Suomeksi PÅ svenska In English Tilaa uutiskirje

Lastenneuvola

Perheen vanhemmat tuntevat olonsa hyväksi neuvolassa, jos he kokevat, että heidän perhemuotonsa synnyttää asiallista keskustelua. Asiasta vaikeneminen ei tuo turvallisuuden tunnetta. Keskustelu siitä, ketkä ovat lapsen tosiasialliset vanhemmat, helpottaa sekä henkilökunnan että perheen oloa.

 

Artikkeli Sateenkaariperheiden kokemuksia äitiys- ja lastenneuvolasta >>>

 

Katso myös Perhevalmennus >>>

Katso myös Äitiyshuolto >>>

 

 

Tarkemmin sateenkaariperheiden kokemuksista äitiys- ja lastenneuvolassa:

Suomalaiset sateenkaariperheet -tutkimusraportti
Sateenkaariperheet ja hyvinvointi -oppikirja

  • Oppikirjassa kuullaan sateenkaariperheiden lasten ja vanhempien sekä eri alojen ammattilaisten tarinoita kohtaamisista. Lisäksi annetaan käytännön työkaluja erilaisten perheiden kohtaamiseen. Lukuihin sisällytetyt tehtävät auttavat pohtimaan omia työtapojaan ja työnsä lähtökohtia. Käsikirja on tarpeellista luettavaa kaikille perheiden parissa työskenteleville.

 

 

* * *

 

Sateenkaariperheiden kokemuksia äitiys- ja lastenneuvolasta

Artikkelin on kirjoittanut valtiot.yo Minna Selänniemi. Aineiston on kerännyt VTM Juha Jämsä kesällä 2006.

 

Keväällä 2006 käynnistynyt Seta ry:n sateenkaariperhetyön projekti pyrkii kartoittamaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien lapsiperheiden vanhempien kokemuksia erilaisten perheille suunnattujen palveluiden asiakkuudesta. Näitä kokemuksia selvitetään sateenkaariperheille suunnatulla laajalla kyselyllä, johon on ollut mahdollista vastata syksyn aikana. Vastauksia on saatu noin 200 sateenkaariperheelliseltä. Kootun aineiston perusteella on muun muassa tarkoitus laatia kohdennettua koulutusmateriaalia eri ammattialoille. Tämän varsinaisen kyselyaineiston tuloksia vielä odotellessa on sateenkaariperheiden tilanteeseen päästy alustavasti perehtymään jo kesän 2006 sateenkaariperheleirillä toteutetun koekyselyn tulosten kautta. Koekyselyyn vastasi 55 sateenkaariperheen vanhempaa. Heidän vastaustensa perusteella meidän on mahdollista esittää myös alustavia tuloksia sateenkaariperheiden neuvolakokemuksista.

 

Vastaajien taustatietoja

Koekyselyyn vastanneiden joukko ei täysin vastaa sateenkaariperheiden kokonaiskuvaa. Naisparit ovat aineistossa hyvin esillä, sillä heitä oli suurin osa leirin osallistujista. Muut sukupuolet ja perhemuodot ovat valikoituneessa vastaajajoukossa heikommin edustettuja. Vastaajista vain yksi oli mies, kaksi vastaajaa määritti itsensä transgenderiksi, eli pysyvästi sukupuolten välimaastossa eläväksi henkilöksi. Kaikkien sukupuolimääritelmien ulkopuolelle itsensä jätti kaksi vastaajaa. Loput 50 vastaajaa oli naisia.

Miltei puolet kyselyyn vastanneista asui pääkaupunkiseudulla tai sen kehyskunnissa. Suurin osa (63 %) vastaajista oli 30 – 39-vuotiaita. Lasten iät vaihtelivat vastasyntyneestä 19 vuoteen keski-iän ollessa noin 5 vuotta. Alle 4-vuotiaat olivat kuitenkin selvä enemmistö. Heitä oli leiriläisten lapsista yli puolet. Kaikkein eniten oli alle 2-vuotiaita lapsia (28 %) ja 3-vuotiaita (21 %). Keskimäärin perheessä oli 1,7 lasta. Ensimmäinen lapsi oli useimmiten syntynyt sateenkaariperheeseen vanhempien ollessa 30 – 39-vuotiaita.

Naisparin ja heidän yhdessä saatujen lastensa ydinperheitä oli 69 % vastaajien perheistä. Yhden aikuisen lapsiperheitä oli aineistossa neljä. Uusperheeksi tai uusioperheeksi perheensä määritti 7 vastaajaa. Uusperheitä oli erimuotoisia – joissain perheissä oli sekä yhdessä saatuja että kummankin puolison ”omia” lapsia, toisissa perheissä kaikki lapset olivat joko molempien tai vain toisen puolison lapsia ajalta ennen nykyistä parisuhdetta. Kaikki vastaajat eivät halunneet määritellä perhettään mitenkään: ”En ole erityisemmin määritellyt. Me ollaan me. Meidän perhe ”.

 

Neuvolatoiminnan vahvuuksia sateenkaarinäkökulmasta

Neuvolatoiminta on muodostunut tärkeäksi osaksi suomalaista terveydenhuoltojärjestelmää ja yhteiskuntaa. Äitiysneuvolan raskaudenseurannassa käyvät lähes kaikki synnyttäjät, ja lastenneuvolatoiminta tavoittaa miltei koko ikäluokan. Maksutonta ja laadukasta kunnallista neuvolatoimintaa arvostetaan sateenkariperheissäkin. Kyselyymme vastanneista sateenkaarivanhemmista äitiysneuvolatoimintaa piti tärkeänä 94 % ja lastenneuvolaa jopa 96 % vastaajista.

Äitiysneuvolasta tärkeää tietoa koki saaneensa noin neljä vastaajaa viidestä. Vastaajista runsas 89 % koki myös tulleensa kohdelluksi kunnioittavasti äitiysneuvolassa. Suhtautuminen sateenkaariperheisiin on myös luontevaa, ja koko perhe otetaan mukaan keskusteluun. Tätä mieltä oli 4/5 vastaajista.

Lastenneuvola saa vastaajilta vielä äitiysneuvolaakin paremmat arviot. Lastenneuvolasta tärkeää tietoa oli saanut 88 % vastaajista. Kunnioittavasti lastenneuvolassa oli kohdeltu 96 %:a ja luontevasti 88 % vastaajista. Kaikki perheenjäsenet oli myös otettu mukaan keskusteluun 85 %:n mielestä. Kokonaisuudessaan myönteisenä kokemuksena äitiysneuvolassa asioimista piti 80 % ja lastenneuvolassa asioimista 92 % vastaajista. Mainitsevatpa jotkut vastaajat ”neuvolan tädin” jopa yhtenä tärkeimmistä tukijoistaan.

 

Neuvolatoiminnan haasteita sateenkaarinäkökulmasta

Puutteita vanhemmuuden tukemisessa

Peräti kolmannes vastaajista koki, ettei ollut juurikaan saanut äitiysneuvolasta tukea vanhemmuuteensa. Lapsen itse synnyttäneet äidit kokivat äitiysneuvolan tukeneen omaa vanhemmuuttaan paremmin kuin muulla tavalla vanhemmaksi tulleet. Perhemuodosta riippumatta synnyttäjä tuntuukin olevan äitiysneuvolassa huomion keskipisteenä. Odottavan äidin hyvinvointi on sikiön kehityksen kannalta ratkaisevan tärkeää, ja raskaana olevan äidin tuntemuksiin keskittyminen on siksi perusteltua. Äitiysneuvolan tehtävänä on kuitenkin myös tukea koko perhettä suuressa elämäntilanteen muutoksessa ja tarjota välineitä hyvään vanhemmuuteen. Kaikkien vanhempien huomioiminen ja tukeminen tulevan kasvatustehtävän äärellä on tärkeää.

Puutteita vanhemmuuden tukemisessa eivät välttämättä koe pelkästään sateenkaariperheiden vanhemmat. Synnyttäjäkeskeinen lähestymistapa voi yhtälailla heikentää myös heteroperheiden isien tuen saantia omalle vanhemmuudelleen. Ongelma on tiedostettu neuvolatoimessa, ja viime vuosina on tehty kovasti työtä isien huomioimiseksi äitiysneuvoloissa aiempaa paremmin. Toivottavaa olisi, ettei tämä kehitys pysähtyisi heteroperheiden isiin, vaan laajenisi kattamaan kaikenlaiset, myös muut kuin biologiseen sukulaisuuteen perustuvat, vanhemmuuden muodot.

Myös lastenneuvolassa oli synnyttäneen äidin kokemus vanhemmuuden tukemisesta jonkin verran muita vanhempia myönteisempi, mutta kokemusten ero oli vähäisempi kuin äitiysneuvolassa. Lastenneuvola onnistuu vanhemmuuden tukemisessa kaiken kaikkiaan äitiysneuvolaa paremmin. Vastaajista 81 % koki saaneensa lastenneuvolasta tukea vanhemmuuteensa.

 

Sateenkaariperheet huonosti tunnettuja

Noin 37 % vastaajista arveli, ettei äitiysneuvolan henkilökunta ollut ennen kohdannut sateenkaariperheitä. Viidennekselle oli käynyt ilmi, että äitiysneuvolan henkilökunta oli aiemminkin ollut tekemisissä sateenkaariperheiden kanssa. Loput vastaajat eivät osanneet ottaa asiaan kantaa. Sateenkaariperheiden erityistarpeet ovat myös henkilökunnalle vieraita. Vastaajista puolet oli sitä mieltä, että äitiysneuvolan henkilökunta tunsi sateenkaariperheiden tarpeet heikosti. Vain alle viidennes koki, että äitiysneuvolassa tunnettiin sateenkaariperheiden tarpeet.

Lastenneuvolan sateenkaariasiakkaista 15 % koki, että henkilökunta tunsi heidän perhemuotonsa erityistarpeet. Monesti sateenkaariperheiden vanhemmat joutuvat neuvolassa itse kouluttajan asemaan:

”Useimmiten neuvola-henkilökunta on pitänyt kouluttaa itse, monet eivät tiedä edes mitä lääketieteellinen termi "inseminaatio" tarkoittaa saati sitten, että sen voi tehdä kotioloissakin.”

Neuvoloiden lukuja tarkasteltaessa on syytä pitää mielessä, että suurin osa vastaajista asuu pääkaupunkiseudulla, missä sateenkaariperheet tunnetaan terveydenhuollossa jo melko hyvin. Pienemmillä paikkakunnilla sateenkaariperheet tunnetaan usein vielä huonommin kuin kyselyn keskimääräiset prosenttiluvut antavat ymmärtää. Kokemusta sateenkaariperheistä ei välttämättä ole lainkaan, ja ensimmäinen sateenkaariperhe saattaakin joutua kiusallisen huomion ja jopa epäammattimaisen kohtelun kohteeksi. Jotkut kyselyn vastaajista olivat esimerkiksi kokeneet perheensä olleen äitiysneuvolassa esillä ”kuin sirkuksessa” esimerkkinä, jota esiteltiin niin harjoittelijoille kuin sijaisillekin perheeltä erikseen lupaa kysymättä. Jotkut olivat myös kuulleet asenteellisia kommentteja ja loukkaavia kyselyitä perheestään. Eräs vastaaja kuvaa kokemuksiaan näin:

”Valitettavasti henkilökunnalle olimme täysin outo juttu eivätkä ymmärtäneet lainkaan mistä oli kyse. Kommentit liikkuivat tasolla: "kumpi teistä leikkii sitten miestä kotona".”

Toinen vastaaja taas kirjoittaa:

”Terveydenhoitaja tuntui olevan jotenkin "keinoton" meidän kanssa. Yksin käydessäni hän oli paljon luontevampi. Loppuraskauden aikana lausuttu kommentti miehen mallin tärkeydestä oli mielestäni loukkaava ja asiaton, huomioiden että olimme tuoneet esille omien isiemme olevan mukana elämässämme.”

 

Keskustelun puute

Sateenkaariperheet toivovat neuvolan henkilökunnalta nykyistä avoimempaa ja realistisempaa suhtautumista perheisiinsä. Perheiden toiveena on yleensä tulla kohdelluksi perheinä muiden perheiden tavoin. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö sateenkaari-identiteetistä voisi ja tulisi puhua. Jotkut vastaajat toivoivat, että heidän perhemuotonsa otettaisiin neuvolassa aktiivisemmin esille ja keskusteltaisiin siihen liittyen esimerkiksi ympäristön asenteista tai sukulaisten suhtautumisesta.

Jotkut perheet olivat neuvolassa törmänneet myös sateenkaariperheitä ihannoivaan suhtautumiseen, joka myös voi tyrehdyttää asiallisen keskustelun esimerkiksi perheenjäsenten välisistä ongelmista. Henkilökunta voi tarkoittaa hyvää ja haluta viestittää suhtautuvansa sateenkaariperheisiin kannustavasti. Esimerkiksi terveydenhoitajan epäilemättä rohkaisevaksi tarkoitettu lausahdus monikkoperheelle: "On se varmaan helpompaa, kun on kaksi naista", voi kuitenkin tuntua loukkaavalta ja perheen raskasta arkea vähättelevältä. Terveydenhoitajan kommenttiin sisältyy myös ajatus naisten ”luontaisesta” kyvystä hoitaa lasta paremmin kuin mies, jolle nykytiedon valossa ei juuri tukea löydy. Kahden naisen perheessä ei vanhemmuuden vaikeuksilta vältytä siksi, että molemmat vanhemmat ovat naisia.

Eräs vastaaja oli puolisonsa kanssa raskaan vauva-ajan uuvuttamana yrittänyt kysyä apua perheensä jaksamiseen neuvolasta, mutta koki, ettei neuvolassa uskallettu ”sekaantua” heidän perhe-elämäänsä, kun ei sateenkaariperheiden elämästä ”mitään tiedetty”. Vastaaja kertoi myös, ettei heidän parisuhteensa tai vanhemmuutensa ”vointia” ollut koskaan otettu neuvolassa puheeksi. Kaiken kaikkiaan vain puolet kyselyyn vastanneista koki, että sateenkaari-identiteetistä oli äitiysneuvolassa keskusteltu asiallisesti, lastenneuvolan asiakkaista näin koki 57 %. Äitiysneuvolan asiakkaista 28 % ja lastenneuvolan asiakkaista 23 % koki asiallisen keskustelun sateenkaari-identiteetistä onnistuneen huonosti. Lopuilla vastaajilla ei ollut mielipidettä asiasta.

 

Materiaalin heteroperhekeskeisyys

Yksi yleisimmistä sateenkaariperheiden negatiivisesti kokemista seikoista neuvoloissa on materiaalin heterokeskeisyys. Vanhemmille jaettavista vihkosista ja esitteistä ei löydy sateenkaariperheille heidän perhemuotoaan vastaavaa tietoa eikä vanhemmuuden jyrkästi sukupuolitetuista malleista – stereotyyppisistä isistä ja äideistä samastumiskohteita. Äitiysneuvolan jakamasta materiaalista sateenkaarinäkökulmaa ei löytänyt yksikään kyselymme vastaaja, lastenneuvolan materiaalikin huomioi sateenkaariperheet vain 3 vastaajan mielestä. Jaettavasta materiaalista päättävien tahojen olisi hyvä kiinnittää huomiota myös materiaalissa esiintyvien perhemuotojen moninaisuuteen ja kaikille vanhemmille kohdennetun tiedon soveltuvuuteen erilaisten perheiden elämään.

 

Synnytys- ja perhevalmennuksen heteroperhekeskeisyys

Toinen yksittäinen useissa vastauksissa esiin noussut negatiivinen neuvolakokemus oli synnytysvalmennus. Synnytysvalmennus oli vastaajien kokemuksen mukaan ollut hyvin heteroperhekeskeistä eikä äiti-isä-puheesta ollut poikettu, vaikka mukana valmennuksessa oli sateenkaarivanhempia. Sosiaalisesta vanhemmasta oli usein puhuttu tukihenkilönä. Synnytykseen osallistuva sosiaalinen vanhempi on kuitenkin paljon enemmän kuin vain henkilö, joka tukee äitiä synnytyksessä. Hän on lapsensa vanhempi siinä missä synnyttävä äitikin, minkä vastaajat toivovat tulevan huomioiduksi myös synnytysvalmennuksessa.

 

Henkilökunnan vaihtuvuus

Useat vastaajat mainitsevat neuvolakokemukseen negatiivisesti vaikuttavana tekijänä henkilökunnan suuren vaihtuvuuden. Ongelmasta kärsivät luultavasti jossain määrin kaikki asiakkaat ja varmasti myös työntekijät itse. Sateenkaariperheille tilanne on erityisen raskas, sillä perhesuhteiden selvittäminen kerta toisensa jälkeen aina uudelle työntekijälle on työlästä ja vie aikaa muiden asioiden käsittelemiseltä.

 

Mitä neuvolahenkilökunta voi tehdä?

Monet sateenkaariperheille tärkeät asiat ovat varsin helposti tavallisiin neuvolakäynteihin sisällytettäviä, jos vain henkilökunta on tarpeista tietoinen. Terveydenhuollon henkilökunta voi valmistautua sateenkaariperheiden luontevaan kohtaamiseen hankkimalla tietoa sateenkaariperheistä ja ottamalla perheiden moninaisuuden esille työyhteisössä. Myös vanha sananlasku, jonka mukaan kysyvä ei tieltä eksy, pitää paikkansa myös sateenkaariperheiden kohdalla. On parempi kysyä suoraan esimerkiksi, millä nimillä perheen vanhemmat toivovat itseään kutsuttavan kuin välttää puhumasta perhesuhteista tai käyttää heteronormatiivisia nimityksiä, jotka eivät sovellu sateenkaariperheiden perhemuotoon.

Tärkeää onnistuneen kohtaamisen kannalta on ennen kaikkea perhesuhteiden selvittäminen ja ymmärtäminen, mikä auttaa kohtelemaan kaikkia perheen vanhempia tasaveroisesti. Spermanluovuttaja ei ole naisparin lapselle isä, jos osapuolet ovat keskenään sopineet luovuttajan olevan vain luovuttaja tai ovat käyttäneet anonyymia luovuttajaa. Nais- ja miesparit tai itselliset miehet ja naiset voivat myös suunnitellusti jakaa keskenään lapsen vanhemmuuden, jolloin kaksi lapsen vanhemmista on hänen biologisia vanhempiaan, mutta tosiasiallisia vanhempia hänellä voi olla kahdesta neljään. Useamman vanhemman perheistä puhutaan usein kolmi- tai neliapilaperheinä.

Sateenkaariperheet voivat etukäteen sopia vanhempien keskinäisestä vastuun jaosta, isyyden tunnustamisesta, lapsen asumisjärjestelyistä, lapsen tapaamiseen ja elatukseen liittyvistä asioista ynnä muista lapsen hoitoon liittyvistä asioista ns. aiesopimuksella. Kyselyyn vastanneista vain 16 % oli laatinut aiesopimuksen, mutta lähes 71 % vastaajista piti sitä silti tärkeänä. Vaikka aiesopimus ei ole juridisesti sitova asiakirja, se voi joskus ennalta ehkäistä perheen aikuisten välisiä ristiriitoja ja luoda perheeseen turvallisuuden tunnetta. Neuvolahenkilökunnankin on hyvä olla tietoinen aiesopimuksen mahdollisuudesta.

Neuvolan henkilökunta voi paremmin huomioida sateenkaariperheiden tarpeet esimerkiksi toivottamalla kaikki vanhemmat tervetulleiksi raskaudenseurantakäynnille ja kohdistamalla puheensa muillekin kuin biologisille vanhemmille. Naispari voi myös esimerkiksi toivoa terveydenhoitajan opastavan molempia äitejä imetyksessä. On syytä myös pitää mielessä, ettei ensisynnyttäjä välttämättä ole ensimmäistä kertaa tulossa vanhemmaksi.

Hämmentävien tilanteiden välttämiseksi neuvolahenkilökunnan olisi hyvä tuntea myös sateenkaariperheellisten lisääntymistekniikoita. Esimerkiksi naispari voi saattaa lapsen alulle hedelmöityshoitoklinikalla tai suorittaa koti-inseminaation tutun luovuttajan, mahdollisesti myös kolmanneksi vanhemmaksi ryhtyvän miehen, sukusoluilla. Moniapilaperheen vanhemmuus on miespareille yleinen vanhemmuuden muoto, sillä vanhemmuuden jakamiseen halukas nainen tai naispari on usein helpompi löytää kuin vanhemmuudesta kokonaan miesparin hyväksi luopuva sijaissynnyttäjä – joita toki myös on. Yleisimmin lapsia kuitenkin elää homo- ja bi-miesten perheissä erilaisissa uus- ja yksinhuoltajaperheissä. Myös adoptio on mahdollinen, joskin mies- ja naisparien vielä epätasa-arvoisesti käytettävissä oleva tapa ryhtyä vanhemmaksi.

Tämän kyselyn vastaajista 60 % oli itse synnyttänyt lapsensa. Lähes puolet vastaajista oli kokenut lapsen syntymän omaan perheeseen ja tullut sitä kautta vanhemmaksi. Jotkut vastaajista olivat ryhtyneet toiseksi vanhemmaksi tai kasvattajaksi puolison aiemmin syntyneelle lapselle. Yksi vastaaja oli adoptoinut lapsen.

Sateenkaariperheitä on monenlaisia. Perheet eroavat toisistaan paitsi perhemuodoltaan myös arvoiltaan, tavoiltaan ja tottumuksiltaan. Vanhempien ja lasten luonteet ja temperamentit ovat erilaisia – niin myös perheiden neuvoloille asettamat odotukset. Siinä missä yksi toivoo neuvolakäynneiltä enemmän keskustelua vaikkapa vanhemmuudesta ja parisuhteesta, on toinen tyytyväinen ripeisiin mittauksiin ja lämpimään kädenpuristukseen, muu saattaisi tuntua jo liialliselta tungettelulta. Ihmisten erilaiset tarpeet tulee ottaa huomioon. Yhtä oikeaa menettelytapaa sateenkaariperheiden kanssa asioimiseen ei ole olemassa. Parasta, mitä neuvolahenkilökunta voi tehdä, on olla avoin erilaisille perheille ja vanhempana olon tavoille, kuunnella perheiden tarpeita ja toiveita ja kehittää omaa ammatillista asiantuntijuuttaan.

 




















 


Toimintaa
Tietoa
Ammattilaisille
Yhdistys
Yhteys



Sateenkaariperheet ry, Yrjönkatu 1 A 21, 00100 Helsinki, info@sateenkaariperheet.fi




Toteutus: Mediatoimisto Crazy Mama