Suomeksi PÅ svenska In English Tilaa uutiskirje

Tutkimusraportti: Suomalaiset sateenkaariperheet

sosiaali- ja terveyspalveluissa ja koulussa

 

Vuonna 2006 kerätystä kyselyaineistosta on toimitettu  vuonna 2007 julkaistu tutkimusraportti:

Suomalaiset sateenkaariperheet sosiaali- ja terveyspalveluissa ja koulussa

Tutkimus toteutettiin yhteistyönä Helsingin yliopiston Kristiina-instituutin tutkija Paula Kuosmasen kanssa. Raportin painatuksen kustansi Työministeriö.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

TIIVISTELMÄ
Paula Kuosmanen ja Juha Jämsä (toim.) Suomalaiset sateenkaariperheet sosiaali- ja terveyspalveluissa ja koulussa.
SEIS – Suomi eteenpäin ilman syrjintää –julkaisu, Työministeriö
Edita Prima Oy, Helsinki 2007. ISBN: 978-952-490-157-4

Kirja raportoi suomalaisille sateenkaariperheille eli lesbo-, homo-, bi-, trans- ja eiheterovanhemmille suunnatun Sateenkaariperhe-kyselyn keskeisimmät tulokset. Kysely toteutettiin 13.9.–19.10.2006 internetissä ja Sateenkaariperheet-yhdistyksen jäsenkyselynä. Kaikkia vastaajia (n= 178) kehotettiin vastaamaan internetissä suoraan yleiseen lomakkeeseen (n=167) tai trans-lomakkeeseen (n=11). Kyselyyn yleisellä lomakkeella vastanneista 90 % oli naisia ja 10 % (16) miehiä. Suomalaisista sateenkaariperheistä suurimman joukon muodostavat naisparien ydinperheet, joihin kuului kyselyyn vastanneista vanhemmista 49 %. lisäksi kyselyyn vastanneista vanhemmista naisparien uusperheistä oli 13 %, moniapilaperheistä 9 %, transvanhempien perheistä 8 %, monimuotoisista perheistä 8 %, itsellisten äitien ja isien perheistä 6 %, etävanhempien perheistä 3 % ja miesparin ydinperheistä 2 %. lisäksi kyselyyn vastasi kaksi isää, toinen miesparin uusperheestä ja toinen sijaisvanhempien perheestä.

Suomalaisista sateenkaariperheiden vanhemmista hedelmöityshoitoklinikoilla oli asioinut 68 %, kunnallisissa äitiysneuvoloissa raskauden seurannassa 81 % ja eri tahojen järjestämässä perheneuvonnassa 18 %. perheneuvonnassa asioimiseen liittyi syrjintäpelkoa ja sateenkaariperheet käyttivät perheneuvontaa sitä vähemmän mitä pienemmällä paikkakunnalla he asuivat. terveydenhuoltopalveluissa havaittiin syrjiviä asiakaskäytäntöjä: joillakin hedelmöitysklinikoilla kaikille itsellisille naisille ja naispareille tehtiin vanhemmuutta arvioivia psykologin haastatteluja ja äitiysneuvolassa esitteet ja raskauden seurantakäyntejä jäsentävät heteroydinperheitä varten suunnitellut lomakkeet olivat vanhentuneita. lomakkeet ohjasivat terveydenhoitajia esittämään sateenkaariperheille, erityisesti suurimpana asiakasryhmänä oleville naisparin ydinperheille soveltumattomia kysymyksiä eikä sosiaalisen äidin tietoja voinut kunnolla kirjata asiakasrekisteriin. Sateenkaarivanhemmista 40 %:lle oli jäänyt kuva, ettei äitiysneuvolan terveydenhoitaja tuntenut sateenkaariperheiden erityistarpeita.

Suomalaisten sateenkaariperheiden lapsia hoidetaan vähintään yhtä usein kunnallisessa päivähoidossa kuin suomalaisten lapsia yleensäkin. Sen sijaan sateenkaariperheissä käytetään huomattavasti useammin yksityisiä hoitopaikkoja. päiväkodin ja sateenkaarivanhempien väliltä näytti puuttuvan keskusteluyhteys. Sateenkaarivanhemmista 41 % ei osannut sanoa, tunsiko päiväkodin henkilökunta sateenkaariperheiden erityistarpeita, eikä 51 % vanhemmista osannut sanoa, oliko perheiden monimuotoisuudesta, esimerkiksi sateenkaariperheistä puhuttu päiväkodissa lapsille. myöskään 29 % vanhemmista ei osannut sanoa, huomioitiinko päivähoidossa heidän lapsensa erityistarpeet. Sateenkaarivanhemmista 55 % arveli perhemuotonsa olevan tuttu koulussa, mutta vain 28 % vanhemmista arvioi, että opettaja tunsi sateenkaariperheiden erityistarpeita.

Kyselyyn vastanneista 19 %:lla oli syrjintäkokemuksia ”osaan palveluista liittyen” ja 23 % oli selvittänyt etukäteen joidenkin palvelujen ennakkoluuloisuutta. tutkimuksen aineiston laadullisen analyysin ja myös aiemman tutkimuksen perusteella voi päätellä, että syrjinnän selityksenä on, että lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakaskäytännöt on suunniteltu heteroydinperheille eivätkä sellaisinaan suoraan sovellu sateenkaariperheille. myös päiväkodin ja koulun vuorovaikutuksessa sateenkaariperheiden erityistarpeiden selvittämiseksi on syrjintään viittaavia ulottuvuuksia. laadullisen analyysin perusteella näyttää siltä, että sateenkaariperheistä helposti tunnistettavissa ydinperheen muotoisissa perheissä elävät vanhemmat näyttäisivät joutuvan kokemaan vähiten syrjintää, paitsi aiemmin hedelmöityshoitoklinikoilla asioidessaan. tätä tulosta ei voi kuitenkaan pitää tilastollisesti merkitsevänä, koska sateenkaariperheiden erityisryhmään kohdistuneen kyselyn aineisto on liian pieni.
 
Suomen perhelainsäädäntö on sateenkaarivanhempia ja lapsia syrjivä siten, ettei se tunnusta sosiaaliselle vanhemmalle mahdollisuutta juridisesti vahvistaa suhdetta lapsiinsa eikä lapsille mahdollisuutta vähintään kahteen elättäjään eikä myöskään tapaamisoikeutta kaikkiin vanhempiinsa. puolet kyselyyn vastanneista ilmoitti, että perheessä oli haettu oheishuoltajuutta sosiaaliselle vanhemmalle, mikä ei kuitenkaan tarkoita elatusvelvollisuutta lapsesta. lastenvalvojien lausunnot elatustuen myöntämisessä ja käytännöt isyyden selvittämisessä vaihtelivat huomattavasti kunnista toiseen ja olivat joissakin tapauksissa syrjintään viittaavia. myöskään vuonna 2006 uudistetut perhevapaat eivät huomioi yhdenvertaisesti sateenkaariperheiden vanhempia. Kaikki sateenkaarivanhempien puolisot jäävät ilman sairausvakuutuksesta korvattavaa isyyslomaa vastaavaa synnytyslomaa ja vanhempainvapaaseen ja ottovanhempien hoitovapaaseen ovat oikeutettuja vain rekisteröidyt parit, jotka ovat rekisteröineet suhteensa ennen lapsen syntymää tai lapsen adoptointia. raportin yhteenvetoluvussa esitetään konkreettisia toimenpide-ehdotuksia syrjivien asiakaskäytäntöjen poistamiseksi ja lainsäädännön parantamiseksi.

Avainsanat: sateenkaariperheet, sateenkaarivanhemmat, transvanhemmat, seksuaalisuus, seksuaalivähemmistöt, sukupuoli, sukupuolivähemmistöt, asiakaskäytännöt, syrjintä, perhelainsäädäntö, yhdenvertaisuus, sosiaali- ja terveyspalvelut, lapsiperheiden palvelut, terveydenhuolto, lisääntymisterveydenhuolto, hedelmöityshoito, raskauden seuranta, perheneuvonta, päivähoito, koululaitos.


SAMMANFATTNING
Paula Kuosmanen och Juha Jämsä (e.d.) Finska regnbågsfamiljer inom social- och hälsovårdstjänster och i skolan.
SEIS – Suomi eteenpäin ilman syrjintää –julkaisu, Työministeriö
Edita Prima Oy, Helsinki 2007. ISBN: 978-952-490-157-4

Boken redovisar de huvudsakliga resultaten av regnbågsfamiljsenkäten, en enkät riktad till finska regnbågsfamiljer, det vill säga homo-, bi-, trans-och icke-heterosexuella föräldrar. undersökningen genomfördes mellan datumen 13.9–19.10.2006 på Internet och i form av en enkät bland medlemmar i föreningen regnbågsfamiljer. alla de svarande (n=178) uppmanades att svara direkt på Internet på den allmänna blanketten (n=167) eller trans-blanketten (n=11). av föräldrarna som svarade på den allmänna blanketten var 90 % kvinnor och 10 % (16) män. De finska regnbågsfamiljerna utgörs till största delen av kärnfamiljer i form av kvinnopar, som utgjorde 49 % av de föräldrar som svarade på enkäten. Bland de föräldrar som svarade var dessutom 13 % från nyfamiljer bestående av kvinnopar, 9 % från tre- eller fyrklöverfamiljer, 8 % transföräldrar, 8 % från mångformiga familjer, 6 % från enföräldersfamiljer bestående av en mamma eller en pappa, 3 % från familjer med distansföräldrar och 2 % från kärnfamiljer bestående av manspar. Dessutom svarade två pappor, den ena från en nyfamilj bestående av ett manspar och den andra från en familj med fosterföräldrar.

av föräldrarna i regnbågsfamiljerna hade 68 % varit på fertilitetsklinik, 81 % hade besökt den kommunala mödravårdsrådgivningen för att följa upp graviditeten och 18 % hade varit på föräldrarådgivning anordnad av olika instanser. Besöken på familjerådgivningen var förknippade med rädsla för diskriminering och ju mindre ort regnbågsfamiljerna bodde på desto mindre vanligt var det att de gick till föräldrarådgivningen. man upplevde diskriminerande behandling i samband med besök inom hälsovårdstjänsterna: på vissa fertilitetskliniker genomförde man psykologiska intervjuer med alla ensamstående kvinnor och kvinnopar, som utvärderade deras lämplighet som föräldrar. på mödravårdsrådgivningen var de broschyrer och blanketter för graviditetsuppföljningsbesök som riktade sig till heterosexuella kärnfamiljer föråldrade. Blanketterna var uppbyggda på ett sätt som fick hälsovårdarna att ställa olämpliga frågor till regnbågsfamiljerna, i synnerhet när det gällde den största gruppen, nämligen kärnfamiljerna bestående av kvinnopar, och uppgifterna om den sociala modern kunde inte skrivas in ordentligt i kundregistret. 40 % av regnbågsföräldrarna hade fått uppfattningen att hälsovårdaren på mödrarådgivningen inte kände till regnbågsfamiljers särskilda behov.

De finska regnbågsfamiljernas barn vårdas minst lika ofta inom den kommunala dagvården som finska barn i allmänhet. Däremot använder regnbågsfamiljer privata daghem i betydligt högre utsträckning. Det verkade som om det brast i kommunikationen mellan daghemmen och regnbågsfamiljerna. 41 % av regnbågsfamiljerna kunde inte svara på om personalen på daghemmet kände till regnbågsfamiljernas särskilda behov och 51 % av föräldrarna kunde inte svara på om man pratade om olika typer av familjebildningar, exempelvis om regnbågsfamiljer, med barnen på daghemmet. 29 % av föräldrarna kunde heller inte svara på om man tog hänsyn till deras barns särskilda behov på daghemmet. 55 % av regnbågsföräldrarna trodde att deras familjekonstellation var känd i skolan, men endast 28 % av föräldrarna trodde att läraren kände till regnbågsfamiljers särskilda behov.

av dem som svarade på enkäten hade 19 % upplevt diskriminering ”i samband med några tjänster” och 23 % hade i förväg tagit reda på fördomsfullheten inom vissa tjänster. med utgångspunkt i den kvalitativa analysen av undersökningsmaterialet kan man dra slutsatsen att förklaringen bakom diskrimineringen är att barnfamiljernas besök hos social-och hälsovårdstjänsterna har planerats för heterosexuella kärnfamiljer och inte direkt passar regnbågsfamiljer. även när det gäller interaktionen med daghem och skola när det gäller att ta reda på regnbågsfamiljers särskilda behov förekommer det sådant som tyder på diskriminering. att döma av den kvalitativa analysen ser det ut som att de föräldrar som lever i regnbågsfamiljer som är lätta att identifiera som kärnfamiljer upplever minst diskriminering, förutom då de har kontakt med fertilitetskliniken. Det är dock en slutsats som inte kan anses statistiskt betydande, eftersom det material som vänder sig till den särskilda gruppen regnbågsfamiljer är för litet.

Finlands familjelagstiftning är diskriminerande mot regnbågsföräldrar och barn genom att den inte erkänner den sociala föräldern och ger denne möjlighet att juridiskt bekräfta förhållandet till sitt barn och inte heller ger barnen möjligheten att ha minst två föräldrar eller rätt till umgänge med alla sina föräldrar. Hälften av de tillfrågade sade att familjen hade ansökt om vidstående vårdnad för den sociala föräldern, vilket dock inte medför skyldighet att underhålla barnet. Barntillsynsmannens uttalande om beviljande av underhållsstöd och tillvägagångssättet för att utreda faderskapet varierade betydligt mellan kommunerna och tydde i vissa fall på diskriminering. Inte heller de förnyade familjeledigheterna från år 2006 tar hänsyn till föräldrar i regnbågsfamiljer på ett jämlikt sätt. alla makar till regnbågsföräldrar blir utan den ledighet vid födseln som motsvarar faderskapsledigheten och som ersätts via sjukförsäkringen. Föräldraledighet och vårdledighet för adoptivföräldrar är något som enbart de registrerade par har rätt till, som registrerat sitt partnerskap innan barnets födelse eller adoptionen av ett barn. I det sammanfattande kapitlet i rapporten presenteras konkreta förslag på åtgärder för att motverka diskriminering vid besök hos myndigheter och utnyttjande av social- och hälsovårdstjänster, samt för att förbättra lagstiftningen.

Nyckelord: regnbågsfamiljer, regnbågsföräldrar, transföräldrar, sexualitet, sexuella minoriteter, kön, könsminoriteter, diskriminering, familjelagstiftning, jämlikhet, social-och hälsovårdstjänster, tjänster för barnfamiljer, fertilitetsbehandling, assisterad befruktning, graviditetsuppföljning, föräldrarådgivning, dagvård, skolsystemet.


ABSTRACT
Paula Kuosmanen and Juha Jämsä (edit.) Finnish Rainbow Families in Social Welfare and Health Care Services and Schools.
SEIS – Suomi eteenpäin ilman syrjintää –julkaisu, Työministeriö
Edita Prima Oy, Helsinki 2007. ISBN: 978-952-490-157-4

the book reports the results taken from the rainbow Family survey, which was aimed at “rainbow Families”, i.e. lesbian, homosexual, bisexual, trans-gender and non-heterosexual parents. the survey was conducted during the period 13th of September – 19th of october 2006 over the Internet and as a rainbow Families association member survey. all respondents (n=178) were encouraged to answer over the Internet either to the general survey (n = 167) or the trans survey (n = 11). out of the respondents who answered to the general survey 90% were women and 10% (16) were men. a majority of the parents were living in female-female nuclear families, which comprised 49% of the survey respondents. also parents living in female-female step families (13 %), in rainbow families of three or four parents (9%), in families with trans-gender parents (8%), in multiform families (8%), in families with an independent mother and father (6%), in families with remote parents (3%) and in male-male nuclear families (2%) were taking the survey. two fathers, one from a male-male step family and the other from a foster parent family, also took the survey. of the Finnish rainbow families’ parents surveyed, 68% had visited a fertility clinic, 81% had visited municipal maternity clinics during pregnancy, and 18% had paid visit to family counselling provided by various agencies. respondents reported a fear of discrimination in family counselling and rainbow families living in smaller places of residence were less likely to pay a visit to a family counsellor. Health care services were found to have discriminatory practices: at some fertility clinics, all independent women and female-female couples were subjected to evaluative psychological interviews and brochures and forms in maternity clinics were outdated and addressed only to heterosexual nuclear families. the forms instructed health care nurses to ask rainbow families, particularly one of the largest client segments—female-female nuclear families, inappropriate questions and the personal information of social mothers could not be properly put into the client register. of the rainbow family parents surveyed, 40% were left with the impression that the nurses in maternity clinics were not familiar with the special needs of rainbow families.

Children of Finnish rainbow families were taken in municipal day care centres at least as often as Finnish children in general. Conversely, rainbow families made considerably more use of private day care facilities. there seemed to be a lack of dialogue between day care centres and rainbow family parents. of the rainbow family parents surveyed, 41% could not say whether the staff understood the special needs of rainbow families, and 51% of the parents could not say whether alternative family forms, such as rainbow families, were discussed with the children. also, 29% of the parents could not say whether the special needs of their children were being taken into consideration in the day care. of the rainbow family parents surveyed, 55% believed that their own family form was known in school, but only 28% of the parents felt that the teacher was aware of the special needs of rainbow families.

of the respondents surveyed, 19% had experienced discrimination “in some services” and 23% had investigated the prejudice of some services in advance. Based on a qualitative analysis of the research data as well as previous research, it can be deduced that the explanation for discrimination is that the practices in social welfare and health services are designed for heterosexual nuclear families, thus making them unsuitable for rainbow families. Discriminatory dimensions were also discovered in the dialogue with day care centres and schools when charting the special needs of rainbow families. Based on a qualitative analysis, it seems that rainbow family parents living in an easily recognisable nuclear family arrangement are less likely to receive discriminatory treatment, except when using a fertility clinic, as the case above showed. this result cannot, however, be considered statistically significant, because the amount of the data of rainbow families is insufficient.

Finnish family legislation discriminates against rainbow families and children in that it does not afford social parents opportunity to legally verify their relationship with the child, nor does it allow the child to have at least two parents/guardians or visitation rights to all his/her parents. Half of the respondents stated that the family had applied for co-custody for the social parent, which does not, however, involve any legal obligation to support the child. Child welfare supervisors’ statements in granting maintenance support and protocols for determining paternity varied widely from municipality to municipality and, in some cases, were discriminatory. amendments made to family leaves in 2006 also fail to give equal consideration to rainbow family parents. all spouses of rainbow family parents are left without a leave equivalent to paternity leave, which is compensated by health insurance, and only registered couples who had registered their relationship before the birth or adoption of the child are entitled to take parental leaves and adoptive parent childcare leaves. the report summary lists concrete recommendations for the elimination of discriminatory practices and improvement of legislation.

Keywords: rainbow families, rainbow family parents, trans-gender parents, sexuality, sexual minorities, gender, gender minorities, client practices, discrimination, family legislation, equality, social welfare and health care services, family services, health care, reproductive health care, fertility treatment, pregnancy monitoring, family counselling, day care, educational institute.





















 


Toimintaa
Tietoa
Ammattilaisille
Yhdistys
Yhteys



Sateenkaariperheet ry, Yrjönkatu 1 A 21, 00100 Helsinki, info@sateenkaariperheet.fi




Toteutus: Mediatoimisto Crazy Mama