hakea perhe, jonka lasta ei hoideta kotona eikä kunnallisessa päivähoidossa tai koulussa vaan käy esim. yksityistä päiväkotia ja kotiin on palkattu hoitaja.
  • Yksityisen hoidon tuki koostuu hoitorahasta ja hoitolisästä
    • Hoitoraha 172,25e/kk
    • Hoitolisä, jonka suuruus lasketaan perheen bruttotulojen ja koon mukaan on enimmillään 144,85e
    • Hoitoraha- ja lisä maksetaan erikseen jokaisesta yksityisessä hoidossa olevasta lapsesta
  • Perheen  tulotasoa laskettaessa huomioidaan myös avo- ja aviopuolison tuet, vaikka hän ei olisi lapsen juridinen vanhempi. 

 

Lapsilisä

  • Lapsilisä maksetaan Suomessa asuvista alle 17-vuotiaista lapsista syntymää seuraavasta kuukaudesta alkaen.
  • Lapsilisä ensimmäisestä lapsesta on 94,88e. Lapsilisä kasvaa lapsiluvun mukaan.
  • Lapsilisän sisaruskorotukset saa vain, jos lasten lapsilisät maksetaan samalle tilille.
  • Jos lapsen lähivanhempi ei asu avo- tai avioliitossa, maksetaan kustakin lapsesta yksinhuoltajakorotusta 48,55e.
  • Myös samaa sukupuolta olevien avoliitto poistaa oikeuden yksinhuoltajakorotukseen.

 

Päivähoitomaksu

  • Kunnallisen päivähoidon hoitomaksut ovat tulosidonnaisia. Enimmillään ne voivat olla 290e/kk/lapsi. Jos päivähoidossa on samasta perheestä useampia lapsia, saa sisarusalennusta. Vähätuloisimmat saavat kokonaan vapautuksen maksuista.
  • Päivähoitomaksuihin v
  • Parisuhteen rekisteröineet voivat ottaa perheelle yhteisen sukunimen (jommankumman puolison sukunimi, ei yhdistelmänimeä). Nimenmuutos haetaan erikseen maistraatista.
  • aikuttavat perheen koko (lapsen kanssa samassa osoitteessa asuvat) ja perheen aikuisten tulot. Tuloiksi lasketaan tulot koko perhekunnalta, eli myös avopuolisoiden tulot, olipa sukupuoli mikä vain.
  • Kunnallista päivähoitopaikkaa on haettava vähintään 4kk ennen toivottua aloituspäivää.

 

Parisuhteen virallistamisen merkitys

  • Parisuhteen rekisteröineet voivat ottaa perheelle yhteisen sukunimen (jommankumman puolison sukunimi, ei yhdistelmänimeä). Nimenmuutos haetaan erikseen maistraatista.
  • Avioliiton solmiva voi ottaa avioituessaan puolisonsa sukunimen tai yhdistelmänimen.
  • Vain parisuhteensa virallistaneet parit voivat adoptoida perheen sisäisellä adoptiolla.
  • Jos parisuhde on virallistettu ennen kuin raskaus on alkanut ja lapsi ilmoitettu klinikalla tehdyksi, ei adoptiossa ole 8 viikon harkinta-aikaa. Jos rekisteröinti on tapahtunut vasta raskauden aikana tai lapsen synnyttyä, joudutaan adoption vahvistamista odottamaan normaali 8 viikon harkinta-aika.
  • Oikeus leskeneläkkeeseen.
  • Virallisen puolison lapselle voi jättää perintöä alemmalla perintöveroprosentilla.
  • Virallisen puolison lapset otetaan huomioon lapsikorotuksina työttömyystuessa.
  • Joidenkin tukien kohdalla vain rekisteröidyn puolison tulot lasketaan perheen yhteisiksi tuloiksi, avopuolison ei.

 

1.3.2017 voimaan astuneet merkittävimmät muutokset samaa sukupuolta oleville avopareille

  • Lapsilisän yksinhuoltajakorotukseen ei enää ole oikeutta, jos vanhemmalla on samaa sukupuolta oleva avopuoliso.
  • Lasten kotihoidontuen tai yksityisen hoidon tuen määrä saattaa laskea kun samaa sukupuolta olevan avopuolison tulot aletaan huomioida.
  • Erityishoitorahaan tulee aiemmasta poiketen oikeus myös samaa sukupuolta olevan avopuolison lapsen hoitamiseksi.
  • Työttömyysetuuteen voi saada lapsikorotuksen myös samaa sukupuolta olevan avopuolison lapsesta. Muut työttömyysturvalain muutokset voivat vaikuttaa etuutta pienentävästi. Lisäksi avoliittokäsitteen muutoksella voi olla vaikutuksia myös työttömyysturvan työvoimapoliittisiin edellytyksiin esim. sen osalta, kuka katsotaan yrittäjäksi.
  • Kansaneläkkeen määrä pienentyy samaa sukupuolta olevilla avopareilla, toisaalta avopuolison alaikäisen lapsen osalta tulee oikeus lapsikorotukseen.
  • Yleisessä asumistuessa ei enää ole mahdollista katsoa samaa sukupuolta olevia avopuolisoita eri ruokakuntiin kuuluviksi, mikä saattaa alentaa asumistukea tai estää sen saamisen.
  • Toimeentulotuen määrään saattaa vaikuttaa samaa sukupuolta olevan avopuolison tulkinta puolisona.
  • Lisäksi muutokset vaikuttavat ainakin eläkkeensaajan asumistukeen, asumiseen perustuvaan sosiaaliturvaan, maatalousyrittäjien eläkkeeseen ja lomituspalveluun, turkistuottajien lomituspalveluun ja poronhoitajien sijaisavustukseen.

 

Muuttaminen toisiin maihin

  • Kaikki maat eivät tunnusta rekisteröityjä parisuhteita tai samaa sukupuolta olevien huoltajuutta / perheen sisäistä adoptiota.

  • Joissakin maissa eläminen samaa sukupuolta olevana parina tai sateenkaariperheenä on jopa hengenvaarallista.
  • Selvitä maan käytännöt ja ilmapiiri perusteellisesti ennen muuttopäätöstä.
  • Ulkomailla avioliiton solmineiden liitto huomioidaan Suomessa rekisteröitynä parisuhteena.

 

TEHTÄVÄLISTA

Ennen lapsen alullepanoa

  • Päätä perhemuoto ja sovi mahdollisimman tarkkaan kuka vanhemmista tulee olemaan missäkin juridisessa asemassa suhteessa lapseen.
  • Jos olette naispari eikä lapsella ole tunnettua isää, solmikaa avioliitto. → Välttää perheen sisäisen adoption 8 viikon harkinta-ajan.
  • Aikatauluja suunnitellessa kannattaa varautua siihen, että klinikalla saattaa vierähtää muutama kuukausi ennen kuin raskautta päästään yrittämään.

 

Ennen syntymää

  • Lapsivakuutus pitää ottaa n. 3kk ennen lapsen syntymää, jos haluaa varmistaa, että lapsi varmasti saa vakuutuksen ja että vakuutus kattaa myös synnynnäiset ja syntyessä saadut sairaudet.
  • Hakeudu neuvolaan ennen neljännen raskauskuukauden päättymistä.
  • Adoptioneuvontaan voi olla yhteydessä jo ennen lapsen syntymää.
  • Kun 154 raskauspäivä on takana saa neuvolasta raskaustodistuksen, jota tarvitsee hakiessaan mm. Kelalta äitiyspäivärahaa, äitiysavustusta (= äityspakkaus tai 140e) ja lapsilisää.
  • 2kk ennen haluttua äitiys-/isyysvapaan ajankohtaa pitää ilmoittaa vapaasta työnantajalle. Tarkista työehtosopimus!

 

Lapsen synnyttyä

  • Synnytyssairaalasta lähtee väestörekisteriin tieto uudesta ihmisestä. Itse ei tarvitse ilmoittaa.
  • Pian syntymän jälkeen tulee kutsu isyyden tunnustukseen. Voi itsekin soittaa lastenvalvojalle ja varata ajan. Isyyden tunnustuksen jälkeen hoidetaan mahd. elatustukiasiat.
  • Oheishuoltajuutta voi hakea heti kun lapsi on syntynyt.
  • Adoptioneuvontaan voi myös varata ajan heti syntymän jälkeen.
  • Lapselle tulee antaa nimi 2kk sisällä syntymästä, mutta ajan annetaan hiukan venyä.

 

Mallirunko huoltajuushakemukselle ja suostumukselle

XX:n käräjäoikeudelle
osoite

 

Asia: Huoltajuushakemus

Hakija:  YY, henkilötunnus, osoite

 

Pyydän kunnioittavasti XX:n käräjäoikeutta määräämään puolisoni ZZ:n (hetu) alaikäisen lapseni NN:n (hetu) huoltajaksi ohellani, lain lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 9 § 1 momentin 4 kohdan perusteella.

 

Hakemuksen perustelut:

Olemme asuneet ZZ:n kanssa yhdessä noin xx vuotta. Rekisteröimme parisuhteemme XX:n maistraatissa xx.xx.200x.

Katsomme NN:n olevan yhteinen lapsemme, ja hankimme lapsen yhteisestä päätöksestä inseminaatiolla. Olen lapseni ainoa huoltaja. Lapsen isyyttä ei ole selvitetty.

ZZ on käytännössä lapsen toinen vanhempi. Käytännön asioiden hoitamiseksi ja vanhemmuussuhteen vahvistamisen takia katson, että on lapsen edun mukaista vahvistaa ZZ NN:n toiseksi huoltajaksi. Huoltajuus vahvistaa ja turvaa ZZ:n ja NN:n äiti-lapsi -suhdetta. Heidän välisensä siteen vahvistaminen huoltajuudella takaa lapselle jatkuvuuden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden lapselle itselleen merkittävässä ja myönteisessä ihmissuhteessa.

Olemme parisuhteemme rekisteröimisen jälkeen ottaneet perheellemme [minun sukunimeni/ ZZ:n sukunimen], joka on annettu myös lapselle. ZZ:n vanhemmat ja sisarukset perheineen ovat ottaneet NN:n avosylin suvun jäseneksi. Huoltajuus vahvistaa edelleen psykologisesti tätä yhteenkuuluvuutta.

ZZ on hakemuksesta saanut oheishuoltajuuden myös esikoisellemme KK:lle.

TAI

Olen itse saanut hakemuksesta oheishuoltajuuden esikoisellemme KK:lle, jonka oikeudellinen vanhempi ZZ on. Jo lastemme tasavertaisen kohtelun vuoksi sekä heidän yhdenvertaisen oikeudellisen asemansa takia huoltajuuden vahvistaminen myös ZZ:n ja NN:n välille on tärkeää.

Oma toiveeni on, että mikäli minulle sattuisi jotain, NN jäisi ZZ:n huolehdittavaksi ja ZZ:n huoltajuussuhde NN:ään jatkuisi normaalisti.

Haluan, että ZZ voi tarvittaessa hoitaa vanhemman tavoin kaikkia NN:ää koskevia asioita viranomaisten, terveydenhuollon, lastentarhan, koulun jne. kanssa, sekä edustaa lasta tarvittaessa. Samoin, mikäli NN:lle  sattuisi jotain, voisi ZZ saada kaikki tarvittavat tiedot niin halutessaan.

Helsingissä, xx.xx.20xx

 

YY

(hetu)

 

* * *

 

Suostumus:

 

Pyydän XX:n käräjäoikeutta määräämään minut YY:n (hetu) alaikäisen lapsen NN:n (hetu) oheishuoltajaksi lain lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 9 § 1 momentin 4 kohdan perusteella.

Helsingissä, xx.xx.20xx

 

ZZ

(hetu)





















 


Toimintaa
Tietoa
Ammattilaisille
Yhdistys
Yhteys



Sateenkaariperheet ry, Yrjönkatu 1 A 21, 00100 Helsinki, info@sateenkaariperheet.fi




Toteutus: Mediatoimisto Crazy Mama